— Jaana Reijonaho

Cronberg Vihreiden tavoitteista seuraavalle hallituskaudelle

Cronberg Tarja 2, pieniVihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg esitteli Vihreiden valtuuskunnan kokouksessa Helsingissä Vihreiden hallitusohjelmatavoitteita seuraavalle vaalikaudelle. Cronberg käsitteli puheessaan erityisesti Vihreiden vaatimuksia päästöjen vähentämiseksi ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi sekä työelämää koskevia hallitusohjelmatavoitteita.

Hyvä valtuuskunta,

Olemme neljä vuotta katsoneet oppositiosta tämän hallituksen vastuutonta ilmastopolitiikkaa. Tiedämme, että toisenlainen politiikka on mahdollista ja siksi tavoittelemme paikkaa hallituksessa.

Ruotsin Vihreiden esimerkki on ollut vakuuttava ja innostava. Demareiden yhteistyöpuolueena vihreät vaativat paljon ja saivat aikaan paljon. Ruotsi onnistui pysäyttämään sähkönkulutuksen vuonna 2001, minkä jälkeen kulutus on talouskasvusta huolimatta laskenut.

Liikennepolitiikan pääpaino saatiin käännettyä ratainvestointeihin ja biopolttoaineiden käyttöä edistettiin valtavasti. Tukholmalaisten tuella saatiin aikaan niin kiitelty ruuhkamaksukokeilu, ettei porvarihallitus tohdi sitä peruuttaa. Talojen lämmitysjärjestelmiä on uusittu päätähuimaavaan tahtiin ja energiansäästöä edistetään kunnallisten energia-asiamiesten voimin.

Miten meillä? Vanhasen hallituksen laatima ja voimassa oleva ilmastostrategia lähtee siitä, että energiankulutus, sähkönkulutus ja päästöt jatkavat kasvuaan. Perusradanpitoa on laiminlyöty, suurin osa uusista taloista lämpiää suoralla sähkölämmityksellä ja Suomi autoistuu entisestään.

Me haluamme hallitukseen muuttaaksemme politiikan suuntaa. Olemme lähteneet vaaleihin kolmannen puolueen strategialla. Keskeisimmät hallitusohjelma-tavoitteemme liittyvät ilmastomuutokseen, eriarvoistumiseen ja työelämään. Tänään toivon valtuuskunnalta vilkasta keskustelua konkreettisista ohjelmatavoitteistamme.

Ilmastonmuutos

Vuonna 1990 vihreiden periaateohjelmassa vaadittiin hiilidioksidipäästöjen alentamista kolmanneksella vuoteen 2000 mennessä. Tuosta melkein 20 vuoden takaisesta vaatimuksesta olemme kulkeneet pitkän tien siihen pisteeseen, että Shellin hallituksen puheenjohtaja kannustaa poliitikkoja rohkeampiin toimiin.

Kiitän Jorma Ollilaa linjakkaasta ja viisaasta puheenvuorosta. Erityisen kaukonäköistä oli antaa tuki sille ajattelulle, että jonkun on aina kuljettava edellä jos halutaan, että muut seuraavat. Edellä kulkemisen edut Ollila lienee itse nähnyt monta kertaa.

Eilen julkistettiin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti, joka yhä selvemmin sanoin korostaa ihmisen vastuuta ilmastonmuutoksesta. Tiedemiesten viesti on kulkeutunut politiikkaan valitettavan hitaasti, mutta viimein Ruususen unesta ovat heränneet myös poliittiset puolueet. Ensimmäistä kertaa historiassa olemme tilanteessa, jossa meille tärkeä ilmastopolitiikka on yksi vaalien kärkiteemoista.

Minusta lähtökohtanamme on oltava, että jo hallitusohjelman tasolla sitoudumme sellaisiin päästövähennyksiin, joita ilmastomuutoksen pysäyttäminen kahteen asteeseen edellyttää.

Ilmastonmuutosta koskevat ohjelmatavoitteet

  1. Sitoudutaan energiakulutuksen kasvun pysäyttämiseen hallituskauden aikana (rakennusten energiatehokkuusnormien kiristäminen, energia-avustusten korotus, suoran sähkölämmityksen rajoittaminen, ekologinen verouudistus...).
  2. Otetaan tavoitteeksi kotimaisen uusiutuvan energian osuus kaksinkertaistetaan vuoteen 2020 mennessä (tuuliatlas, syöttötariffit uusiutuville, tutkimusrahoituksen lisääminen...).
  3. Irrottaudutaan öljyriippuvuudesta vuoteen 2030 mennessä (autoveron uudistus, panostukset joukkoliikenteeseen, biopolttoaineet, asuntojen lämmitysjärjestelmien uusiminen...).

Eriarvoistuminen

Viime vuosien vaurastuminen tuntuu monessa kotitaloudessa. Veronkevennykset ovat tuoneet työssäkäyvien kotitalouksiin liikkumavaraa ja tulevaisuus näyttää valoisammalta. Näin on suurella osalla.

Taloushehkutus on kuitenkin peittänyt alleen toisenlaisen todellisuuden. Vauraassa Suomessa 130 000 lasta elää köyhyydessä ja lapsiköyhyys on kasvanut tasatahtia talouskasvun kanssa.

Suunnanmuutosta tarvitaan myös hyvinvointipolitiikkaan. Kuluneella hallituskaudella veronkevennyksiin käytettiin noin 3 miljardia ja perusturvan parantamiseen noin 300 miljoonaa. Me haluamme saada aikaan paremman tasapainon veronkevennysten ja perusturvan korottamisen välille.

Hallitusohjelmassa on perinteisesti esitetty konkreettiset tavoitteet työllisyyskehitykselle. Minusta seuraavan hallituksen tulisi asettaa määrälliset tavoitteet myös köyhyyden vähentämiseksi.

Hyvinvointia koskevat ohjelmatavoitteet

  • sitoudutaan lapsiköyhyyden poistamiseen (lapsilisän, pienimpien vanhempainpäivärahojen ja elatustuen korotus)
  • käytetään puoli miljardia talouden liikkumavarasta perusturvan parantamiseen (mm. työmarkkinatuen, kansaneläkkeen ja opintotuen korotukset)
  • vapautetaan alle tuhannen euron tulot veroista (kevennyksen hinta on noin miljardi euroa)

Olemme mitoittaneet veronkevennys- ja menolisäysvaatimuksemme tasapainoisesti niin, että liikkumasta puolet käytettäisiin veronkevennyksiin ja puolet menoihin. Menolisäyksistä suurin yksittäinen lisäys koskee köyhimpien ihmisryhmien perusturvan parantamista. Minusta tämä on tasapainoinen ja oikeudenmukainen lähtökohta vastuulliselle taloudenpidolle.

Tällä menoraamilla pystymme perusturvan lisäksi vahvistamaan kuntataloutta, nostamaan kehitysyhteistyörahoja ja korottamaan yliopistojen perusrahoitusta. Pystymme myös panostamaan kunnolla ratahankkeisiin ja joukkoliikenteeseen sekä toteuttamaan muut kustannuksiltaan pienemmän vaalilupauksemme.

Työelämä

Hallitus on viime viikkoina hehkuttanut työllisyysluvuilla, jotka se on saavuttanut kuuden prosentin talouskasvun siivittämänä. Jokaisesta uudesta työpaikasta on syytä olla iloinen. Samalla on nähtävä, että globalisaatio haastaa meidät luomaan uutta työtä jatkuvasti, sillä osa työstä karkaa aina muualle.

Näen, että yhdistämällä kaksi suurta huolta – globalisaatiossa pärjäämisen ja ilmastomuutoksen torjumisen – voimme luoda suomalaisen selviytymisstrategian. Luomalla kestäviä tapoja torjua ilmastonmuutosta luomme Suomelle uusia menestymisen mahdollisuuksia myös globaaleilla markkinoilla.

Työelämää koskevat ohjelmatavoitteet

  • Ilmastomuutoksen torjumisesta 30 000 työpaikkaa hallituskauden aikana (uusiutuva energia, kuluttajaneuvonta, teknologiavienti...)
  • Työelämän tasa-arvon vahvistaminen (vanhemmuudenkustannusten jako ja isäkuukauden pidentäminen kolmeen)
  • Työhyvinvointi (masennus- ja mielenterveysohjelma, terveyden edistämisen ohjelma, turhien määräaikaisuuksien karsinta)

Onnellisuus

Poliittisena tavoitteenamme on aina oltava elämän laadun parantaminen. Soininvaara on jatkanut keskustelua työstä, vauraudesta ja onnellisuudesta uudella kirjallaan. Me puhumme tänään perustulosta.

  • Perustuloon nojaavan sosiaaliturvan keskeinen tavoite on turvata perusturva aukottomasti kaikille.
  • Oikeudenmukainen sosiaaliturva voi rakentua vain ajatukselle, että työnteko on aina kannattavaa.
  • Toivon poliittisilta puolueilta löytyvän niin paljon avarakatseisuutta, että seuraavalla hallituskaudella voimme käynnistää perusturvauudistuksen valmistelut.
  • Luomalla oikeassa suhteessa turvaa ja vapautta perustulo voi parhaillaan auttaa meitä rakentamaan politiikkaa, joka oikeasti tähtää niin elämänlaadun parantamiseen kuin luovan talouden luomiseen.
Jaa sivu: