— Jaana Reijonaho

Anni Sinnemäki Vihreiden puoluekokouksessa 26.5.2007

Sinnemäki Anni Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki:

Hyvä puoluekokousväki, hyvät ystävät,

kulunut vuosi on ollut Vihreille hyvä. Saimme tehdä vaaleja hyvässä tunnelmassa, esiinnyimme polkupyöräkypärien ja Voitto-hahmon kanssa, tapasimme valtavasti ihmisiä ja kerroimme siitä, mitä Vihreät ajavat ja ajattelevat. Ilmastonmuutos, lasten eriarvoistuminen ja työelämän muutos olivat teemamme näissä vaaleissa - hauskaa kyllä ne olivat myös koko vaalien kärkiteemoja.

Hyvässä hengessä tekemämme vaalityö tuotti tulosta. Omassa vaalipiirissäni Helsingissä saimme viidennen kansanedustajapaikan, ja valtakunnallisesti tulos oli parempi kuin koskaan aiemmin eduskuntavaaleissa. Tästä kuuluu suuri kiitos puheenjohtaja Tarja Cronbergille. Kiitos Tarja ja onnittelut vielä kerran myös mahtavasta, niin täpärälle yltäneestä vaalituloksesta Pohjois-Karjalassa!

Nyt päättyneellä oppositiokaudellamme, kaudella jona itse olen toiminut puolueen varapuheenjohtajana, olemme tehneet valtavasti ohjelmatyötä. Viime vuoden puoluekokouksessa hyväksyimme uuden periaateohjelman, sitä edellisessä työelämäohjelman. Puoluevaltuuskunta on linjannut mm. liikenteestä, lapsiperheistä ja kulttuurista. Tästä työstä on syytä olla ylpeä. Kiitos kuuluu kaikille Vihreille, jotka väittelivät ja keskustelivat, etsivät sitä mikä meitä yhdistää.

Nyt identiteettimme ja ideologinen perustamme on kunnossa. Tiedämme keitä olemme ja mitä tahdomme. Tämä antaa edellytykset osallistua hallitusyhteistyöhön.

Olemme myös oppineet jotain viestien konkretisoimisesta. Hyvä esimerkki tästä on perustulomalli, jota toisen nyt paikkansa jättävän varapuheenjohtajan Ville Niinistön johdolla valmisteltiin. Me onnistuimme kertomaan äänestäjille, millainen voisi olla kannustava ja kaikkia koskeva perusturva. Perustulosta tuli vaalien tärkein avaus, johon muiden täytyi vastata.

Hallitusyhteistyöstä

Hallitusyhteistyön arki on tällä viikolla päässyt alkamaan. Hallitusohjelman arvioimme riittävän hyväksi silloin kun päätimme osallistua hallitusyhteistyöhön, ja nyt on aika saada hyvät tavoitteet toteutetuksi.

Emme arvioineet missään vaiheessa, että hallitusyhteistyö olisi helppoa. Hallitusvastuun kantaminen ei koskaan ole helppoa. Luonnollisesti meillä puolueena on omat tavoitteemme ja ajatuksemme, eikä hallitusneuvotteluidenkaan perusteella näyttänyt siltä, että meidän tavoitteemme olisivat saumattomasti yhteen sovitettavissa muiden hallituspuolueiden tavoitteiden kanssa.

Hallituksen kehysriihi oli ensimmäinen virstanpylväs hallitusyhteistyön arjessa. Kehysriihessä vahvistettiin monia hyviä neuvottelutuloksia. Tulonsiirtojen määrä on sata miljoonaa euroa suurempi kuin edellisen hallituksen kaudella, ja ne on kohdennettu hyvin.

Erityinen ilonaihe on pienimmän äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan korotus, joka tarkoittaa yli sataa euroa kuussa lisää lähes viidennekselle äitiyslomalaisista. Tätä minimiäitiyspäivärahan korottamista työmarkkinatuen tasolle olemme pitkään tavoitelleet.

Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuvat säästöt käytetään peruskoulun laadun parantamiseen. Kunnat voivat painottaa lisärahaa tärkeimpiin haasteisiin, luokkakokojen pienentämiseen, kouluterveydenhuoltajien määrän lisäämiseen tai erityisopetukseen. Lapselle taattu huomio koulussa keventää vaikeassa elämäntilanteessa olevien perheiden taakkaa.

Kehysriihi herätti kuitenkin vakavan huolen siitä, että kokopäivähoidon päivähoitomaksun ns. nollaluokan poistaminen uhkaisi näitä samoja perheitä, perheitä jotka ovat taloudellisesti tiukoilla. Päivähoito on tärkeä osa lapsen elämää ja lapsella tulee jatkossakin olla oikeus varhaiskasvatukseen.

Vihreälle eduskuntaryhmälle on selvää, että jatkovalmistelussa täytyy varmistaa se, päivähoito-oikeus koskee kaikkia lapsia. Ja että se myös käytännössä toimii kaikkien perheiden osalta. Huomioon täytyy ottaa muun muassa opiskelijaäidit ja isät, perheet, joissa on pätkätyöttömyyttä tai pirstaleisia työsuhteita. Päivähoitomaksu ei saa haitata työn vastaanottamista tai esimerkiksi opiskelijavanhempien mahdollisuutta keskittyä opintoihin.

Kehysriihessä sovittiin ensimmäistä kertaa suurten kaupunkien joukkoliikennetuesta, jota me yhdessä monien muiden kanssa olemme pitkään olleet vaatimassa. Tyytymättömyyttä on herättänyt silti se, että suurten kaupunkien joukkoliikennetuen taso jäi tavoitetasoa alhaisemmaksi ja sen aloitus toivottua myöhäisemmäksi.

Tämä on erityisen harmillista ilmastopolitiikan kannalta nyt, kun saamme lukea uutisia autokannan kasvusta ja joukkoliikenteen matkojen vähenemisestä. Onkin vielä tarpeen etsiä mahdollisuuksia perustaa tuki jo vuonna 2008 ja nostaa tuen tasoa.

Maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutos

Maahanmuuttopolitiikka on ollut yksi niistä teemoista, jossa olemme esittäneet vaihtoehtoja. Vihreästä näkökulmasta maahanmuuttajat ovat osa yhteiskuntaamme, eivät kontrollin ja toimenpiteiden kohde. Maahanmuuttajien asioita on hoidettava inhimillisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.

Aktiivisuutemme maahanmuuttopolitiikassa on johtunut paljon siitä, että Suomeen tulleet ihmiset ovat ottaneet meihin yhteyttä. Tarinat ovat yksilöllisiä, mutta monet ovat lähteneet kotimaastaan, hakeneet uutta paikkaa elää, tutustuneet ihmisiin, tehneet töitä, ja nyt he ovat karkotusuhan alla.

Karkotukseen on päädytty siksi, että turvapaikanhakija ei saa hakea Suomesta käsin työlupaa. Tämä on koettu hyvin epäoikeudenmukaiseksi. Miksi Suomesta karkotetaan ihmisiä, joille tämä on enemmän kotimaa kuin mikään muu maailman maa? Karkotuksen jälkeen ainoa toivo on, että lupa myönnetään sieltä käsin, mihin ihminen on karkotettu. Suomalaiset ystävät ja työnantaja auttavat, mutta silti aina lupaa ei ole myönnetty.

Nyt tämä päättyy. Kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta jo työpaikan saaneelle henkilölle tulee mahdollisuus hakea työlupaa Suomesta käsin.

Hallitusohjelmassa on tartuttu uudella asenteella maahanmuuttoon, niin turvapaikanhakijoiden asemaan kuin ihmisten mahdollisuuksiin muuttaa joustavasti Suomeen töihin. Maahanmuuttopolitiikan suunnanmuutos alkaa tosiasioiden tunnustamisesta. Suomi on jo nyt maa, johon muutetaan ja jossa työskentelee ulkomaalaisia ihmisiä.

Vihreät voivat olla ylpeitä maahanmuuttopolitiikan muutoksesta. Odotamme paljon uudelta maahanmuuttoministeriltä Astrid Thorsilta ja uskomme, että avoimuus, inhimillisyys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen tulevat nousemaan tällä saralla uuteen arvoon tulevien neljän vuoden aikana.

Ulkopolitiikka

Vuosi sitten puoluekokous teki paljon keskustelua herättäneen päätöksen joka linjasi kantaamme valtion ja eri uskontokuntien suhteeseen. Jälkikäteen käydyissä keskusteluissa puolueen sisältä löytyi asiaan erilaisia näkökulmia ja painotuksia. Vihreä linja on pyrkinyt sekulaariin rationaliteettiin, siihen että uskonto ja politiikka tulee erottaa. Tämä on tietenkin järkevä pyrkimys. Mutta ehkä omankin keskustelumme kiihkeys, puolin ja toisin, näytti sen, mikä maailmassa on tänä päivänä selvästi nähtävissä. Symboleilla on valtava, ihmisiä ja ihmisjoukkoja liikuttava merkitys.

Tallinnan pronssisoturi edustaa vapautta tai miehitystä, näkökulmasta riippuen. Kiistaan tiivistyivät erilaiset käsitykset historiasta, fasismista ja Baltian venäläisvähemmistön asemasta.

Kiistan kärjistyminen symboleihin näkyy myös eteläisemmässä Euroopassa. Turkin presidenttiehdokkaaseen Abdullah Güliin ja hänen vaimonsa huivinkäyttöön saatiin mahtumaan Turkin kamppailu uskonnon ja politiikan erottamisesta. Kamppailu, joka Turkissa on ollut meillään vuosisadan ajan.

Eurooppa ikääntyy, se on tosiasia. Samoin tiedämme, että Turkissa ja Pohjois-Afrikassa on paljon nuorta väestöä, myös sellaista nuorta väestöä, joka haluaa muuttaa Eurooppaan. Turkin EU-jäsenyyden ja maahanmuuton osalta olemme selvästi eri linjoilla kuin Ranskan tuore presidentti Nicolas Sarkozy.

Vihreän ulkopolitiikan symboli taitaakin olla vapaus. Me haluamme edistää maahanmuuttoa, turkkilaisten ja afrikkalaisten ihmisten mahdollisuuksia liikkua ja rakentaa parempaa elämää. Me haluamme käydä keskustelua Venäjän kanssa historiasta ja vähemmistöjen asemasta.

Ja toivon, että ne ihmiset, jotka löysivät Katajanokalta hienon, käyttämättömänä olevan yhteistä omaisuutta olevat rakennuksen, saavat mahdollisimman pian omalle toiminnalleen hyvän tilan. Talojen valtauksista on Helsingissä seurannut enemmän hyvää kuin huonoa.

Tämä kaikki on mahdollista vain maailmassa, jossa vapauteen liitetään myönteisiä mielikuvia, mahdollisuuksia, ei pelkoja ja uhkia.

Jaa sivu: