— Ojansuu Kirsi

Vihreitä ratkaisuja

Kirsi Ojansuu:

Korkeakoulutuksen laatu ei synny itsestään

Kirsi Ojansuu 200px

Korkeakoulutus kaipaa lisärahoitusta. Nykytilan jatkuminen uhkaa koulutuksenlaatua ja niin opettajien kuin opiskelijoidenkin hyvinvointia. Resurssipula aiheuttaa kehnoa opetusta.

Mistä sitä lisärahoitusta sitten saadaan? Viime aikoina ratkaisuksi on esitetty lukukausimaksuja. Se ei käy. Lukukausimaksuista ei olisi apua yliopistojen rahoitusongelmiin, vaikka toisin uskotellaan. Niillä ei ole mahdollista kerätä sellaisia summia, joilla olisi vaikutusta korkeakoulujen tilanteeseen.

Sen sijaan lukukausimaksut vaikuttaisivat moneen muuhun. Lukukausimaksujen käyttöönotto on oikeudentajuni vastaista. Yhteiskunnassamme maksuton koulutus kaikilla asteilla on ollut perusoikeus tähän asti. Sen seurauksena syntynyt korkea koulutustaso on yksi maamme menestystekijöitä. Miksi tähän oikeuteen tulisi nyt puuttua? Tässä on kyse sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta - maksuton koulutus kuuluu yhtä paljon pienille kuin suurillekin ikäluokille.

Perheen taloudellinen tilanne ei saa vaikuttaa nuoren ammatinvalintaan.

On naivia ajatella, että jos hyväksytään vain ulkomaalaisia koskevat lukukausimaksut, ne eivät laajentuisi koskemaan kaikkia opiskelijoita. Lukukausimaksut ulkomaalaisille pysäyttäisivät yliopistojen kansainvälistymiskehityksen. Maksuton opiskelu on tärkeä tapa houkutella
ulkomaalaisia opiskelijoita, jotka toivottavasti opintojen päätyttyä myös
asettuvat Suomeen asumaan.

Monet nykytilanteen ongelmat ratkeavat pitkäjänteistä julkista perusrahoitusta lisäämällä. Vihreiden mielestä on syytä noudattaa tiede- ja teknologianeuvoston suositusta perusrahoituksen korottamisesta 50 miljoonalla vuosittain välillä 2008-2011. Perusrahoituksen vaje näkyy hyvin mm. opetushenkilökunnan määrässä.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana opiskelijamäärät ovat kasvaneet puolitoistakertaisiksi, henkilökunnan määrä on lisääntynyt kymmenyksellä.

Opetuksen laatu kärsii, kun opettajilla ei ole aikaa opiskelijoille.

Nykyisin laitoksen rahoituksen saaminen perustuu suoritettujen tutkintojen
määrään. Tutkintojen määrä ei kerro niiden laadusta. Siksi tulosohjausta on
muutettava niin, että se kannustaa opetukseen ja ohjaukseen panostamiseen.

Kolmasosa yliopistojen rahoituksesta tulee projektirahoituksena. Tämän
rahoituksen hakemiseen menee kohtuuttoman paljon aikaa, joka on pois
opetukselta ja tieteen tekemiseltä. Julkisen rahoituksen lisääminen vähentäisi
byrokratiaa ja jättäisi henkilökunnalle aikaa tehdä varsinaista työtään.

Kirjoittaja on vihreiden kansanedustaja

Lue lisää Vihreiden koulutusnäkemyksistä:

Korkeakoulupoliittinen linjapaperi
Opintopoliittinen keskustelupaperi

Asiantuntijakirjoitus korkeakoulujen rahoituksesta:

Heikki Patomäki: Onko Suomen yliopistoilla tulevaisuutta?

Sarjan Vihreitä ratkaisuja muut kirjoitukset ja videot:


Jaa sivu: