Kirjoittajan mukaan: Heikki Rinnemaa (hrinne_miUku_mbnet.fi)
Päiväys: 29.09.2005 8:26
Hei.;)
....
Vesivoima perustuu veden potentiaalienergian muuttamiseen kineettiseksi
energiaksi. Vesikuution potentiaalienergia taas on riippuvainen
putouskorkeudesta.
....
Patovoimalassa tämä asia on aivan selvä. Patovoimalan toimintaperiaate on
lisätä veden
putoamiskorkeutta jolloin veden virtaukseen tulee mukaan lisäelementtinä
pystysuuntainen
massavoima. Pohjimmiltaan patovoimalankin turpiinin pyörittämisidea on
veden virtaukseen
perustuva virtaus-voima+putoamiskorkeuden mukana tuoma massa-voima.
Virtausvoimalassa ideana on tuottaa pyörimisvoimaa veden virtauksesta ilman
pystysuuntaista massa-voiman apua, siis suoraan käytetään kineettistä voimaa.
....
Normaalissa vesivoimalassa se on metrejä, kun siipiratasvoimalassa se on
senttejä. Ero näiden "voimalatyyppien" tehoissa ei siis ole 1:2 (kuten
Heikki oli vilttihatustaan tempaissut), vaan 1:100 tai 1:1000.
....
Tämä pitää paikkansa. Patovoimala tarvitsee toimiakseen korkeutta, siis
metrejä.
Siipiratasvoimala taas ei, sentit riittää. Siis virtaus pelkästään riittää
tuottamaan
energiaa.
Kyse on ajatustavan muuttamisesta.
Ei pyritä maksimaaliseen tuottoon jokea katkaisemalla vaan optimaaliseen
tuottoon joen
virtausta hyödyntämällä mahdollisimman minimaalisilla vaikutuksella jokeen.
Optimaalisella tuotolla tarkoitan sitä että joki tuottaa sähköä mutta myös
on osallisena
luonto-prosessissa sellaisena kuin luonnossa on joki ollut ennen 1900-lukujen
patoamisaikaa.
Luontoprosessin osana joki tuottaa elämää. Ja kai se elämän
kokonaisuudessaan on tärkeämpi
asia meille eläville.
Tuosta teholaskelmasta. Muutama periaate.
Esim. Kuution vesimäärä kulkiessaan jokea pitkin tekee generaattorin
pyörimistyötä vain
generaattorin rupelin kohdalla. On selvä että jos näitä rupeleita on
paljon tuotto on
suurempi.
Mikä se tehon saatavuus on ja mikä on suhde patovoimalaan, sitä en tiedä.
En ole löytänyt
tai nähnyt käytettyä virtausvoimalaa missään joten tuosta suhteesta en
osaa sanoa mitään.
Huomasit varmaan että matemaattisessa laskelmassani on mainittu että tehon
saatavuus on
riippuvainen siitä mikä virtauvoimalageneraattorin tehotuotto on.
Mielestäni ideani ei ole vastoin luonnonlakia. Päinvastoin, sehän tukee ja
on mukana siinä
veden virtauksessa mahdollisimman vähäisellä pakottamisella veden kululle,
siis, mukailee
luonnonlakia. Patovoimala on vastoin luonnonlakia paljon enemmän.
Joen virtauskulman laskenta voi auttaa hahmottamaan hieman veden
liike-massan aikaansaamaa
voimamääriä. Sini-kaavalla pääsee siinä helposti eteenpäin. Toki karkeasti
voisi ajatella
että o-=0 ja 90astetta=1 mutta se vesimäärä mikä kulkee jo 1 asteen
kaltevuudessa vaikka
vantaanjoessa on määrältään suuri/vuorokausi.
Voi olla että idea on toimimaton, mutta, mutta, kyllä ne myllykivetkin
pyöri vuosisatoja
jauhaen leipää joka riitti ihan hyvin ja kalakin pääsi siinä vielä
nousemaan ihan hyvin.
Mitä vielä tuohon luonnonlakiin tulee, niin luonnonlaki on se että joki
virtaisi ilman
patoja, se on luontaisen elämän laki, jossa ihminen on yksi osa.
Mainitsemasi patovoimalan
idean peruste ei ole luonnonlaki vaan tekniikan laki. Ne kannattaa
ymmärtää erikseen.
Tekniikan lakien mukaan jos eläisimme ei lopputulos olisi muuta kuin
huonompi. Tavallaan
tekniikan lait pitäisi saada muutettua luonnon mukaisiksi laiksi. Jos nyt
sitten lakitermiä
käyttää, luonto kun ei ole pykälöitävissä elämän etenemisen suhteen.
Hei.;)
"Ilman siniraitasita ahventa se vilttihattukin pyörii." ;)