— Jaana Reijonaho

Cronberg puoluekokouksessa: Sinivihreään hallitukseen

Cronberg Tarja Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg:

Hyvä puoluekokousväki,

Kolmatta kertaa vihreiden historiassa olemme mukana hallituksessa. Kaksi ensimmäistä koottiin laajasti kaikista sateenkaaren väreistä. Nyt rakennamme yhteistyötä sinivihreälle pohjalle.

Historiallisten päätösten tekeminen näyttääkin olevan meille enemmän sääntö kuin poikkeus. Lipposen ensimmäisen hallituksen myötä meistä tuli Länsi-Euroopan ensimmäinen vihreä hallituspuolue. Nyt astuimme hallitukseen länsieurooppalaisittain uusien kumppaneiden kanssa.

Kyse saattaa olla laajemmasta trendistä. Euroopan maissa uusia liittoumia syntyy poliittisen keskustan ympärille. Saksassa Kristillisdemokraattien ja pienten puolueiden koalitio on aivan mahdollinen. Suomessa olemme olleet ennakkoluulottomien koalition muodostamisessa muita edellä.

Mutta kuinka erilaisessa asemassa ovatkaan vihreät eri puolilla maailmaa! Suomessa olemme aloittaneet hallitusyhteistyön. Georgiassa vihreän puolueen toimisto on suljettu ja omaisuutta tuhottu. Välitän mitä lämpimimmät myötätuntoterveisemme Georgian vihreille.

Olemme aina korostaneet vihreän puolueen itsenäisyyttä ja rajat ylittävää yhteistyökykyä. Vaalituloksen jälkeen oli selvää, että hallitusta rakennetaan Keskustan ja Kokoomuksen ympärille. Olimme juuri kritisoineet demarien politiikkaa neljä vuotta. Katsoimme, että edessä olisi uusia haasteita, mutta myös uudenlaisia mahdollisuuksia. Näistä lähtökohdista vastasimme neuvotteluhaasteeseen myöntävästi.

Asetimme neuvotteluille korkeat lähtökriteerit. Päätimme lähteä vain sellaiseen hallitukseen, joka sitoutuu kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja joka uudistaa perusturvaa niin, että köyhyys vähenee ja työn kannattavuus paranee. Ympäristön – ja luonnonsuojelun tason olisi parannuttava, ei heikennyttävä.

Vihreitä lupauksia

Nämä keskeiset lupaukset saimme. Saimme lupauksen entistä tiukemmasta energiansäästöohjelmasta sekä sitoumuksen pyrkiä taittamaan energiakulutuksen kasvu.

Ilman ansiokkaita vihreitä neuvottelijoita perusturvauudistus ja maahanmuuttolinjaukset olisivat hyvin toisenlaisia. Ohjelmasta ei löytyisi ekologista verouudistusta, kunnallisveron perusvähennystä, vaalipiirijaon uudistusta tai uusiutuvan energian edistämiseen tarkoitettuja syöttötariffeja.

Vaikeimmaksi kaikista koitui vesilaki. On selvääkin selvempää, että ilman vihreitä vesilain luontoarvoja suojeleva pykälä alistettaisiin poliittiselle arviolle. Vuotos ja Kollaja rakennettaisiin ja luonnossuojelu ottaisi suuria harppauksia taaksepäin. Nyt meillä on vesilakiin veto-oikeus. Lakia voidaan uudistaa vain hallituksen yksimielisellä päätöksellä. Tämä oli neuvotteluiden suurin yksittäinen voitto.

Saimme vetovastuuta ilmastopolitiikasta. Pääministeri nimitti tällä viikolla kansanedustaja Oras Tynkkysen ilmastopoliittiseksi asiantuntijakseen. Edessä on haasteellinen työ Suomen energia- ja ilmastopolitiikan pitkän aikavälin linjausten määrittelyssä.

Yhtä hienoja kuin nämä voitot olivat, yhtä vaikea oli niellä meille vaikeita asioita. Lopussa ynnäsimme plussat ja miinukset ja arvioimme kokonaisuutta. Ohjelma ei ole täydellinen, se ei ole yksin meidän kirjoittama, mutta se on riittävän hyvä, jotta voimme osallistua hallitukseen.

Ministerinsalkuistakin käytiin tiukkoja neuvotteluja. Lähdimme hakemaan ympäristöministerin salkkua, mutta nopeasti kävi selväksi, että sitä emme saisi. Sen sijaan saimme oikeusministerin ja työministerin salkut sekä pääministerille ilmastopoliittisen asiantuntijan. Saimme toisaalta sormemme ilmastopolitiikkaan, toisaalta vahvistamme rooliamme laajana yleispuolueena.

Tärkeää on myös nähdä, että hallitusohjelma on vain osa hallituksen politiikkaa. Maailma ympärillä ei pysähdy hallitusneuvotteluihin ja hallituksen on reagoitava sen muutoksiin. Todellinen päätöksenteko on jo alkanut.

Tavoitteista toteutukseen

Nämäkin neuvottelut toivat sekä voittoja että vaikeasti nieltäviä asioita.

Voitoiksi voidaan laskea se, että pienituloisten asemaa parannetaan heti vaalikauden alussa. Jo ensi vuonna helpotetaan yksinhuoltajien ja kansaneläkkeellä elävien tilannetta. Opintotukikin nousee, vaikka vasta syyslukukauden alusta. Myös pienemmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat nousevat ja isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Suurten kaupunkien joukkoliikenteelle tulee ensimmäistä kertaa tukea.

Myös osaamiseen panostetaan. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään ja ikäluokkien pienenemisestä tulevat säästöt käytetään opetusryhmien koon pienentämiseen ja erityisopetukseen. Ammatillista peruskoulutusta laajennetaan ja oppisopimuskoulutusta sekä nuorten työpajatoimintaa lisätään.

Panostukset ympäristöön jäivät vaatimattomiksi, vaikka uusiutuvan energian käyttöä lisätään. Lupauksia suuremmista rakenteellista uudistuksista tarvitaan, kun hallitus luo pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapoliittisen strategiaa Suomelle. Tässä luotamme Oras Tynkkyseen.

Kehitysyhteistyömäärärahoja päätettiin nostaa Euroopan unionin edellyttämälle minimitasolle eli 0.55 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2011 mennessä. Tämä päätös on vihreille pettymys, olemmehan johdonmukaisesti ajaneet 0.7 - tavoitetta.

Kehysriihessä kohtasimme myös yllättäviä ongelmia. Subjektiinen päivähoito-oikeuden rajaamattomuus vahvistettiin niin hallitusohjelma neuvotteluissa kuin kehysriihessäkin. Olemme kuitenkin todenneet olevamme valmiita neuvottelemaan maksupolitiikasta ohjauskeinona. Kehysriiheen tultiin kuitenkin ilman-neuvotteluja- valmis malli: vähimmäismaksu. Hallituksessa todettiinkin siksi että mallin valinta jää sosiaalipoliittisen ministerivaliokunnan tehtäväksi. Työministerinä aion pitää huolen siitä, että mitään kannustinluokkuja ei synny suhteessa työelämään ja että vanhempien osallistumiselle työelämään ei aseteta esteitä. Kehäradan toteutuksesta on neuvottelujen jälkeen ollut epävarmuutta. Suhdannesyista Kehäradan aloitusajankohdaksi valittiin v 2009 alku. Hallitus totesi erityisesti että suunnittelu jatkuu normaalisti. Tässä on ilmennyt ongelmia, joihin onkin kiireellisesti löydettävä ratkaisu.

Enemmän aikaa, pois turha kiire

Näitä hallitustaipaleen plussia on mahdollista kerätä omien ministeriöidemme avulla. Työministerinä olen aloittanut korostamalla vuosi sitten hyväksytyn periaateohjelmamme kantavaa teemaa, aikapolitiikkaa. Olemme tavoitelleet maailmaa, jossa myös työssä olevilla ihmisillä olisi enemmän aikaa perheelle, harrastuksille ja ystäville.

Sanomalehti Lapin kansa kysyi tässä muutama viikko sitten, että ”nytkö alkaa se joutilaisuus, jota vihreiden on sanottu ruokkivan.” Joutilaisuuden siementä on suomalaisesta työelämästä turha hakea. Viime vuosikymmenten huima teknologinen kehitys on realisoitunut tuotannossa. Työn tuottavuus on kohonnut ja tehokkuus on parantunut. Mielestäni nyt on työelämän laadullisen kehittämisen vuoro. Nyt on työntekijöiden vuoro.

Työelämän laadullisen kehittämisen ytimessä ovat työhallinnon palvelut ja työyhteisöjen kehittäminen. Hyvin ja oikeudenmukaisesti johdettu työyhteisö myös voi hyvin. Kansainvälisten tutkimusten mukaan yrityksen menestykseen ja tuottavuuteen vaikuttaa hyvä luottamus työyhteisössä. Luottamus luo tuottavuutta.

Aikapolitiikassa on työpaikoilla kyse luottamuksen lisäksi molemminpuolisista joustoista. Välillä työntekijä joustaa tuotannon tarpeisiin, välillä työ joustaa työntekijän tarpeiden mukaan. Molempien tarpeisiin räätälöidyillä työaikajoustoilla luodaan hyvinvointia ja tuottavuutta.

Tämä on yksi johtotähteni työministerinä. On johdonmukaisesti etsittävä ratkaisuja, joissa työelämä joustaisi paremmin ihmisten elämäntilanteen mukaan. Näihin tartunkin mm. työaikapankkijärjestelmillä, vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamisella ja aikuiskoulutusuudistuksella.

Työntekijälähtöinen joustoturva

Työelämän inhimillisten joustojen toteuttaminen ei ole itsestäänselvyys. Paljon puhutaan joustoturvasta. Keskustelu lähtee kuitenkin lähinnä Tanskan mallista, jolloin puhutaan irtisanomissuojan heikentämisestä. Siitä ei kuitenkaan saa olla kyse. Suomen pitää toteuttaa oma joustoturvamalli. Sitä mallia ei voi kopioida muualta.

Suomalaisen mallin perustana ovat neljä tärkeää rakennuspilaria: vaikuttava, aktiivinen työvoimapolitiikka, kannustava sosiaaliturva, hyvä työelämä ja elinikäinen oppiminen. Näiden peruspilareiden varaan rakentuva joustoturvamalli on suomalainen malli, jota rakennetaan tiiviissä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Tällä hetkellä joustot näyttäytyvät työelämässä määräaikaisina työsuhteina ja vuokratyönä. Vihreiden johtoajatuksenahan on ollut molempien kohdalla sekä vähentää niitä, että helpottaa niiden kanssa elävien elämää. Perusteettomia määräaikaisuuksia on karsittava uusin voimakkaammin keinoin. Aionkin ehdottaa sanktioita niille työnantajille, jotka eivät pysty toimittamaan hyväksyttäviä perusteita työsuhteen määräaikaisuudelle. Lainsäädännön kanssa rinnan on koko ajan etsittävä keinoja parantaa niiden asemaa, jotka elävät määräaikaisuuksissa. Toisin sanoen on otettava askeleita perustulon suuntaan.

Osa vuokratyöstä on oikeutettua: sillä tasataan sesonkihuippuja ja hoidetaan projektinomaisia töitä. Osa vuokratyöstä sen sijaan on keino kiertää työehtosopimuksia. Työmarkkinoiden tulisi toimia siten, että vuokratyövoimaa palkataan vain silloin, kun sitä aidosti tarvitaan. Tavoitteenani on löytää uusia keinoja sille, että vuokratyö säilyy mahdollisuutena tasoittaa kysyntähuippuja tuotannossa, mutta se ei ole keino väistää työnantajan velvoitteita.

Itsestään selvä johtotähti minulle on työelämän tasa-arvon parantaminen. Lupaan työskennellä sen eteen, että vanhemmuuden kustannukset jakautuvat nykyistä tasaisemmin ja valtion rahoitusosuutta lisätään.

Ympäristöklusterilla lisää työpaikkoja

Tämän hallituksen suurimpia haasteita on 80 000 – 100 000 uuden työpaikan luominen ja työttömyyden vähentäminen. Olemme tilanteessa, jossa maailman nopean muuttumisen vuoksi esiintyy yhtä aikaa sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Työpaikat ja työtä tarvitsevat eivät aina löydä toisiaan.

Uusia työpaikkoja syntyy vauhdilla mm. palvelusektorille. Olen usein kysynyt itseltäni, minne syntyy se uusi vetovoimainen klusteri, joka tulevaisuudessa tuottaa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja? Näyttäisi siltä, että se on energia- ja ympäristösektori. Hämmästyksellä ja ihastuksella olen seurannut tapaa, jolla Ruotsissa tätä aluetta kehitetään. Ruotsin pääministerin käy USA:n presidentin kanssa keskusteluja ilmastonmuutoksesta ja yhteistyön mahdollisuuksista. Amerikkalaiset riskirahoittajat etsivät sijoituskohteita Ruotsin markkinoilta.

Suomessakin tästä on kyllä tietoa. Ministeri Pekkariselle luovutettiin vuoden alussa raportti biomassan pitkän aikavälin hyödyntämismahdollisuuksista Suomessa. Raportin mukaan bioenergia-ala tarjoaisi työmahdollisuuksia 12 500 henkilötyövuotta lisää, eniten biopolttoaineiden tuotannossa, korjuussa, kuljetuksessa ja energian tuotantolaitoksissa. Työpaikkoja syntyy myös koneiden ja laitteiden kehittämisessä.

Ympäristö- ja energiateknologian viennissä meidän pitäisi olla edelläkävijä. Tässä suhteessa Suomi on menettänyt asemiaan. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta niin työllistämisen kuin ympäristömme tilankin takia.

Hyvä puoluekokousväki,

On selvää, että hallitustaipaleemme plussien ja miinusten ynnääminen on alkanut. Hallitustaivalta on nyt takana muutama kuukausi, mutta tämä välitilinpäätös on kuitenkin mielestäni positiivinen. Yksi on kuitenkin selvää. Tämä hallitus on valmis muutokseen. Vihreille tulevaisuuteen suuntautuneena muutospuolueena se on hyvä asia.

Jaa sivu: