— Risto Kankaanpää

Prümin sopimukseen liittyminen vastoin Suomen EU-politiikan toimintaperiaatteita

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Suomi ei hyödy sopimuksen viranomaisyhteistyöstä tavoitellulla tavalla

Hyvin kriittisestä lausunnostaan huolimatta eduskunnan suuri valiokunta päätti hyväksyä Suomen liittymisen Prümin sopimukseen. Suuren valiokunnan vihreät jäsenet eivät kannattaneet sopimukseen liittymistä. Valiokunta päätti asiasta tänään äänin 5 - 20.

Prümin sopimuksessa seitsemän Keski- ja Etelä-Euroopan valtiota ovat hallitusten välisesti sopineet viranomaisten välisestä käytännön yhteistyön tehostamisesta erityisesti vakavan kansainvälisen rikollisuuden kuten terrorismin ja laittoman maahanmuuton torjunnassa.

- Virkamiesyhteistyön lisääminen EU:ssa on sinänsä tavoiteltavaa. Suomi ei kuitenkaan hyödy sopimuksen alueyhteistyöstä, sillä sopimukseen ei ole liittynyt Suomen rajanaapureita. Sitä vastoin muut Prümin sopimusvaltiot ovat toistensa rajavaltioita. Myös jäsenvaltioiden viranomaisten välisen
tiedonvaihdon ja siitä koituva rikostutkinnallinen hyöty on arvioitu vähäiseksi, Heidi Hautala toteaa.

Prümin sopimukseen liittyminen aiheuttaisi useita muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Sopimukseen sisältyy merkittäviä tietojen keräämiseen ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä ja siinä on määräyksiä, joilla on yhtymäkohtia valtion täysivaltaisuuteen. Sopimuksessa on määräyksiä jäsenvaltioiden rekistereissä olevien DNA- ja sormenjälkitietojen luovuttamisesta.

- Erityisen ongelmallista on, että tietoja voisi luovuttaa riippumatta siitä, onko henkilö rikoksesta epäilty, asianomistaja vai sivullinen. Sormenjälkitietoja voisi luovuttaa myös riippumatta siitä, onko kyse rikoksen selvittämisestä vai sen ehkäisystä. Näitä seikkoja ei ole selvitetty tarpeellisessa määrin esimerkiksi tietosuojan kannalta, Hautala sanoo.

Suomen EU-politiikan linjana on aikaisemmin ollut toimia unionissa aktiivisesti sovittujen tavoitteiden eteenpäin viemiseksi ja pyrkiä kehittämään unionia mahdollisimman yhtenäisenä. Prümin sopimus on valmisteltu täysin EU:n yhteistyön ulkopuolella. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että sopimus ja sen alainen yhteistyö ei kuulu Euroopan parlamentin valvontavallan tai yhteisöjen tuomioistuimen toimivallan alaan.

- Vapaus, turvallisuus ja oikeuden alueen vahvistaminen on nostettu yhdeksi painopisteeksi Suomen alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella. Liittyminen samanaikaisesti unionin ulkopuoliseen sopimukseen antaa ristiriitaisen viestin puheenjohtajavaltion toiminnasta Euroopan unionissa. Suomen tuleekin aktiivisesti edistää tavoitteitaan oikeus- ja sisäasioissa EU-yhteistyön kautta, Hautala vaatii.

 

Jaa sivu: