— Jaana Reijonaho

Cronberg: Seuraavan hallituksen laadittava kansallinen mielenterveysohjelma

Cronberg Tarja 2, pieni 700 000 suomalaista syö Kelan korvaamia psyyken lääkkeitä ja 150 000 arvioidaan tarvitsevan psykoterapiaa. Cronberg vaatii seuraavaa hallitusta laatimaan kansallisen mielenterveysohjelman, jossa pääpaino on ongelmien ennaltaehkäisyssä.

- Tämän panostuksen on näyttävä myös resursseissa. Kymmenen prosenttia mielenterveyden kustannuksista on kohdennettava ennaltaehkäisyyn. On nähtävä, että avun saaminen ajoissa on ensiarvoisen tärkeää myös mielenterveysongelmissa, Cronberg totesi Omaiset mielenterveystyön tukena - järjestön tilaisuudessa Joensuussa.

Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunnan puheenjohtajana Cronberg on nähnyt, kuinka eri tavoin eri Pohjoismaat kamppailevat saman ongelman edessä.

Suomessa mielenterveyden ongelmat tuppaavat edelleen jäävän muiden terveysongelmien jalkoihin, mikä näkyy mm. hoitotakuun soveltamisessa. Erityisen ongelmallista on lasten ja nuorten tilanne. Norjassa ja Ruotsissa mielenterveysongelmien kustannusten kasvua on päädytty hillitsemään panostamalla voimakkaasti aikaiseen hoitoon.

- Norjassa kansallisen mielenterveysohjelman rahoitukseen varattiin reilut 600 miljoonaa euroa. Ruotsi heräsi mielenterveysongelmiin Anna Lindin murhan jälkeen ja lähti kehittämään palveluita 100 miljoonan euron vuosipanostuksella, Cronberg toteaa ja kehottaa Suomea seuraamaan naapurimaiden esimerkkiä. 

Kun ennaltaehkäisy ei toimi, kriisiytyy psykiatrinen hoito. Suomessa mielenterveyden ongelmat  maksavat yhteiskunnalle jo yli 2 miljardia euroa vuodessa. Kalliiksi tulee myös se, että yhä useammin mielenterveyden syyt ovat myös työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla. Vuonna 2004 alle 35-vuotiaita mielenterveyden häiriöiden perusteella eläkkeelle jääneitä oli noin 12 000.

- On absurdia, että työvoimapulan pian kohtaavassa maassa yhä useampi nuori aikuinen joutuu eläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Samalla kun mietitään, mistä saadaan lisää työvoimaa, on pohdittava, mikä nykyisessä työelämässä altistaa mielenterveyden ongelmille, korostaa Cronberg.

Työtä tarvitaan myös asenteiden muokkaamiseksi. Lähes kolmannes suomalaisista ei haluaisi mielenterveyspotilasta naapurikseen ja 40 prosenttia mielenterveyspotilaista kokee joutuneensa leimatuksi sairautensa tähden. Suunnilleen yhtä suuri osuus omaisista on sitä mieltä, että muut ihmiset välttelevät heille läheisen kuntoutujan seuraa.

- Meillä kaikilla on suuri haaste siinä, että osaamme ottaa mielenterveyskuntoutujat osaksi yhteiskuntaa ja osaksi elämäämme. Myös yhteiskunnalta tarvitaan uusia luovia ja pehmeitä keinoja. Esimerkiksi asuntopolitiikassa pitäisi luoda välimuotoja täysin yksin ja asuntolassa elämisen välille. Tarvitaan eriasteista yhteisöllisyyttä, Cronberg sanoo.

 

Jaa sivu: