— Virpi Oinonen

Vihreitä ratkaisuja

Jyrki J.J. Kasvi:

Kurkistuksia tietoyhteiskuntaan

Jyrki Kasvi

Suomea on työnnetty tietoyhteiskuntaan teknologiajalka edellä. Edistystä on mitattu laajakaistaliittymillä ja kännykkäpenetraatioilla. Tietokone joka savussa on ollut pääasia, ei se, mitä niillä tietokoneilla tehdään.

Muu kuin teknologia ei ole päättäjiä kiinnostanut. Esimerkiksi hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman loppuraportista "Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007-2015" ei löydy sanaakaan tietoyhteiskunnan kansalaisoikeuksista.

Tietoyhteiskunta on kuitenkin ensisijassa sosiaalinen ja yhteiskunnallinen, ei teknologinen murros.

Anarkiasta avoimuuteen


Vielä 1980-luvun lopulla mediayhtiöissä ajateltiin, ettei Internet voi koskaan lyödä läpi, koska passiiviset kuluttajat eivät halua olla aktiivisia toimijoita. Tällä hetkellä yli 90% Internetin sisällöstä on näiden passiivisten kuluttajien tuottamaa. Käsitys ihmisestä median käyttäjänä on täysin muuttunut.

Vuorovaikutteisten medioiden mahdollistama kansalaisten aktiivisuus pelottaa monia. Kun jokainen on joukkotiedotusväline, tiedon ja ihmisten kontrolloimisesta tulee vaikeaa ellei mahdotonta.

Mahdollisia tulevaisuuksia on kolme:

- Anarkia ja kaaos, kun kuka tahansa voi levittää mitä törkyä ja valheita tahansa.
- Valvonta ja kontrolli, kun kaikkea sähköistä toimintaa seurataan automaattisesti.
- Avoimuus ja osallistuminen, kun kansalaisten mahdollisuudet jakaa ja saada tietoa paranevat.

Toivoa antaa OhMyNews, Etelä-Koreasta alkunsa saanut kansalaisjournalistinen uutispalvelu. Se syntyi vastavoimaksi perinteisten tiedotusvälineiden yksipuoliselle uutisoinnille. Osallistuvan kansalaisjournalismin periaatetta kuvaa hyvin OhMyNewsin motto: "Jokainen kansalainen on toimittaja."

Osallistuva päätöksenteko

Yhä useampi kokee erilaiset virtuaaliset yhteisöt yhtä tärkeäksi osaksi elämäänsä kuin perinteisen vuorovaikutuksen. Julkinen keskustelu on keskittynyt lähinnä edelläkävijöinä toimineille lapsille ja nuorille mahdollisesti aiheutuviin haittoihin, mutta myös muut voivat hyödyntää näitä uusia yhteisöllisiä medioita.

Sähköinen demokratia ei tarkoita nettiäänestyksiä eikä vaalikoneita. Se tarkoittaa kansalaisten tukemista heidän ottaessa osaa julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Se on pääsyä julkisiin tietoihin, dialogia ja vuorovaikutusta, mielipiteen muodostamista ja kannan ottamista.

Virtuaaliset yhteisöt tarjoavat sähköiselle demokratialle uusia työvälineitä. Hyvän esimerkin tarjoaa nettidemokratiakokeilu Demoex Ruotsin Vallentunasta. Demoex on nettiyhteisö, jolla on valtuutettu Vallentunan valtuustossa. Valtuuston asialista käydään etukäteen läpi Demoex-yhteisössä, ja valtuutettu noudattaa valtuustossa Demoexässä syntynyttä mielipidettä.

Työ, perhe ja elämä

Murros tietoyhteiskuntaan kyseenalaistaan teollisen yhteiskunnan synnyttämiä rakenteita aina työstä ja perheestä alkaen. Teollistuminen teki ihmisistä palkkatyöläisiä. Teolliset työt vaativat uutta osaamista, mutta ammattitutkinnolla pystyi elättämään itsensä eläkeikään asti. Laaja perhemalli katosi, ja tilalle tuli kahden sukupolven ydinperhe.

Nyt työ ja perhe ovat jälleen kriisissä. Työn, opiskelun ja yrittäjyyden raja hämärtyy. Yhä useampi on aivan eri ammatissa kuin mihin on valmistunut. Työsuhteet silppuuntuvat. Ydinperheen rinnalle on syntymässä verkostoperhe tai pikemminkin pätkäperhe.

Meillä on kaksi vaihtoehtoa: voimme yrittää jarruttaa murrosta tai sopeutua siihen. Jos päätämme sopeutua on aika muuttaa koulujärjestelmämme tukemaan elinikäistä opiskelua, uudistaa työttömyysturvan pätkätodellisuuteen sekä tukea yksinhuoltajaperheitä, joista vanhentunut sosiaaliturvajärjestelmä on tehdyt Nyky-Suomen köyhälistön.

Me voimme joko katsoa eteenpäin tai peruutuspeiliin.

Jyrki J.J. Kasvi on vihreiden kansanedustaja


Sarjan Vihreitä ratkaisuja muut kirjoitukset ja videot:

Jaa sivu: