— Virpi Oinonen

Vihreitä ratkaisuja

Satu Hassi:

Mieluummin turvallista energiaa kuin ydinvoimaa

satu hassi 2oopx 2 

Suomen suuret puolueet luottavat ydinvoimaan, vaikka Olkiluodon ydinvoimatyömaalla on pettänyt kaikki – laatu, talous ja aikataulu.

Koska Olkiluodon kolmas reaktori sai luvan Kioton varjolla, sille laadittiin utopistinen aikataulu, joka olisi tarkoittanut maailman suurimman ydinreaktorin rakentamista maailmanennätysajassa. Aikataulu petti, eikä laitos ehdi vaikuttaa Suomen Kioto-päästöihin eli vuosien 2008–2012 keskiarvoon. Myöhästymisen kustannuksista kytee satojen miljoonien eurojen kiista.

Jos eduskunnan enemmistö vuonna 2002 ydinvoiman sijasta olisi valinnut energian säästön ja kotimaisen uusiutuvan energian, Suomi täyttäisi Kioton velvoitteet edullisemmin, luotettavammin ja kotimaisemmin.

Uraanin varassa ei pitkälle pötkitä

Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n mukaan uraani riittää nykykäytöllä vain noin 50 vuodeksi. Kun maailman hiilidioksidipäästöt pitää puolittaa vuoteen 2050, ydinvoimasta ei mitenkään ole ilmastonmuutoksen selättäjäksi.

Ydinvoiman määrä maailmassa kääntyy kohtapuoleen laskuun niin Euroopassa kuin koko maailmassakin. EU-maissa poistettiin tämän vuoden alussa käytöstä seitsemän ydinreaktoria.

Jos ydinvoimaa lisättäisiin merkittävästi, se nostaisi riskit uudelle tasolle. Olisi pakko turvautua niin sanottuihin hyötöreaktoreihin, jotka moninkertaistavat uraanista saatavan energian. Mutta niihin soveltuva polttoaine käy myös ydinpommiin, joskin kömpelöön sellaiseen. Haluammeko maailman, jossa ydinvoimalan omistaja saa automaattisesti ydinpommin raaka-ainetta?

Uusiutuva energia huimassa kasvussa

Laskelmia siitä, miten maailman hiilidioksidipäästöt painetaan tarpeeksi alas, on monta. Kaikissa niissä ylivoimaisesti tärkein keino on energiatehokkuuden parantaminen eli "energiapihi" tekniikka. Sen jälkeen tulevat uusiutuva energia sekä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Ydinvoima ei edes teoriassa pysty läheskään samaan.

Uusiutuvan energian kasvuprosentit ovat jo kauan olleet huimia ja nyt myös megawattilukemat alkavat olla isoja. Tuulivoimamegawattien määrä maailmassa kasvoi vuosina 2000–2005 kaksi kertaa enemmän kuin ydinvoimamegawattien. Yksin vuonna 2006 uusia tuulivoimaloita käynnistettiin 15 000 megawatin edestä.

Haluatko kolme uutta ydinvoimalaa vai älykästä energiatekniikkaa?

Vihreät puhuivat ilmastonmuutoksesta painokkaasti jo ensimmäisessä puolueohjelmassaan vuonna 1990.

Nyt ilmastonmuutos on kaikkien huulilla, vihdoinkin. Olisiko aika myös keinojen suhteen ryhtyä kuuntelemaan vihreitä? Suomessa säästyisi sähköä ison ydinvoimalan tuotannon verran pelkästään sillä, jos puolet sähkölämmitetyistä omakotitaloista vaihtaisi maalämpöpumppuun tai pelletteihin.

Edistyksellisimmät liike-elämän edustajat ovat alkaneet puhua ilmastosta ja energiasta kuin vihreät, näin esimerkiksi Jorma Ollila. Myös Yhdysvaltojen suurteollisuus näyttää olevan havahtumassa siihen, että uudella energiatekniikalla voi tehdä isoa bisnestä.

WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -projektissa selvitettiin, että vuoteen 2020 mennessä Suomi voi vähentää hiilidioksidipäästöjä 30 %. Kannattavilla investoinneilla energian säästöön ja uusiutuvaan energiaan voidaan saada 2,7-kertainen vaikutus verrattuna Olkiluotoon rakenteilla olevaan ydinvoimalaan.

Kumman valitset mieluummin, kolme ydinvoimalaa lisää, vai investoinnit älykkääseen energiansäästöön ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan?

Kirjoittaja on vihreiden edustaja europarlamentissa ja entinen kansanedustaja


Katso myös:

Kaikki ilmastonmuutoksesta - ilmastosivut
Sitran ohjelmajohtaja Jukka Noposen asiantuntijakirjoitus ympäristöliiketoiminnasta

Vihreät ja ilmastonmuutos
Vihreiden ilmasto- ja energiaohjelma


Sarjan Vihreitä ratkaisuja muut kirjoitukset ja videot:


Jaa sivu: