— Risto Kankaanpää

Maatalouden päästöt Suomen EU-puheenjohtajuusteemaksi

Vihreän liiton varapuheenjohtaja Janne Länsipuro ja kansanedustaja Janina
Andersson

Ravinteita kierrättävällä viljelyllä päästöt puolittuisivat

Kahdenkymmenen vuoden ponnisteluista huolimatta maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormitusta Itämereen ei ole saatu kuriin. Happikadosta kärsivät merialueet laajenevat ja sinilevälautoista on tullut jokavuotinen riesa. Suomi tuottaa kaikista Itämeren rannikkovaltioista suurimmat typpi- ja fosforipäästöt asukasta kohden.

Viikonloppuna Östersjöfondenin palkitsema, maatalouden ravinnevirtoja tutkinut ruotsalaisdosentti, tohtori Artur Grandstedt kertoi Biodynaamisen yhdistyksen ja vihreiden Janina Anderssonin vieraana, että ravinteiden tehokas kierrätys maataloudessa ratkaisisi ison osan ongelmasta.

- Ravinteita kierrättävän sekaviljelyn avulla maataloudessa syntyvän kuormituksen puolittaminen on mahdollista, Grandstedt sanoi, joka toimii Itämeren alueen maatalouden ympäristövaikutuksia tutkineen kansainvälisen BERAS-tutkimushankkeen vetäjänä.

Sekaviljely tarkoittaa kasvi- ja kotieläintuotannon harjoittamista samalla tilalla niin, että kotieläinten määrä on suhteutettu tilan rehuntuotantokapasiteettiin. Tällöin lantamäärät pysyvät sellaisina, että ne saadaan helposti sidottua tilan omaan ravinnekiertoon.

- EU-sopimuksen yhteydessä hyväksytty maatalouden ympäristöohjelma on maamme kautta aikojen ylivoimaisesti suurin ympäristönsuojelun rahoitusjärjestelmä. Tämän ohjelman vaikutus ei kuitenkaan vastaa rahamäärien suuruutta.

Ympäristötuen vaikuttavuutta on lisättävä. Suomen tulee EU-puheenjohtajuutensa aikana ajaa osana pohjoisen ulottuvuuden ohjelmaa toimenpiteitä, joillamaatalouden ravinnepäästöt Itämereen saadaan kuriin, vaatii vihreidenkansanedustaja Janina Andersson.

Granstedtin tutkimusten mukaan keskeistä on kierrättävän maatalouden kehittymisen tukeminen Puolassa ja Baltian maissa, joiden maataloustuotanto on vielä laajaperäistä vanhoihin EU-maihin verrattuna. BERAS-tutkijat ovat laskeneet, että intensiivisten viljelymenetelmien omaksuminen näissä maissa lisäisi Itämeren ravinnekuormitusta yli puolella kun taas ravinteita kierrättävään viljelytapaan siirtyminen kaikissa Itämeren rannikkovaltioissa vähentäisi ravinneylijäämää lähes puolella.

- On hämmästyttävää, että vaikka emme ole lähelläkään kansainvälisesti ja kansallisesti sovittuja tavoitteita ravinnepäästöjen puolittamisesta, hallituksen maatalouspolitiikka ohjaa edelleen suomalaisia viljelijöitä kuormitusta lisäävään suuntaan. Suuremmat eläintuotantoyksiköt ja kasvi- ja
eläintuotannon eriytyminen eivät vähennä ravinneylijäämää, sanoo Vihreän liiton varapuheenjohtaja, puutarhayrittäjä Janne Länsipuro, joka on myös Biodynaamisen yhdistyksen hallituksen jäsen.

- Oikein kohdistettujen ja tiukennettujen ympäristötukien lisäksi luonnonmukaisesti tuotetun ruoan suosiminen julkisissa hankinnoissa on tehokas poliittinen keino Itämeren suojeluun, Länsipuro sanoo.

Jaa sivu: