— Risto Kankaanpää

Kunnon työtä, kunnon palkalla

Meriläinen Rosa, pieni Kansanedustaja Rosa Meriläinen valtuuskunnan kokouksessa: Suomessa on työtä tekeviä köyhiä. 

Mikäli vihreiden ajama perustulo joskus toteutuu, vaikka vain alueellisena kokeiluna, se tulee tekemään kaikenlaisen osa-aikaisen työn, silpputyön ja keikkatyön huomattavasti nykyistä kannattavammaksi, kun kaikki tehty työ kasvattaa käteen jääviä tuloja. Meidän on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että samalla työmarkkinat tuunataan sellaiseen iskuun, ettei perustulojärjestelmästä seuraa työn polkumyynti.

Osa-aikaisen työn tulee lisääntyä työttömyyden kustannuksella. Ei heidän, jotka kokevat tekevänsä sopivasti tai liian vähän töitä.

On selvää, että lainsäädännössämme on parantamisen varaa, jotta työnantajat eivät käytä epätyypillisiä työsuhteita laistaakseen velvollisuuksistaan työntekijöiden kustannuksella. Näinhän on asian laita, jos firma pakottaa siivoojansa ryhtymään näennäisyrittäjäksi tai ostaa vuokratyönä sellaista työtä, jota vallan hyvin voisi vakituinen työntekijä tehdä. Tällöinhän lopputulos on se, että yrittäjä ulkoistaa itselleen kuuluvan riskin työntekijän kannettavaksi ja välttyy esimerkiksi vuosilomakorvausten maksamisesta. Työntekijä menettää turvan ja ei saa viettää lomia.

Paitsi lainsäädännön tuunausta, tarvitsemme myös vahvaa ammattiyhdistysliikettä. Jos vihreät toimisivat aktiivisemmin ammattiyhdistysliikkeessä, ehkä arvomme vähäväkisten puolustajina näkyisi siinä, että puolustaisimme muitakin kuin vakituisia työntekijöitä ja myös silloin, kun he eivät ole järjestäytyneet. Niillä, joilla on vakituinen työpaikka ovat pullat jo aika hyvin uunissa.

Kaksi esimerkkiä tämän päivän työmarkkinoilta Tampereelta: Ystäväni on tehnyt säännöllisen epäsäännöllisesti keikkahommia yritykselle ilman työsopimusta, jota työntekijän pyynnöstä huolimatta ei ole tehty. Kun työvuoro peruttiin edellisenä iltana, luottamusmieskin sanoi, että niin voi tehdä, sillä tämän luottamusmiehen mukaan työntekijöiden oikeudet kuuluvat vain vakituisille työntekijöille. Luonnollisesti työsuojelupiirissä oltiin toista mieltä, mutta tässä vaiheessa prosessia työnantaja oli jo sitä mieltä, että jos ei tämä kelpaa niin tuossa on ovi. Toisen ystäväni tehtaalla käytetään paljon vuokratyövoimaa. Tämä on kuulemma heikentänyt työilmapiiriä ja työturvallisuutta, kun väki vaihtuu ja tehtaalla notkuu väkeä, joka ei ole sitoutunut sen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Yksi vuokramies saikin sitten tapaturmaisesti päänsä auki. Miehen valuessa verta vakituiset ympärillä ihmettelivät mitä tehdä, kun kyseessä on vuokramies ja työterveys ei ehkä hänelle kuulu. Yksi heistä sentään puuskahti, että jos nyt sentään ensin vietäisiin loukkaantunut sairaalaan. Ihmisiä vuokramiehetkin ovat. Ei voi ajatella, että edellinen meni rikki, saisimmeko uuden.


Hyvä puoluevaltuuskunta,

Määräaikaiset työsuhteet ovat julkisen sektorin työnantajan synti. Viikon "itkeäkö vai nauraa" -uutinen kertoi, että työministeriön työsuhteista kolmannes on määräaikaisia ja ministeriössä ketjutetaan laittomasti pätkätyösuhteita. Ministeri Filatov lehtitietojen mukaan tunsi voimattomuutta. En epäile sosialidemokraattien hyvää tahtoa pätkätöiden vähentämiseksi, mutta taito heiltä näyttää puuttuvan. Porvaripuolueiden osalta hyvää tahtoakin taitaa olla vähemmän. Vihreillä on tahtoa ja taitoa. Olemme muun muassa esittäneet ammattiliitoille itsenäistä kanneoikeutta tarkistaa, onko työsuhteen määräaikaisuudelle lain vaatimia perusteita. Olemme myös esittäneet pätkätyöläisten aseman parantamista siten, että useampi pätkätyöläinen pääsisi ansiosidonnaisen piiriin. Tämä onnistuisi, jos työssäoloehtoa lyhennettäisiin. Muutos ei tulisi kalliiksi, jos samalla ansiosidonnaisen kesto sidottaisiin työssäoloajan kestoon.

Palvelutyönantajat ja palvelutyöntekijät yhdessä ovat vastikään julkaisseet selvityksen osa-aikatyöstä. Harva Suomessa tekee mielellään osa-aikatyötä. Vain noin viisi prosenttia osa-aikatyöllisistä ilmoittaa osa-aikatyön syyksi sen, ettei halua kokoaikatyötä. Muista Euroopan maista poiketen lasten hoidon merkitys osa-aikatyön tekemisen syynä on sekin hyvin vähäinen, vain 6,4 prosenttia. Osa-aikatyötä tehdään joko opiskelujen ohessa tai koska ei ole onnistuttu saamaan kokoaikatyötä.

Osa-aikatyöstä on kuitenkin tullut yhä yleisempää kaikissa EU-maissa. Osa-aikatyön yleistymisen on tutkijapiireissä katsottu olevan yhteydessä pyrkimyksiin joustavoittaa työelämää. Osa-aikatyö on Suomessa keskittynyt erityisesti palvelusektorille, jossa työskentelee yli 80 prosenttia kaikista osa-aikatyötä tekevistä.

Palvelualoista tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että naiset ja nuoret tekevät eniten osa-aikatyötä. Vastentahtoisimmin osa-aikatyössä ovat yli 24-vuotiaat ja naiset. Suuri osa osa-aikatyöntekijöistä haluaisi tehdä enemmän työtunteja. Yksi syy lienee siinä, että tutkimuksessa enintään 1000 euroa kuussa ansaitsevien osuus oli huomattavan suuri. Kuitenkin osa-aikatyöntekijöiden arviot omista kehitys- ja etenemismahdollisuuksistaan olivat heikommat kuin kokoaikatyöntekijöillä.

Alle tonnin tuloilla on vaikea pärjätä. Osa-aikatyöntekijöistä moni täydentää tulojaan opintotuella tai sovitellulla päivärahalla. Tämä lienee siis se porukka, joita perustulokeskustelu koskee suoraan. Vihreät ovat olleet valmiita näkemään ja hyväksymään sen faktan, että osalla nykyisistä työttömistä ei ole näköpiirissä ainakaan ensityösuhteena työttömyyskauden jälkeen kokoaikaista vakituista työtä. Kaikille ei ehkä koskaan. Kuitenkin meidänkin tavoitteena tulee olla se, että mahdollisimman monelle olisi tarjolla kokoaikainen, vakituinen työ.

Suomessa köyhyys ei ole vain tiettyihin elämäntilanteisiin, kuten nuoruuteen ja vanhuuteen keskittyvää köyhyyttä, vaan nimenomaan toistuvaa. Köyhyys koettelee samoja perheitä uudestaan ja uudestaan. Siksi on tärkeää luoda polkuja, joilla ihmiset voisivat päästä leivän syrjään kiinni ja pysyvästi pois köyhyyskierteestä. Siksi ei ole mitään syytä suosia epätyypillisiä työsuhteita kokoaikaisen työn kustannuksella. Pienikin työpätkä on kuitenkin tyhjää parempi.

Vuokratyön lisääntyminen on uudehko ilmiö työmarkkinoillamme. Yleisintä se on hotelli- ja ravintola-alalla, jossa jo 7 prosenttia työntekijöistä on vuokrattuja. Joidenkin arvioiden mukaan tilastot laahaavat todellisuuden perässä ja todellinen luku on vieläkin suurempi. Työmarkkinoiden tulisi toimia niin, että vuokratyötä palkataan vain silloin, kun vain sitä tarvitaan. Ruotsissa on käytössä malli, jossa henkilöstövuokrausyrittäjän on maksettava taukoajan korvausta, jopa 90 prosenttia palkasta, listoillaan olevalle henkilölle siltä ajalta, kun henkilö ei ole tilaajayrityksen käytettävissä. Tähän malliin on Suomessakin siirryttävä.


Jaa sivu: