Kirjoittajan mukaan: heta rantala (hetarantala_miUku_yahoo.com)
Päiväys: 17.08.2005 11:30
Hmm, okei... Myönnetään, että en ollut vielä vastatessani lukenut ed. kirjoitustasi aivan ajatuksella läpi ja mukaan tuli liitettyä, lukiotiedolla pätemisen lisäksi, ehkä jokseenkin tarpeettomia pikkunäppäriä kommenttejakin... :#/
Kuvauksen emäksestä katsoin suoraan
tietosanakirjasta. Itse ainakin käsitin, että sinua
häirinnyt käsite, emäksen vahvuus, tarkoitti tässä
nimenomaan (k.o.)aineen, emäksen, emäksisyyttä.
Eli voisiko(han)? Lauseen, emäs on sitä vahvempi, mitä halukkaammin se ottaa protonin vastaan, muuttaa muotoon, mitä emäksisempää aine on, sitä herkemmin se ottaa protonin vastaan.
Onko mahdollista riisua DNA-tikapuulta sitä ympäröiviä emäspareja? Vai ovatko nämä "tikapuut" itseasiassa emästen (sähköistä?) vuorovaikutusta keskenään? Tätä muistan ihmetelleeni jo aikoinaan lukionpenkillä istuessani, pitäisi tarkastaa jostain!
Siittiön- ja munasolun haploidiset (kutakin
kromosomia vain 1kpl) geeniperimät yhdistyvät ainakin
näiden emästen paritumissääntöjen perusteella
(adeniini+tymiini, jne.).
Jos kysytään, miksi juuri tietyt emäkset pystyvät
pariutumaan vain keskenään, voitaisiin tietenkin kysyä
myös, miksi yhdessä vesimolekyylissä on juuri kaksi
vetyatomia?
Lisäksi yksilölle periytyvissä piirteissä vaikuttaa
tietenkin geenien jako dominoiviin- ja
resessiivisiingeeneihin. Nämä ovat ainakin ihan
tunnettuja lainalaisuuksia ominaisuuksien
periytymisestä tutkittaessa. (mutta siis liittyvätkö
nämä peritymissäänöt, jaottelu dominoiviin ja
väistyviin geeneihin, juuri ja vain tähän emäksien
pariutumissääntöihin? Hmm...)
Käsittelenkö tässä muuten edes ,mielestäni yhtä
keskeisintä kysymystäsi, miten tapahtuu valinta?, vai
olenko täysin hakoteillä? Täsmennätkö?
Tekstisi mielenkiintoisimpaan kysymykseen, miten
geeni syntyi? Miten ensimmäinen geenirakennelma? En
uskalla heittä mitään teorian tapaistakaan.
Sattumalta? Miten sattuma syntyi?
Miksi geneettinen perimä jakutuu ja pyrkii jatkamaan
itseään yksilöstä toiseen, sukupolvesta seuraavaan?
Onko olemassa joku voima, joka yhtä vääjäämättä vetää
elämää puoleensa, kuin elämä kuolemaa?
Heta Rantala