— Risto Kankaanpää

Venäjän tilanteeseen ei uskalleta puuttua

Presidenttiehdokas Heidi Hautala ihmisoikeuksista Suomen ulkopolitiikassa:

Haritonovin ja Kozlovin tapaukset ovat huolestuttavia esimerkkejä kiristyneestä sisäpoliittisesta tilanteesta Venäjällä

Vihreiden presidenttiehdokas Heidi Hautala on huolissaan Venäjän kiristyneestä tilanteesta, jossa ihmisoikeusrikkomukset, tiedotusvälineiden kontrollointi ja kansalaisjärjestöjen toiminnan rajoittaminen ovat arkipäivää. Hautalan mielestä Suomen olisi rohkeammin uskallettava ottaa kantaa ulkopolitiikassaan kansainvälisiin ihmisoikeusrikkomuksiin ja erityisesti Venäjän tilanteeseen Tšetšenian ihmisoikeuskatastrofista puhumattakaan.

- Saamme lukea päivittäin tiedotusvälineistä, kuinka Kremlille myötämieliset omistajatahot sensuroivat mediaa tai erottavat turhan teräväkielisiä toimittajia. Kaikista eri ihmisoikeuksista erityisasemassa on sananvapaus, koska ilman vapaata ja riippumatonta tiedonvälitystä muut ihmisoikeudet eivät voi toteutua, Hautala sanoo.

Hautala pitää erittäin huolestuttavana kehityksenä Duuman parhaillaan valmistelemaa lakimuutosta, joka saattaa rajoittaa kansalaisjärjestöjen toimintaa Venäjällä. Uusi lainsäädäntö kieltää kansainvälisten järjestöjen ja säätiöiden rekisteröitymisen Venäjällä. Samanlainen laki oli voimassa myös Neuvostoliiton aikaan. Presidentti Vladimir Putin tukee lakimuutosta väittämällä virheellisesti, että kansalaisjärjestöjen toiminta on muiden maiden ulkopolitiikan ohjailemaa.

Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen toimintaan puuttumisesta Hautala mainitsee ympäristöaktivisti Alexei Kozlovin tapauksen: Muun muassa rasismin ja demokratiavajeen ongelmista Venäjällä puhunut Kozlov pidätettiin Duuman edestä mielenosoituksessa Duuman lainsäädäntömuutosta vastaan.

Kaksi vuotta sitten Vihreän eduskuntaryhmän vieraana oli venäläinen Sergei Haritonov, joka on kertonut Sosnovyi-Borin ydinvoimalan turvallisuusongelmista kotimaassa ja kansainvälisestikin.

- Oireellista on, että Sergei Haritonov hakee turvapaikkaa Suomesta. On mielenkiintoista jäädä seuraamaan, antaako Suomi Haritonoville turvapaikan.

Suomella on maine ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajana. Hautala toivoo, että Venäjän tilanne otettaisiin vakavasti tukemalla demokratiavoimia. Venäjän ihmisoikeusrikkomuksiin ja kansalaisoikeuksien kaventumiseen on voitava puuttua ilman EU-niskatukeakin. Valoisana Hautala pitää Putinin viime aikaisia lausuntoja, joiden mukaan hän neuvoo Duumaa kuuntelemaan "eurooppalaisten ystävien" ja kansalaisjärjestöjen huolta.

- Venäjällä tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset eivät ole "mahdollisia", vaan tosia: dialogi ja myös vaikeista asioista puhuminen on Venäjän kanssa mahdollista, ja siihen tuleekin valtionjohdon rohkeasti pyrkiä, Hautala kannustaa.

- Suomi on myös karkottanut parisensataa inkeriläistä paluumuuttajaa Venäjälle. Samaan aikaan kasvava joukko turvapaikanhakijoista Suomessa tulee Tšetšeniasta. Välittääkö Suomi tshetsheenipakolaisten kohtalosta käännytysten jälkeen? Tilanne alkaa jo muistuttamaan inkeriläisloikkareiden pikakäännytyksiä kylmän sodan aikaan, Hautala toteaa.

Vihreä liitto on kutsunut Alexei Kozlovin tammikuussa Suomeen keskustelemaan Venäjän kansalais- ja ympäristöjärjestöjen nykytilanteesta.


Jaa sivu: