Kirjoittajan mukaan: Heikki Rinnemaa (hrinne_miUku_mbnet.fi)
Päiväys: 29.09.2005 12:56
Hei.;)
....
Tuossa sinun virtausvoimalassasi on kyllä virtaa, mutta paine-eroa ei juuri
lainkaan.
....
Siipiratasalus kulkee vettä pitkin.
En näe mitään syytä sille etteikö sama idea toimisi toisinpäin.
Vesi pyörittää siipiratasta tai jonkin sorttista rupelia joka pyörittää sähkögeneraattoria.
Tuulivoimalassa kevytaineinen tuuli virratessaan pyörittää rupelia.
Eikö silloin vesi joka massaltaan on painavampi pyöritä rupelia samalla
virtausnopeudella
helpommin?
.....
Nyt voidaan tietysti ajatella, että korkeusero kahden järven, tai järven ja
meren välillä on sama riippumatta patojen määrästä,(tai onko patoja
lainkaan),
mutta noita virtausvoimaloita pitäisi tosiaan laittaa koko joki täyteen,
jotta
saataisiin sama teho kuin patovoimalasta.
.....
Tuo on se oleellinen kysymys.
Mikä tulisi olemaan yhden virtausvoimalan tuottama sähköteho?
Kuinka peräkkäin lähekkäin niitä voisi laittaa?
Millaisiin jokiin niitä voisi laittaa?
Minkä kokoisia?
Elämän kokonaisuuden kannalta on ekologisempaa se että joen vesi virtaa
luontaisen
prosessin mukaisesti kuin padottuna ja säännösteltynä. Mielestäni se on
ekologisempaa,
paljon ekologisempaa kuin patotekniikka on. Siitä tuskin kannattaa kovin
paljon
keskustella. Jokainen jokivarsia kolunnut tietää mitä padot on aiheuttanut
jokien ja
jokivarsien ja latvasistöjen ja soiden luontaiselle rakenteelle. Niin,
kasvien, soiden,
kalojen, lintujen, kuten myös ihmisten ravinnon saannin osalta. Selvin
esimerkki lienee
jos asiaa verrataan 1800-luvun jokien lohituotantoon.
Voi olla että jos asiaa tutkittaisiin niin idea osoittautuu
toimimattomaksi, mutta, en
kyllä ihan helposti sitä hylkyhyllyyn laittaisi.
Totta kai yksittäisen generaattorin sähköteho ei ole patovoimalan
generaattorin luokkaa,
mutta siihen ei olekaan pyrkimys. Vaan siihen että useammalla pienemmällä
yksiköllä
tuotetaan sama kokonaisteho teho huomattavasti luontoystävällisemmin.
Patotekniikan ympäristöhaitat ovat aikamoisia, ja sitä kukaan joka
ajattelee ja havainnoin
luontoa, tuskin kiistää.
Kysymys on, millaisia teknisiä ratkaisuja virtausvoimaloissa voisi käyttää
ja mikä on
yksittäisen voimayksikön tehontuotto?
Jos yksi tuulivoimalaitos tuottaa 1Mw.
Luulisi tuo että vesi virratessaan tuottaisi enemmän samassa aikayksikössä.
Onhan sen tiheys paljon suurempi kuin ilma-aineen.
No, ei tiedä enempää pohtia. Asiaa vaan pitäisi kokeilla käytännössä. Siis
ihan vaan
laittaisi tuulivoimalan generaattorin joen varteen ja siihen sopivan
lapyskärattaan sitä
pyörittämään. Sittenhän sen näkisi tehontuoton.
Mahdollisuudet;
Jos toimisi ja oikein markkinoitaisiin, niin, teollinen tuote olisi
aikamoinen menestys
maapallolla. Esimerkkinä suuret joet vaikka kiinassa. Sinne kanjonin
varteen voisi
ripotella virtausgeneraattoreita aika helposti. Ja silti joen vesi virtaa
melkein
luonnonmukaisesti ja kalat siinä mukana sekä alukset.
Jokien ennallistaminen 1800-luvun ominaisuuksien tasolle, 1900-luvun
virheiden poistamisen
kautta, on mielestäni äärimmäisen tärkeä asia luonnon ja makean veden sekä
niihin
sidoksissa olevien asioiden ja eliöiden elämän kannalta. Myös siis ihmisen.
Mitä muita ideoita olisi?