— Jaana Reijonaho

Cronberg: Vihreää taloutta, toimeentuloa ja työllisyyttä

Cronberg Tarja 2, pieni Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg avasi Joensuun valtuuskunnan kokouksessa poliittisen keskustelun linjaamalla erityisesti Vihreiden talouspolitiikkaa. Cronbergin mielestä on aika ottaa Vihreä talouspolitiikka omiin käsiin eikä antaa muiden määritellä sitä.

- Ehkä talouspolitiikkamme hahmottamista vaikeuttaa se, että olemme samaan aikaan sekä "säilyttäjiä" että "uudistajia". Haluamme säilyttää ympäristön ja hyvinvointivaltion. Näemme kuitenkin sen, että se onnistuu vain talouden toimintaa ja rakenteita uudistamalla, Cronberg sanoi.

Cronbergin puhe:

Hyvä valtuuskunta,

Vihreä liitto täyttää helmikuussa 20 vuotta. Kahdessa vuosikymmenessä olemme kasvaneet ympäristöpuolueesta yleispuolueeksi, jolle luontevasti kuuluu kannanottaminen niin turvallisuus-, asunto- kuin aluepolitiikkaan.

Jostain syystä emme aina ole onnistuneet välittämään selkeää kuvaa vihreästä talouspolitiikasta. Tilannetta on vaikeuttanut sekin, että muilla puolueilla on usein suurempi tarve linjata meidän talouspolitiikkaa kuin omaansa. Otetaan tänä viikonloppuna talouspolitiikkamme omiin käsiimme. Aloitan linjaamalla vihreän talous- työllisyys- ja toimeentulopolitiikan lähtökohtia.    

 
Reilu talous, uudistakaamme säilyttäen

- Vihreän talouspolitiikan lähtökohdat  

 
YMPÄRISTÖ: Al Gorea mukaillen lähdemme siitä, että taloutta ei ole ilman vakaata ilmastoa.  Meille talouspolitiikan on sovittava ympäristön sille asettamiin raameihin. Tämä ohjaa myös luovuutta ja innovaatioita kestävään suuntaan.  

HYVINVOINTI: Vihreää talouspolitiikkaa on myös julkisten hyvinvointipalveluiden puolustaminen. Siksi emme esitä veronkevennyksiä ellemme pystyy korvaamaan veromenetyksiä.  

OIKEUDENMUKAISUUS: Vihreän talouspolitiikan tavoite on myös tuloerojen pienentäminen. Meistä on reilua, että suuremmista tuloista maksetaan myös suhteessa enemmän veroja.

– Tässä välissä haluaisin kysyä Vasemmistoliiton Korhoselta, että mikä näistä vaatimuksista; ympäristön, hyvinvointipalveluiden vai pienituloisia suosivan verotuksen puolustaminen on Korhosen mielestä sitä kokoomuslaista politiikkaa, josta heillä on tapana meitä syyttää.

TULEVAISUUS: Olemme aina tehneet politiikkaa, joka huomioi myös tulevat sukupolvet. Sama pätee talousajatteluumme. Emme jätä laskuja tuleville sukupolville maksettavaksi.

VASTUULLISUUS: Teemme myös vastuullista politiikkaa, kaikki vaihtoehtobudjettimme ovat aina olleet tulojen ja menojen suhteen tasapainossa.

– Samaa ei muutoin voi sanoa "talouspuolue" Kokoomuksesta, joka on oppositiossa harrastanut vahvasti populistista talouspolitiikkaa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa he ovat esittäneet huikeita menolisäyksiä vailla minkäänlaisia ajatuksia siitä, miten lisäykset rahoitettaisiin.

MUUTOS JA TURVA: Vihreät ovat muutospuolue. Pyrimme uudistamaan yhteiskuntaa ja taloutta. Haluamme samalla luoda rakenteita, jolla tuodaan turvaa muutoksen keskelle. Yksi tällainen väline on perustulo. Sen avulla voidaan yhdistää kaikille kuuluva perusturva ja työteon kannattavuus. Tämä on ennen kaikkea väriltään vihreää politiikkaa, ja se erottaa meidät kaikista muista puolueista.     

Ehkä talouspolitiikkamme hahmottamista vaikeuttaa se, että olemme samaan aikaan sekä "säilyttäjiä" että "uudistajia". Haluamme säilyttää ympäristön ja hyvinvointivaltion. Näemme kuitenkin sen, että se onnistuu vain talouden toimintaa ja rakenteita uudistamalla.

 

- Vihreä talous nojaa kestävään energiatalouteen

Maailman raaka-ainevarannot ovat niukkenemassa, mikä näkyy jo öljyn ja uraanin hinnoissa. Ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä vielä nopeammin kuin mitä raaka-ainevarantojen riittävyys.  

Päästökauppa on kustannustehokas tapana vähentää päästöjä. Päästökauppaa on matkan varrella syytetty paljosta sellaisesta, joka on osoittautunut tyhjäksi pelotteluksi. Päästökauppa ei – toisin kuin esimerkiksi teollisuus alkuun väitti – ole vahingoittanut työllisyyttä. Kauppa käynnistyi vuoden 2005 alusta ja viime vuonna syntyi enemmän työpaikkoja kuin koko siihenastisella hallituskaudella!

Sähkön hinta on noussut, mutta se ei ole ollut riittävä kannustin lisäämään investointeja uusiutuviin energialähteisiin. Uusiutuvien tukemiseksi tarvitaan myös teknologiatukea ja syöttötariffeja, jotta niiden käyttöönottoon saadaan vauhtia. Syöttötariffeilla kurotaan umpeen se hintaero, joka vielä on uusiutuvien ja perinteisten energiatuotantomuotojen välissä.

Kuvaavaa on, että Fortum investoi Suomessa ydinvoimaan, mutta Ruotsissa bioenergiaan. Miksi näin? Siksi, että Suomessa on ydinvoimalle myönteisempi ilmapiiri, Ruotsissa bioenergialle. Ruotsissa ohjataan sähköyhtiöitä tuottamaan bioenergiaa vihreillä sertifikaateilla. Meillä valtio tukee turpeen käyttöä syöttötariffein.  

Osa sähkömarkkinoiden ongelmista juontuu Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toiminnasta. Viimeisessä selvityksessä Purasjoki esitti kantaverkon siirtämistä valtiolle. Kannatan kantaverkon valtiollistamista. Se voi osaltaan helpottaa uusiutuvien pääsyä verkkoon ja markkinoille.

Markkinoiden toimivuuden parantamiseksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä. Purasjoki esitti mm. Fortumin irtautumista Teollisuuden voimasta sekä Fortumin pilkkomista. Purasjoen mielestä yhtiön pilkkominen voisi tapahtua myymällä vesivoiman pois. Mielestäni Fortumin pilkkomista pitäisi tutkia myös muista lähtökohdista.

- Valtio voisi ehkä irrottaa Fortumista omistustaan vastaavan osuuden ja tehdä siitä suomalaisen valtio-omisteisen energiayhtiön. Fortumin Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuva toiminta voisi jatkaa pörssi-yhtiönä.

-         Vaihtoehtona on väläytetty myös uuden valtiollisen sähköyhtiön perustamista. Tämä on pitempi tie ja vaatisi uusia investointeja, mutta voisi toteutuessaan keskittyä uusiutuviin.

-         Vielä vaihtoehtona on hajautetun energiatuotannon tukeminen kehittäen uusia pienvoimaloita ja energiaosuuskuntia. Saksassa on valittu tämä tie ja siellä kehitteillä on 30 000 biovoimalaa.  

Vaikka selvityksiä on jo vino pino, odotan ministeri Pekkarisen käynnistävän vielä selvityksen, joka sisältäisi käytännön ehdotuksen pilkkomisen toteutumisesta. On tärkeää, että selvityksessä vaihtoehtoja ei tarkastella vain markkinoiden toimivuuden vaan myös uusiutuvien energialähteiden edistämisen kannalta.

 
- Kestävää innovaatiopolitiikkaa

Vihreät mielletään usein raskaan teollisuuden kritisoijiksi. Itse kutsuisin meitä mieluummin "kirittäjiksi". Kannustamme suomalaista teollisuutta ottamaan ensimmäisenä käyttöön vähiten saastuttavat tuotantotavat: kehittämään ekotehokkaita prosesseja ja suljettuja kiertoja, mutta nostamaan myös jalostusastetta.  

Esimerkiksi metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymistä on hyvin erilaisia arvioita. Metsäteollisuuden oma etujärjestö ajaa nykyisten työpaikkojen säilyttämistä, mutta alaa seuraavien tutkijoiden viestit ovat ristiriitaisempia. Uskon, että suomalainen metsäteollisuus voi pärjätä täällä myös tulevaisuudessa, mutta se edellyttää uusia visioita siitä, mitä "Suomi elää metsästä" -ajatus voi tänä päivänä tarkoittaa. On etsittävä uusia kasvualoja ja uusia tuotteita sekä nähtävä myös energia tärkeänä tuotteena. 

Pyrimme aktiivisesti muuttamaan kansainvälistä taloutta siihen suuntaan, että työelämän sääntelemättömyys tai heikko ympäristölainsäädäntö ei antaisi yrityksille motiivia siirtää tuotantoaan maasta toiseen. Vuosien 2001 ja 2005 välillä kotimaisesta teollisuudesta lähti kuitenkin 35 000 työpaikkaa. Vaikka taistelemme vääränlaisia kilpailuetuja vastaan, olemme realisteja sen suhteen, että työpaikkojen siirtyminen lähemmäksi markkina-alueita jatkuu tämänkin hallituskauden jälkeen.   

Globalisaatioon liittyvä työnjaon voimistuminen on todellisuutta, jolta ei pidä ummistaa silmiään.

Me vihreät haluamme varmistaa sen, että Suomessa on työtä myös huomenna. Kollegani Heinäluoman mielestä keskitymme liiaksi tulevaisuuden työpaikkoihin, mutta se kai on tulevaisuuspuolueelle sopiva rooli. 

Loputtava on myös sen sosiaalidemokraattisen ajattelun, että palvelut olisivat pientä piiperrytä oikean teollisuustyön rinnalla. YK:n tilastoissa kaivostoiminnan ja energiantuotannon yhteenlaskettu osuus maailman bruttokansantuotteesta on alle kymmenen prosenttia. Palvelujen osuus on lähes 70 prosenttia. 

 

- Minne tulevaisuuden työpaikat syntyvät?

Meidän pitää luoda työpaikkoja sellaiseen maailmaan, jossa ilmastomuutoksesta on tulossa talouden määräävä reunaehto, jossa globalisaatio vahvistaa kansainvälistä työnjakoa ja jossa valtaosa maailman bruttokansantuotteesta syntyy palveluista.

ILMASTONSUOJELUUN: Energiapolitiikasta on tullut maailman tärkein innovaatiopolitiikan ala. Maailman päästöjen puolittaminen synnyttää väistämättä uutta työtä vielä monelle ja vielä pitkäksi aikaa.

Oman siivun ottaminen maailmanmarkkinoista ei kuitenkaan toteudu omalla painollaan. Tueksi tarvitaan määrätietoista politiikkaa ja vahvoja kotimarkkinoita. Vanhasen hallitus on passiivisuudellaan antanut kilpailijoille neljän vuoden etumatkan. Neljä seuraavaa voi jo tiputtaa meidät pelistä.  

Koska olemme Pohjois-Karjalassa, voimme havainnollistaa tilannetta paikallisesti. Pohjois-Karjala tuottaa 70 prosenttia energiastaan uusiutuvilla. Täällä on alan tutkimusta ja lähes puolet maailman metsäkoneista valmistetaan täällä. Pohjois-Karjalassa onkin arvioitu, että voimakas panostus puuenergian kehittämiseen toisi tänne jo lyhyellä aikavälillä muutaman tuhatta työpaikkaa. Alihankkijat sijaitsisivat ympäri maakuntaa samoin kuin uudet energiaosuuskunnat, joten tulevaisuuden työ myös hajautuisi. 

PALVELUIHIN: Uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet palveluihin. Yksin vakuutus- ja rahoitusalalle on syntynyt saman verran uusia työpaikkoja kuin mitä teollisuudesta on vastaavana aikana hävinnyt. Uusia korkeaa koulutusta vaativia palvelualan työpaikkoja voi tulevaisuudessa syntyä mm. ilmastopalveluihin ja tietoyhteiskunnan tukipalveluihin.

Väestön ikääntyminen lisää myös erilaisia vanhuksille suunnattuja hoiva- ja muita palveluita. Kunnat ovat vastuussa peruspalveluiden laadusta, mutta uskon, että muutaman naisen – tai miehen – hoivayritykset tulevat yleistymään. Kolmas sektori tarvitsee selkeät pelisäännöt, jotta se pystyy osallistumaan hoiva- ja muiden palveluiden järjestämiseen.

Kehityksestään huolimatta Suomen palvelusektori on edelleen pieni verrattuna muihin saman tulotason maihin. Seuraavan vaalikauden tavoitteeksi onkin otettava palvelusektorin vahvistaminen. Ensimmäinen askel pitää tehdä pään sisällä. Tee se itse – yhteiskunnasta on siirryttävä palveluyhteiskuntaan. Tietä tähän on raivannut kotitalousvähennys. Toinen askel on muuttaa verotusta niin, että se kannustaa palveluiden käyttöön. Työn verotus vääristää käyttäytymistä haitalliseen suuntaan kun itse tekeminen on aina edullisempaa kuin työn ostaminen toiselta. 

KULTTUURIALOILLE: Taide- ja kulttuurialoilla on suuri työllistämisvaikutus, koska ne ovat yleensä hyvin työvoimavaltaisia aloja ja koska ne tarjoavat varsinaisen luovan työn lisäksi työpaikkoja muun muassa tuotanto- ja levitysketjun eri vaiheissa. Apurahataloudessa kulttuurityöntekijöiden toimeentulo on kuitenkin erittäin heikko ja esimerkiksi kirjailijoiden vuosiansiot kirjoittamisesta ovat vain noin 2000 euroa. Myös tällä alalla perustulo toisi turvaa.  

Suomen kulttuuriviennillä on monia vahvuuksia, mm. korkeatasoinen luovien alojen koulutus ja luova tuotanto, jota arvostetaan kansainvälisesti. Alalle tarvitaan kuitenkin lisää yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista. Kansainvälistyminen edellyttää sekä rahoituksen että osaamisen keskittämistä.

 Täällä Pohjois-Karjalassa Markku Pölösen elokuvakylä ja elokuvatuotantoyhtiöiden toiminta ovat tuoneet työtä Pohjois-Karjalaan. Se on myös muuttanut käsitystä työllisyydestä, joka aikaisemmin liittyi vain teollisuustyöpaikkoihin. Maakunta voi elää myös kulttuurista eli kuten Markku Pölönen on itse todennut: ”Syrjästä näkee selvemmin.”

Tästä kolmikossa - ilmastonsuojelu, palvelut ja kulttuuri – on valtava tulevaisuuden työpaikkojen potentiaali. Seuraavan hallituksen koulutus-, vero-, energia- ja kulttuuripolitiikan on tuettava näiden työpaikkojen syntyä. 

 
Hyvä valtuuskunta,

Me lähdemme vaaleihin selkeällä visiolla siitä, miten verotusta tulisi seuraavalla vaalikaudella kehittää. Hyvinvointipalveluiden rahoituksen turvaamisen ohella haluamme verotuksella ohjata yrittäjien ja kuluttajien käyttäytymistä ekologisesti kestävämpään suuntaan.

Olemme lanseeranneet tonnin tulot puhtaana käteen - linjaa. Meidän mielestämme alle tuhannen euron tuloista ei pitäisi maksaa valtion tai kunnallisveroa. Hintaa uudistuksella olisi noin miljardi. Koska emme halua nakertaa veropohjaa, rahoittaisimme alennuksen ekologisella verouudistuksella. Valtaosa tuloista tulisi päästöoikeuksien huutokaupasta sekä päästökaupan synnyttämien ansiottomien arvonnousujen verottamisesta.  

Tämä viikonloppu on pyhitetty Vihreän talouspolitiikan kirkastamiselle. Otetaan talouspolitiikkamme meidän omiin käsiin!

 

 

Jaa sivu: