— Risto Kankaanpää

Eduskuntaryhmän pj. Heidi Hautalan puheenvuoro puoluekokouksessa

Heidi Hautalan kuvaVihreän liiton puoluekokous 27.-28.5. 2006 Hämeenlinnassa

Hyvä puoluekokousväki,

puheenjohtaja Tarja Cronbergia on vielä onniteltava vaalipiirivalinnasta! Moraalista kunnioitusta herättävä teko ei voi olla vaikuttamatta. Näemme jo, kuinka pitkään tiedossa ollut vaalilain kohtuuttomuus on vihdoin noussut vakavan huomion kohteeksi. Kahdessa vaalipiirissä valittavien kansanedustajien määrä on ensi kevään vaaleissa vain kuusi, mikä asettaa kansalaiset edustautumisessa entistä eriarvoisempaan asemaan, kun vaalikynnys kohoaa sietämättömän korkeaksi. Ei ihme, että politiikan tutkijatkin pitävät tätä edustuksellisen demokratian suurimpana ongelmana.

Vaalilakia ei ole olennaisilta osiltaan muutettu sitten vuoden 1906 eduskuntauudistuksen. Eduskunta voisi tehdä vielä yhden juhlapäätöksen, Lex Cronbergin. Se ei sitä paitsi edes maksaisi mitään, toisin kuin eduskunnan muu juhlinta, joka osoittaa mitä kansanedustus-laitoksessa oikeasti ajatellaan valtiovarainministeriön tuottavuusohjelmasta: meitähän se ei koske, muuta hallintoa kuitenkin viimeisen päälle.

Entä sitten viime kuukauden tapahtumat Helsingin makasiineilla? Valtuustoehdokkaat  puhuivat ennen vaaleja yhtä ja tekivät valituiksi tultuaan toista ja vaalien jälkeen toista. Sellaista jopa lehtien pääkirjoituksissa puolustettiin. Tuomas Rantanen, makasiiniaktivisti ja sittemmin Helsingin vihreä kaupunginvaltuutettu aivan oikein totesi, että kaupungin-valtuuston päätös hävittää makasiinit ei ollut kunniaksi edustukselliselle demokratialle. Meillä vaaleilla valituilla edustajilla on siis vastuu lupauksistamme. Meidän velvollisuutemme on puolustaa kansalaisten demokraattisia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon vaalien välillä.

Viranomaisten kyvyttömyys kohdata kansalaiset näkyy parhaillaan siinä, kun ylikan-sallisten kaivosyhtiöiden eri puolilla Suomea tekemistä uraanikaivosvaltaushakemuksiin on virrannut satoja muistutuksia. Kaivoslaki on osallistumisoikeuksien ja ympäristö-näkökohtien osalta täysin vanhentunut (onhan se vuodelta 1965 ja kokonaisuudistus on ollut vireillä jo vuodesta 1999; olen jättänyt 30 muun kansanedustajan kanssa laki-aloitteen näiden epäkohtien pikaiseksi korjaamiseksi). Kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoitti helmikuussa, että se aikoo kuulla kansalaisia voimassaolevan lain vaatimuksia laajemmin. Silti se näyttää valmistautuvan hylkäämään muun muassa muistutukset, jotka ovat tulleet Pohjois-Karjalan Vihreät ry:n ja Naiset rauhan puolesta –yhdistyksen kaltaisilta kansalaisjärjestöiltä. Yhdistykset voivat hyvinkin vedota perustuslakiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, jos KTM toimii kapean asianosaisuuden puolesta.


Eduskunnassa on meneillään monia tärkeitä asioita. Hallitus antaa viikon kuluessa esityksensä EU-perustuslakisopimuksen ratifioimisesta saatuaan aikeelleen eduskunnan tuen. Vihreä eduskuntaryhmä olisi sinänsä voinut hyväksyä sopimuksen sisällön - pidimme sitä monin tavoin parannuksena nykytilaan, eikä vähiten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien sekä päätöksenteon avoimuuden ja selkeyden osalta. Mutta meillä ei ollut mitään syytä luopua vaatimuksestamme, että myös suomalaisilla tuli olla tilaisuus tutustua sopimukseen ja lausua siitä kantansa neuvoa-antavassa kansan-äänestyksessä. Te voitte nyt neuvoa meitä, koska ryhmä ei ole vielä keskustellut siitä, miten suhtautua, kun ratifiointiesitys nyt oikeasti tulee eduskunnan päätettäväksi.

Kiinnostava episodi koettiin, kun presidentti Tarja Halonen - vastoin aiempia kannan-ottojaan - ilmoitti, ettei hän tue perustuslakisopimuksen ratifiointia tässä tilanteessa. Tällä viikolla selvisi, että julkilausuttua painavampi syy hänelle vastustaa ratifiointia oli perustuslakivaliokunnan kanta, jonka mukaan perustuslakisopimus edellyttää luopumaan kahden lautasen politiikasta parlamentaarisen valvonnan takia. Tätä voi kummastella siksikin, että nyt on juuri oikea aika aloittaa keskustelu seuraavan presidentin valtaoikeuksista. Eduskunnassa ovat lisääntyneet ajatukset, että eduskuntavaalien jälkeen Suomen perustuslakia on tarkasteltava - rauhallisesti ja kokonaisuutena, kuten me olemme painottaneet.

Olimme tyytyväisiä siihen, että Suomi ei enää vapusta alkaen jatkanut uusien jäsenmaiden kansalaisten oikeuksia loukannutta lakia, jolla rajoitettiin näiden maiden työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Onneksi myös ay-liikkeessä oli tultu siihen tulokseen, että on haitallisempaa opettaa työnantajat huonoille tavoille ja ohjata työvoiman kysyntää vuokratyöhön. Huomiota on kiinnitetty siihen, että EU:n tuleva palveludirektiivi voi vaarantaa eduskunnan juuri säätämän lain, jolla palveluja tarjoavalla ulkomaisella yrityksellä on oltava edustajansa maassamme.

Olen ollut huolestunut ilmiöstä nimeltä "puheenjohtajakausi vaatii". Perustuslakisopimuksen ratifiointi, ei ollut ainoa asia, jota puheenjohtajuus vaatii. Varsinkin sisäministeri Kari Rajamäki ajaa monia kyseenalaisia EU-asioita läpi vedoten tulevan puheenjohtajamaan velvoitteisiin.

Yksi sellainen on ns. Prümin sopimus, jonka seitsemän EU-maata – kaikki rajanaapureita keskenään - ovat solmineet vauhdittaakseen unionin toimia kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Poliiseille annetaan valtuudet liikkua sopijavaltioiden rajojen yli, viranomaiset saavat pääsyn toistensa tietokantoihin.

Lakivaliokunta on puolustanut Suomen vakiintunutta EU-linjaa, joka painottaa yhteisiä toimia tällaisten erillisten klubien sijaan, ja myös huomauttanut, ettei hallituksen pitäisi saattaa eduskuntaa tilanteeseen, jossa ei ole selvää, minkälaisia paineita kansallisten lakiemme muuttamiseen sopimus tuo. Hallituspuolueiden ryhmäkuri on kuitenkin otettu käyttöön, ja niinpä puheenjohtajuus vaatii myös tällaista merkittävää poikkeamista Suomen linjasta.

Samalla tavalla Suomi on vähä vähältä taipumassa hyväksymään EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin nojalla listan ns. turvallisista lähtömaista - täysin kansallisen lainsäädäntömme ja YK:n pakolaissopimuksen vastaisesti, jotka painottavat jokaisen turvapaikanhakijan oikeutta turvapaikkahakemuksensa yksilölliseen käsittelyyn. Puheenjohtajakausi kun vaatii tätäkin. Näyttää kuitenkin onneksi siltä, että edes EU-komissio ei pääse hankkeesta yhteisymmärrykseen, joten se vähintäänkin lykkäytyy.

Vihreä eduskuntaryhmä on tänä keväänä paneutunut ulkomaalaispolitiikkaan muutenkin. Järjestimme äskettäin erittäin onnistuneen seminaarin, jossa kuultiin suoraa puhetta niin turvapaikanhakijoilta itseltään kuin heidän kanssaan työskenteleviltä kansalais-järjestöiltäkin. Palaamme aiheeseen kesäkokouksessamme.

Hedelmöityshoitolaista on sanottava, että vihreän eduskuntaryhmä selkeä kanta sallia hedelmöityshoidot yhdenvertaisen kohtelun nojalla myös itsellisille naisille sekä naispareille on täysistunnossa täpärällä. Ryhmämme taholta on korjattu käsityksiä, joiden mukaan näin luodaan isättömyyttä. Kaikki tiedämme, että saman katon alla asuva isä ja äiti eivät takaa onnellista lapsuutta. Ja kuten Kirsi Ojansuu sanoi lähetekeskustelussa: "Me voimme hyväksyä lain, joka ei vahingoita ketään ja joka ei vie keneltäkään mitään pois. Tämän lain hyväksymisestä seuraa onnellisia perheitä, toivottuja lapsia ja vähemmän ahdistuneita aikuisia."

Prostituutiolaki on myös näillä näkymin tulossa täysistuntokäsittelyyn ennen  kesälomaa. Prostituutio ja siihen liittyvä ihmiskauppa sisältää vakavia ihmisoikeusongelmia, ja niihin on puututtava myös tällä lailla. Nyt toteuttamiskelpoisimmalta vaikuttaisi vaihtoehto, jossa seksin  osto kielletään, jos ostajan on syytä olettaa, että kyseessä on ihmiskauppa ja paritus.

Tulevassa keskustelussa on entistä enemmän varauduttava siihen, että osa poliisista ja monet prostituution kannattajat leimaavat tämän alkuperäistä hallituksen esitystä rajatumman vaihtoehdon vaikeammin valvottavaksi. Samalla he vaikenevat siitä, että heistä on yhtä vaikeaa tai vaikeampaa valvoa tiukempaa vaihtoehtoa, jossa kaikki seksin osto  kielletään. Joka tapauksessa on tärkeää, että parin vuoden kuluttua lain hyväksymisestä tehdään selvitys siitä, miten poliisi on valvonut sen noudattamista.

 

Jaa sivu: