— Marko Tuokko

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro naisjärjestöjen valtionavusta

Niinistö Ville Ryhmäpuheenvuoro eduskunnan II 100-vuotisjuhlaistunnossa 23.5.2007.

Kansanedustaja Ville Niinistö:

Arvoisa tasavallan presidentti,
Arvoisa puhemies,

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus nosti Suomen 100 vuotta sitten kertaheitolla miesten ja naisten välisen tasa-arvon kärkimaaksi. Aktiivisella kansalaisyhteiskunnalla ja erityisesti naisjärjestöjen työllä oli merkittävä vaikutus yleisen äänioikeuden toteutumiseen. Yhteiskuntaa ei muuteta ilman rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat kyseenalaistaa perinteiset tavat ja oletetut totuudet.

Yksi näistä uudisraivaajista, Naisasialiitto Unionin ensimmäinen puheenjohtaja ja ensimmäisen eduskunnan kansanedustaja Lucina Hagman, piti naisasialiikettä ennen kaikkea ihmisoikeusliikkeenä. Tälle pohjalle tasa-arvotyö rakentuu edelleen.

Arvoisa puhemies,

Tavoitteenamme on oltava yhteiskunta, jossa naisilla ja miehillä on yhtäläiset edellytykset kaikilla elämänalueilla. Tämä tavoite on myös Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa. Tasa-arvo onkin nähtävä laajasti jokaisen ihmisen yksilöllisten elämänvalintojen mahdollistamisena siten, että sukupuolesta ei ole haittaa eikä hyötyä. Tasa-arvon edistäminen vapauttaa niin miehiä kuin naisia sukupuoleen liittyvien stereotypioiden rasitteista. Sukupuoliroolien murtaminen parantaa myös seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksien toteutumista, kun hyväksymme jokaisen ihmisen erilaisuuden ja ainutlaatuisuuden omanlaisenaan yksilönä. Viime vuosikymmeninä tasa-arvokeskustelussa on tunnistettu myös miesten erityisiä ongelmia. Miehen tehtävä perinteisessä sukupuolten välisessä roolijaossa on ollut työ- ja suorituskeskeinen. Tämä yksioikoinen miehen malli ei anna tilaa epäonnistumiselle. Työttömyys tai avioero aiheuttaa miehille tilastollisesti naisia useammin vakavia ongelmia, kuten alkoholismia, asunnottomuutta tai syrjäytymistä.

Samalla kun on tehtävä kaikkemme naisten tasa-arvon toteuttamiseksi työelämässä, on vahvistettava miesten asemaa perheessä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan perheen hyvinvointi on suurempaa niissä perheissä, joissa isä on käyttänyt vanhempainvapaata. Miehiä onkin kannustettava eri tavoin perhevapaiden käyttöön. Taloudellisia esteitä sille ei ole. Toivottavasti isät perhevapaalle --kampanjan myötä yhä useampi isä käyttää mahdollisuutta hyväkseen. Miesten perhevapaiden käyttö on kuitenkin selvästi korkeinta maissa, joissa molemmille vanhemmille on varattu erilliset perhevapaakiintiönsä. Vihreät ovatkin ehdottaneet isyysvapaan pidentämistä kahdella kuukaudella.

Perhetasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan myös työelämän arvojen muutosta. Monet modernit isät ja äidit kokevat riittämättömyyden tunnetta pyrkiessään täyttämään tehtävänsä niin perheessä kuin työelämässä. Työelämän tahdin on joustettava ja mahdollistettava työntekijän tarpeisiin räätälöityjä työaikaratkaisuja, jotta vanhemmille jää aikaa myös lapsilleen. Edistyksellinen työnantaja ymmärtää työntekijän hyvinvoinnin olevan eduksi myös työn tuottavuudelle.

Arvoisa puhemies,

Ihanneyhteiskunnassa sukupuoleen ei tarvitse kiinnittää huomiota, mutta sukupuolittuneet rakenteet on ensin tehtävä näkyviksi, jotta niitä voidaan muuttaa. Siksi sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava osaksi kaikkea päätöksentekoa.

Tasa-arvo ei toteudu automaattisesti. Esimerkiksi miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat viime vuosina vain kasvaneet. Palkkatasa-arvon eteen on nyt tehtävä määrätietoisesti töitä. Hallitus onkin ohjelmassaan sitoutunut omalta osaltaan naisvaltaisten alojen korottamiseen palkkakuopasta. Nyt on työmarkkinajärjestöjen tilaisuus osoittaa solidaarisuuttaan tasa-arvon edistämiseksi. Työelämän tasa-arvoa on edistettävä myös korjaamalla vihdoin naisia syrjivä perhevapaiden kustannusten jako, poistamalla tarpeettomia pätkätöitä ja toteuttamalla samapalkkaisuusohjelmaa. Myös perusturvan vahvistaminen ja yksinhuoltajien taloudellisen aseman parantaminen auttaa vähävaraisia naisia selviämään arkielämän haasteista.

Ärade talman,

Arbetet för jämlikhet begränsas inte endast till familjen och arbetslivet. Kvinnor och män har olika behov när det gäller till exempel social- och hälsovård, och kvinnor använder betydligt mer kollektiv trafik än män. I integrationsarbetet bör man ta hänsyn till det speciella behov som invandrarkvinnor har. För att könsperspektivet ska tas i beaktande i allt beslutsfattande, så krävs det att medvetenheten om jämlikhet ökas i all förvaltning.

Myös lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa on varmistettava kunkin lapsen yksilöllisyyden toteutuminen riippumatta sukupuolesta. Jos sukupuoliroolit kouluissa ovat ylikorostuneet, vaikeuttaa se tasa-arvon toteutumista tulevaisuuden työelämässä ja perheissä.

Arvoisa puhemies,

Tasa-arvotyö tarvitsee yhä edelläkävijöitä, jotka uskaltavat haastaa yhteiskuntaa uudistumaan. Naisjärjestöillä on yhä tehtävää yhteiskunnan epätasa-arvoisten rakenteiden paljastamisessa ja muuttamisessa. Vaikka monia ongelmia on korjattu, on maailman muuttuessa tullut eteen myös uusia haasteita. Eduskuntalaitoksen 100-vuotisen historian aikana toteutuneet merkittävät saavutukset eivät saa johtaa silmien ummistamiseen uusilta epäoikeudenmukaisuuksilta.

Vihreät kannattavat lämpimästi hallituksen esitystä naisjärjestöjen rahoituksen vakinaistamisesta. Samalla on todettava, että naisjärjestöjen toimintakenttä ja tehtävät ovat viime vuosikymmeninä laajentuneet. Siksi rahoituksen vakinaistamisen lisäksi myös naisjärjestöjen toiminnan resursseja on vahvistettava hallitusohjelman ja työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisesti.

Jaa sivu: