— Risto Kankaanpää

Oikeudenmukaisuus on yhteiskunnan tärkein arvo

Vihreän liiton puoluekokous hyväksyi periaateohjelman:

- Ympäristönsuojelun on oltava keskeisellä sijalla poliittisissa päätöksissä ja talouselämässä. Puoluekokous lisäsi periaateohjelmaan kirjauksen, että Nato-jäsenyyttä ei pidä hakea

Hämeenlinnassa toisena kokouspäivänä hyväksyttiin Vihreälle liitolle periaateohjelma vuosiksi 2006 – 2010. Vihreiden periaateohjelman keskeinen linjaus on se, että oikeudenmukaisuus on yhteiskunnan tärkein arvo. Oikeudenmukaisuutta edistää myös se, että demokratiaa kehitetään, jotta ihmiset voivat aidosti vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja yhteiskuntaan yleensä.

Periaateohjelmassa haetaan vastausta erityisesti kahteen muutokseen – ilmastonmuutokseen ja työelämän muutokseen. Vihreiden tavoittelema reilu muutos vastaa näihin haasteisiin ja tavoitteena on palauttaa arjen turvallisuus ihmisten elämään.

Oikeudenmukaisuuden on oltava sekä maailmanlaajuista että lajien ja sukupolvien välistä. Tämä tarkoittaa eriarvoistumisen ja köyhyyden kierteen katkaisemista. Yhteiskunnan rakenteet eivät saa olla ketään syrjiviä vaan elämänvalintoja tukevia. Vihreät linjaavat oikeudenmukaisuuden tarkoittavan erityisesti ihmisten arjen hyvinvointia. Kaikilla ihmisillä on itseisarvo riippumatta siitä onko ihmisellä vakituista työpaikkaa vai ei. Jokaisella on oikeus koulutukseen, toimeentuloon ja hyviin palveluihin.

Ympäristönsuojelu kuvastaa vihreiden periaateohjelmassa oikeudenmukaisuutta. Ympäristö ja lajien rikkaus on vihreille itseisarvo ja siksi niiden on oltava näkyvä osa yhteiskunnallista toimintaa. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että tulevilla sukupolvilla on oikeus periä maailma ja sen luonto ja lajirikkaus. Siksi ilmastonmuutos nähdään ihmiskunnan suurimpana uhkana.

Talouselämässä on otettava huomioon ympäristön kantokyky ja talous on väline, joka palvelee ihmisiä ja ympäristöä. Tällaiseen yhteiskuntaan kuuluu vihreiden näkemyksen mukaan kukoistava talous, yrittäjyys, eri alojen innovaatiot, erityisesti kestävän teknologian innovaatiot, kasvava palveluyhteiskunta. Myös vihreiden vaatimus hyvästä ja tasa-arvoisesta koulutuksesta tarjoaa suomalaiselle yhteiskunnalle avaimia taloudelliseen menestykseen.

Vihreät vaativat bruttokansantuotteen kasvun sijaan hyvinvoinnin kasvua. Periaateohjelmassa todetaan, että materiaalisen vaurauden lisääminen ei tietyn pisteen jälkeen näytä lisäävän ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta. Sen sijaan mahdollisuus vaikuttaa ympäröivään maailmaan on yksiselitteisesti osa merkityksellistä ja hyvää elämää.

Oikeudenmukaisuutta luo myös periaateohjelman vaatimus perustulosta. Työn ja työelämän muutos tuntuu useimpien suomalaisten arjessa. Sosiaaliturvan monimutkaisuus, joillekin jopa ylivoimainen byrokraattisuus ja suoranainen köyhyys eivät kuulu hyvään yhteiskuntaan. Sosiaaliturvan pitää kuulua kaikille ja sen yhdistäminen työtuloihin pitää olla helppoa. Perustuloon perustuva sosiaaliturva palvelee parhaiten näitä tavoitteita ja takaa kohtuullisen toimeentulon kaikille ihmisille.

Vihreiden mielestä ongelmia on ennaltaehkäistävä ja siksi esimerkiksi turvallisuhkia ennaltaehkäistään panostamalla mm. kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön sekä kansainvälisten oikeusjärjestelmien vahvistamiseen. Puoluekokous päätti ottaa periaateohjelmaan jo turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa olleen linjauksen, jonka mukaan Suomen ei tule hakea Nato-jäsenyyttä. Suomen eduskunnan on jatkossakin oltava vastuussa Suomen puolustuksesta ja sen voimavaroista sekä kriisinhallintaoperaatioista. Samoin periaateohjelmaan nostettiin turvallisuuspoliittisessakin ohjelmassa esitetty siirtyminen  yleisestä asevelvollisuudesta valikoivampaan asevelvollisuuteen.

Periaateohjelma linjaa, että hyvässä yhteiskunnassa jokainen voi valita oman maailmankatsomuksensa ja siksi uskonnon vapautta on puolustettava. Tästä syystä puoluekokous halusi nostaa esille että uskonnot ovat yhdenvertaisia.

Ohjelmassa lausutaan tuki väkivallattomalle ja avoimelle, epäeettiseen toimintaan kohdistuvalle kansalaistottelemattomuudelle vaikuttamisen keinona. Edustuksellinen demokratia ei toimi ilman aktiivisia järjestöjä ja kansalaisia.

Jaa sivu: