— Risto Kankaanpää

Tarja Cronberg: Ydinvoimasta, vanhemmuuden kustannuksista ja kansalaistottelemattomuudesta

Tarja Cronbergin kuvaHyvä puoluekokousväki!

Kasvava tietoisuus ilmastomuutoksesta on ajanut maat etsimään uusia energia-lähteitä. Valtiot pyrkivät vahvistamaan energiaomavaraisuuttaan. Globalisaatio panee teollisuusmaat etsimään uusia innovaation alueita. Suurin osa suomalaisista haluaa panostaa uusiutuviin energialähteisiin. Tästä huolimatta tämän hetken suomalainen visio on ydinvoima.

---------------------

Poliittisen, taloudellisen ja virkamieseliitin energiapoliittinen visio

Kuudes ydinvoimala

Kuorrutus: bioenergiaa

---------------------

Tätä yhdistelmää ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa, koska lisäydinvoima
ja bioenergia ovat todellisuudessa toistensa vaihtoehtoja.

Sen osoittaa myös historiallinen kokemus. Ydinvoiman lisärakentamisen pysäyttäminen vuonna 1993 sai aikaan voimakkaan bioenergian kasvun. Ydinvoiman hyväksyminen vuonna 2002 taas pysäytti bioenergian edistämisen. Myönteiseen ydinvoimapäätökseen liitettiin ns. risupaketti, jolla yritettiin turvata se, että ydinvoimapäätös ei vaikeuttaisi uusiutuvien energiamuotojen edistämistä. Toisin kuitenkin kävi. Uusiutuvien energiamuotojen osuus energiantuotannossa on viime vuodet pysynyt paikoillaan.

Ydinvoima ja bioenergia ovat vaihtoehtoja myös siksi, että poliittinen tahto bioenergian edistämiseksi jää puuttumaan silloin kun yritetään samaan aikaan edistää ydinvoimaa.

Sama koskee investointitahtoa. Kun ennakkoon tiedetään, että markkinoille on tulossa joka vuosi reilut 12 terawattituntia ydinvoimalla tuotettua sähköä, ei kukaan halua investoida uusiutuviin energiamuotoihin. Investointihalukkuutta näivettää lisäksi se, että verkkoon pääsy on tehty vaikeaksi ja satunnaiseksi. Valtion tehtävänä on luoda edellytyksiä uusiutuville energiamuodoille eikä vaikeuttaa niiden etenemistä.

Suomessa halutaan antaa kuva, että bioenergialla ei voida korvata ydinvoimaa. Joko politiikan ja tutkijayhteisön vuoropuhelu ei toimi tai sitten kyse on poliittisesta kuurosokeudesta. Otan kaksi esimerkkiä:

Jyväskylän yliopistossa on tehty tutkimus Suomen maatilojen energiaomavaraisuudesta. Osoittautui, että maatilojen merkitys energiantuotannossa voi vuoteen 2050 mennessä nousta jopa korkeammaksi kuin nykyisen tuontienergian osuus.

Professori Peter Lund Teknillisestä korkeakoulusta on todennut, että voisimme jättää teollisuussektorin, joka vastaa noin puolta kokonaisenergiasta, koskematta. Toinen puoli energiasta liittyy kulutukseen ja palveluihin. Lisääntyvän osan kulutukseen ja palveluihin vaatiman energian voisimme tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla ja siten korvata neljä Olkiluodon kolmatta ydinvoimalaa: kaksi tunnetummilla ratkaisuilla kuten pelletillä ja biohakkeella ja kaksi uudemmilla ratkaisuilla kuten lämpöpumpuilla ja tuulivoimalla.

Monessa teollisuusmassa on myös onnistuttu pysäyttämään energiankulutuksen kasvu, mutta Suomessa vain oletetaan, että energiankulutus kasvaa.

Suomi ei ole osannut hyödyntää luontaisissa energiavarannoissamme olevaa potentiaalia. Taloudelliset resurssit on suunnattu mieluummin ydinvoimaan kuin tuulivoimaan. Energiapolitiikassa on haettu mieluummin yhtä isoa ratkaisua kuin hallitusti hajautettua energiamallia. Maatilojen energiapotentiaaliin ei ole uskottu ollenkaan. Tästä johtuen olemme nyt menettämässä kilpailukykyämme myös
ympäristöteknologian viennissä.

Tätä taustaa vasten on selvä, että vihreä visio on uusiutuvan energian Suomi. Vastustamme ehdottomasti ydinvoimaa kuten tähänkin asti. Esitänkin oman vaihtoehtomme energian suhteen hallitusneuvotteluihin:

---------------------

Vihreiden lähtökohta hallitusyhteistyölle

1. Hallitusohjelmassa asetetaan ydinvoimalle neljän vuoden moratorio

2. Annetaan uusiutuvalle energialle suosituimmuusasema pääsyssä markkinoille ja kantaverkkoon (tätä vaatii myös EU)

3. Sitoudutaan energiatehokkuuden toteuttamiseen ja pysäyttämään energiakulutuksen kasvu.

4. Tuetaan bioenergiaan ja tuulivoimaan liittyviä suuren mittakaavan kokeiluja sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

---------------------

Olen vakuuttunut siitä, että neljän vuoden kuluttua tulokset ovat jo niin näkyviä, että puheet ydinvoiman lisärakentamisesta voidaan unohtaa. Suomen työllisyys on parantunut, energiamaaseudun kehitys on käynnistynyt ja huoltovarmuus voimakkaasti parantunut. Myöskään uraanikaivoksia ei tarvitse Suomessa avata.

Tämä on siis meidän lähtökohta. Jos ydinvoiman lisärakentaminen tulee esiin hallitusneuvotteluissa, mitä en usko, niin eduskuntaryhmän ja Vihreän liiton valtuuskunnan yhteiskokous päättää hallitusyhteistyöstä.


Hyvä puoluekokousväki,

Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaat kymmenen kuukautta. Olemme asettaneet tavoitteeksi kymmenen prosentin kannatuksen ja kuusi lisäpaikkaa eduskuntaan. Meillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa nämä tavoitteet ja nousta neljänneksi suurimmaksi puolueeksi.

Tulevissa vaaleissa tullaan väistämättä puhumaan muistakin meille tärkeistä aiheista kuin ilmasto- ja energiapolitiikasta. Vuosi sitten puoluekokouksessa hyväksyimme työelämäohjelman, jonka vaatimukset ovat edelleen valitettavan ajankohtaisia. Akuutti ongelma on esimerkiksi nuorten naisten syrjäytyminen
työelämässä.

Tilanteen korjaamiseksi on olemassa kaksi vaihtoehtoista strategiaa. Toinen vaihtoehto on kustannusten tasaus kaikkien työnantajien kesken, mikä merkitsee sitä, että nuoren naisen palkkaaminen on työnantajan näkökulmasta kustannusneutraalia. Toinen on, että vanhemmuuden kustannukset tasautuvat sitä kautta, että myös isät käyttävät vanhempainvapaita.

Hallitus on valinnut isyysstrategian ja vieläpä tavalla, joka sotii tasa-arvokäsitystä vastaan. Isille maksettaisiin korvauksena 80 prosenttia palkasta kun äidit jäisivät 70 prosenttiin. Tämä on mielestäni käsittämätöntä tasa-arvoajattelua. Sen lisäksi Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajana haluan todeta, että isien ja äitien kustannukset työnantajan näkökulmasta eivät jakaannu tasan vielä seuraavankaan sukupolven aikana.

Hallituksen tämän hetkisen linjauksen mukaisesti äidin työnantaja maksaa jatkuvasti noin puolet vanhemmuuden kustannuksista. Tämä merkitsee sitä, että tulevasta hallituksen esityksestä huolimatta nuorten naisten syrjäytyminen työelämästä ja pätkätyöläisyys tulee jatkumaan.

Vihreä ratkaisu, josta myös olen tehnyt lakialoitteen, on kustannusten jako tasan työnantajien kesken. Tällöin yksittäisen perheen valinta ei vaikuta kustannusten jakoon, vaan kaikki työnantajat jakavat vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset. Tämä malli toimii myös kaikissa pohjoismaissa.

Vaaleissa tulee puhua demokratiasta; siitä miten maailmaan voi ja saa vaikuttaa. Periaateohjelmaluonnoksessa todetaan hienosti, että parempi maailma ei synny ylhäältä päin annettuna, vaan ihmisten vapaaehtoisesta toiminnasta. Yksi parhaista demokratian mittareista onkin ihmisen kokemus omista vaikutusmahdollisuuksistaan, tunne että voi ja on voinut vaikuttaa. On erittäin hälyttävää, että puolet kansalaisista ei koe voivansa vaikuttaa siihen, mihin suuntaan maailma menee.

Vihreät ovat aina antaneet voimakkaan tukensa kansalaisaktivismille. Meidän mielestämme kansalaisaktivismi ei ole terrorismia tai huliganismia; se on demokratiaa aidoimmillaan.

Kansalaisaktivismiin voi liittyä myös kansalaistottelemattomuutta. Periaateohjelma-luonnokseen on kirjoitettu linjaus rajoista, joissa kansalaistottelemattomuus on hy-väksyttävää: ”Väkivallaton ja avoin, epäeettiseen toimintaan kohdistuva kansalais-tottelemattomuus on hyväksyttävä vaikuttamisen muoto.” Pidän linjausta hyvänä. Parempaa yhteiskuntaa on kautta historian rakennettu yksittäisten ihmisten rohkeudella käydä vääryyttä vastaan.

Vihreä liitto on parlamentaarinen puolue, ei kansalaisjärjestö. Kansalaistottelemattomuus ei kuulu parlamentaarisen puolueen keinovalikoimaan.

Meidät koetaan yhä vaihtoehdoksi perinteisille puolueille. Nuorten aktivointi politiikkaan on meille tärkeä ja vastuullinen tehtävä. Meidän on osoitettava,
että nuoret ovat tervetulleita mukaan vihreiden politiikkaan toteuttamaan reilua muutosta.

Jaa sivu: