Kirjoittajan mukaan: Heikki Rinnemaa (hrinne_miUku_mbnet.fi)
Päiväys: 26.09.2005 12:24
Hei.;)
Tulipa tuosta teidän keskustelusta jatkoajatuksia. Eikö se tuo äänikin
ns,suuntaudu
paremmin ja voimistu kun rupattelee suppiloon. Jos tekisi suppilon jossa
on keskellä
suppilon perällä tuo tuulirupeli niin sehän pyörisi silloin vinhemmin
siinä kohtaa?
Mitä tuohon siipimäärään tulee niin on kai se selvempi että useammalla
siivellä se pyörii
paremmin kuin pelkästään kolmella. Tasapainotuskin olisi helpompi homma.
Toisaalta mikä
sitten on tehonlisäys, suhteessa siipimäärään? En tiedä, lienekö missä
tutkittu asiaa?
Miten tuossa mahtaisi käydä jos tekisi n-metriä pitkän ja n-metriä
halkasijaltaan olevan
putken jossa on suppilo päässä. Pirken sisälle tekisi sitten rupelijuttuja
n-metrin
välein. Tulisi eräänlainen peräkkäinen tunnelijuttu jossa rupelit
pyöriskentelee. Toki
siinä peräkkäisyydessa on maksimimääränsä ettei putki ns.tukehdu?
Vesivoimaa ajattelin tässä takavuosina ja tulin siihen tulokseen että jos
jokia ei olisi
lähdetty aikoinaan patoamaan vaan olisi kehitetty virtausvoimaloita
jokivarteen, niin,
sieltä saisi paljon enemmän sähköä ja koko joen virtauksen matkalta. Sama
vesimäärähän se
virtaa vuoden aikana joessa, oli siinä patoja tai ei, mutta nyt vain pieni
osa koko joen
virtaustehosta otetaan käyttöön.
Tuulihan kulkee sivusuunnan lisäksi myös ylös ja alas ainakin rannikolla.
Tuommonen
putkirupelijuttu pitäisi sitä silmällä pitäen olla silloin myös sitenkin
kääntyvä niin
hyödyntyisi myös ylös-alas virtaukset. En tiedä, voisi toimia
pienvoimalaideana? Voipipa
olla toimimattakin, sillä teknisesti vaatisi monen sortin laakerointia ja
tuulen suunnan
haistelua. Pitäs pienoismalleilla kehitellä ja testailla erilaisia
vaihtoehtoja, ellei
sitten joku ole jo maailmalla testaillut, luultavasti ehkä on.
Sinänsä on ihmeellistä että nykyisien kolmilapasten voimaloiden tilalle ei
ole kehitetty
useampilapaisia voimaloita? Viijella lavalla se pyörisi jo nopiammin ja
tasapainotus olisi
helpompaa. Kymmenen voisi olla rajamailla vaikka mistä sen tietää? Massan
lisays vaikuttaa
varmaan asiaa että jossain se raja tulee vastaan siipimäärän/tehon
saatavuuden suhteen.
Mitenkökähän se mahtaisi pyöri tuommonen maalämpörupeli? Että maahan
porattaisiin syvä
reikä ja siihen laitettaisiin rupeli pyörimään nousevan ilmavirtauksen
pyörittämänä?
Hei.;)