— Katja Alvoittu

Cronberg: Nato-jäsenyys haastaisi puolustuksen perusperiaatteet


Arvio jäsenyyden vaikutuksesta asevelvollisuuteen ja aluepuolustukseen otettava osaksi turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa

Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon sisällöstä sovitaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa syyskuussa. Valmistelua johtaa pääministeri Vanhanen, joka on todennut, että osana turvallisuusympäristön analyysiä käydään läpi Nato-jäsenyyden edut ja haitat. 

Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg painottaa, että analyysiin Naton vaikutuksista kuuluu jo sisäänrakennettuna analyysi jäsenyyden vaikutuksesta Suomen puolustukseen.

- Nato on aktiivisesti tukenut jäsenmaiden siirtymistä palkka-armeijaan ja alueellista puolustusta Naton pääsihteeri pitää rahanhukkana. Jos haluamme avoimen ja kattavan analyysin Naton vaikutuksista, emme voi sivuuttaa näitä näkemyksiä, toteaa Cronberg ja korostaa, että Vihreiden kanta Nato-jäsenyyteen on edelleen kielteinen.

Vihreät tukevat yleistä asevelvollisuutta periaatteena, mutta käytännössä asevelvollisuutta tulisi kehittää valikoivaan suuntaan. Tulevaisuudessa asevelvollisuuden voisi suorittaa nykyistä selvästi pienempi joukko ikäluokasta.

- Pidän edelleen kiinni siitä perusperiaatteesta, että koko maata on kyettävä puolustamaan. Sodankäynti on kuitenkin muuttunut niin, että siihen ei tarvita nykyisenkaltaista laajaa asevelvollisuusarmeijaa, toteaa Cronberg

Aikaisemmissa selonteoissa on pohjimmiltaan ollut sama vire: kuinka valmistautua Venäjän uhkaan? Cronberg toivoo, että seuraavassa selonteossa varaudutaan enemminkin tulevaisuuden kuin menneisyyden uhkiin.
 
- Tänään turvallisuusuhat liittyvät enemmän kansainväliseen terrorismiin, sortuviin valtioihin ja joukkotuhoaseisiin, mutta myös mm. ilmastomuutoksen luomiin uusiin uhkiin, korostaa Cronberg.

 

Jaa sivu: