— Jaana Reijonaho

Tuija Brax Vihreiden puoluekokouksessa 26.5.2007

Brax Tuija Oikeusministeri Tuija Brax:

Hyvä kokousväki,

Vihreiden yksi tärkeimpiä vaaliteemoja oli tehdä näkyväksi ja poistaa kasvavaa eriarvoisuutta lasten ja nuorten piirissä. Olen nimittänyt ilmiötä lasten luokkayhteiskunnaksi ja pitänyt yhtenä keskeisenä ongelmana sitä, että yhä useampi lapsi joutuu jo ennen kouluikää ja sittemmin koulutaipaleellaan kohtuuttoman arjen murtelemaksi. Siksi on tärkeää, että päivähoitoasiassa edetään juuri siten kuin Tarja Cronberg ja Anni Sinnemäki edellä viitoittivat.

Oikeusministeriö on eräs syrjäytymisen asiantuntijaorganisaatio, sillä niin syrjäytymisen seurauksiin kuin syihinkin liittyy usein rikollisuutta.  Lasten arjen ehkä räikein vääryys Suomessa on se, että noin 200 000 lasta asuu kodissa, jossa joko lasta itseään tai hänen äitiään, joskus myös isää, pahoinpidellään. Oikeusministerinä minun on tarkoitus keskittyä väkivallan ennaltaehkäisemistyössä ennen kaikkea lapsiin kohdistuvan uhan vähentämiseen. Lisäksi on suunnitelmissa useita toimia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.  Tarkoitus on mm. selvittää, tarvitaanko lainsäädäntömuutoksia sen suhteen, miten nyrkeillä, siis ilman terä- tai muuta lyömäasetta, tehtyä lähisuhdeväkivaltaa arvioidaan törkeysasteissa silloin, kun uhrina on selvästi fyysisesti puolustuskyvyttömämpi nainen.

Mainittakoon, että niin ikään selvitettävänä on naisten turvallisuustilanteen parantaminen työssä esiintyvää väkivallan uhkaa vastaan. Poliisia ei saa vastustaa ainakaan väkivalloin ja se on tehty selväksi erityisen ankarilla seurauksillakin.  On aiheellista kysyä, eikö vastaavankaltainen suoja kuuluisi myös sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille. Palvelualojen naisten työssä kohtaama väkivalta on laajemminkin ongelma, jota ei saa sivuuttaa.

Syrjäytymisen varsinainen superasiantuntija on vankeinhoito. Kävimme vaalien alla valtuuskunnassa läpi vankien terveys- ja sosiaalitaustoja ja vankiloiden arkea niin paljon, etten nyt mene asiaan syvemmin. Sen verran kuitenkin, että lisään jo tunnettuihin ongelmiin vielä sen, että uusien tutkimusten mukaan merkittävällä osalla vangeista on vakavia luku- ja laskutaito-ongelmia. Syrjäytymisen yksi kierre onkin selvästi siinä, että palkittu koululaitoksemme kuitenkin päästää armovitosineen ja säästökurjimuksineen läpi lapsia, usein poikia, joiden tiedetään osaavan lukea todella huonosti, niin huonosti, että nykyisessä informaatiotulvassa he ovat käytännössä lukutaidottomia.

Olen ottanut nämä syrjäytymisen ja vankeinhoidon syy-seuraussuhteet esille hallituksen keskusteluissa ja saanut paitsi ymmärrystä, myös näkemyksen, että näihin syrjäytymiskierteisiin tullaan keskittymään mm. lapsia koskevassa politiikkaohjelmassa. Tässä työssä vihreiden on syytä uudistaa vaatimuksensa siitä, että lasten syrjäytymistä aletaan seurata julkisin mittarein siinä missä työttömyyttä tai hoitojonojakin. Näin luodaan painetta paremmalle politiikalle ja osoitetaan myös, että kyse on modernista sini-vihreästä hallituksesta, joka ei kaihda katsoa oikeudenmukaisuuskysymyksiä suoraan ja avoimesti.

Hyvä kokousväki,

Sähköpostilistoillamme on käyty keskustelua hallitusohjelman linjauksesta, jossa lautamiehistä on tarkoitus luopua osittain. Kertaan vielä joitakin tämän, mielestäni oikean, päätöksen taustoja. Tuomioistuinten tehtävä on ratkaista yksittäisiä riitoja ja rikosasioita lain mukaisesti. Lautamiesten funktio on auttaa tässä laillisuusharkinnassa ns. kaupunkilais- / maalaisjärjellä, mutta varsinainen oikeudellinen valmistelu ja päätöksentekoon päävastuu kuuluu riippumattomalle tuomarille. Oikeusministeriön nykyisessä ja tulevassakin talousahdingossa on kaikkia toimintoja arvioitava sen suhteen, miten ne palvelevat  oikeusvaltion tärkeimpiä toimintoja. Olisi mukavaa, jos tätä tarkastelua ei jouduttaisi käymään näin pohjamutia myöten, mutta vihreiden poliittisella voimalla emme onnistuneet saamaan oikeusministeriölle niin paljon lisärahaa (jotain nyt kuitenkin), että voisimme välttyä vertailemasta tarvetta estää tuomarien virkojen väheneminen siihen hyötyyn, jota maallikkojäsenet tuovat ns. rutiinijutuissa. Pelkästään lautamiessäästöillä tämä ongelma ei ratkea, mutta oikeusministeriön vähäisissä euroissa mahdollisuus avittaa ruuhkautuneimpia tuomioistuimia edes joillakin miljoonilla euroilla on jo merkittävä muutos edellisten hallitusten aikaan saamaan järkyttävään jonosumaan.  

Hyvät vihreät. Oikeusministeriön budjetti on tunnetusti pieni ja hallinnonala tiukoilla. Jotkut asiat kuitenkin ovat jo nyt kehysneuvotteluissa edenneet hyvään, etten sanoisi erinomaiseen suuntaan. Saamelaiset ovat oikeutetusti ajaneet omaa kulttuurikeskusta ja saamelaiskäräjien kokoontumispaikkaa Inariin jo yli kymmenen vuotta. Nyt viimein hanke etenee ja oikeusministeriö voi tyytyväisyydellä todeta saavuttaneensa yhdessä saamelaisasioiden suuressa kysymyksessä ratkaisun. Hallitus on sitoutunut keskuksen rakentamiseen, arkkitehtikilpailu voi käynnistyä ja rakentamaan päästään toivottavasti jo siten, että 2011 talo on valmis.

Lopuksi, hyvä vihreä väki, muutama sana kansalaisyhteiskunnasta. Olemme täällä tänään Dipolissa, joka on yksi sadoista esimerkeistä suomalaisen yhteisö- ja yhdistystoiminnan voimasta. Talon rakentaminen liittyy sattumoisin omaan lapsuuteenikin, sillä isäni kuului siihen teekkarisukupolveen, joka muutti Hietalahden torin reunalta vanhasta Polysteekista tänne Espoon takametsiin. (Tiedetään toki espoolaisten kutsuvan Helsinkiä itäiseksi satamakaupungikseen.) Ylioppilaskunta teki hartiavoimin talkootyötä saadakseen tämän hyvin poikkeuksellisen rakennuksen korvaamaan vanhaa jugendlinnaansa. Vastaavat talkoo- ja yhteishengen ihmeet ovat olleet keskeisiä Isänmaamme nousussa ryysyistä rikkauteen. Tässä suhteessa elämme vaarallisia ja pelottavia aikoja, kun suomalainen yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhdistystoiminta kohtaa EU:n kilpailulainsäädännön. Talkootyö ja kolmannen sektorin hienot palvelumallit ovat uhattuna ja oikeusministeriön tehtävä on ne pelastaa. On nimittäin niin, että kansalaisjärjestöjen toimintakentän turvaaminen ja mm. yhdistyslainsäädännön muuttaminen kuuluvat tässä hallituksessa keskeisesti oikeusministeriön toiminnanalaan. Olemme yhdessä erityisavustajani Ari Heikkisen ja ministeriön demokratiayksikön kanssa laittamissa liikkeelle prosessin, jossa kansalaisjärjestöjen arki ja ääni tulee paremmin kuulumaan niin lainevalmistelussa kuin ja ennen kaikkea jatkossakin suomalaisessa arjessa.

Jaa sivu: