— Marko Tuokko

Ryhmäpuhe vuoden 2008 valtion talousarvioesityksen lähetekeskustelussa

Kansanedustaja Anni Sinnemäki 18.9.2007:

Taloustilanne

Ensi vuoden talousarviossa ilmastonmuutokseen reagoidaan ensimmäistä kertaa vuosiin myös veropolitiikalla. Kasvaneisiin alkoholihaittoihin puututaan sillä kaikkein konkreettisimmalla keinolla, veronkorotuksella. Tuloverojen alentaminen on suhdannepoliittisista syistä hyvin maltillista. Sen sijaan opintotukeen ja kansaneläkkeeseen tehdään korotuksia, jotka ovat erittäin merkittäviä. Eläkeläisten asemaa parannetaan myös verotuksessa, ja yksinhuoltajien lapsilisäkorotus nousee.

Kun päälinjat ovat nämä, Vihreän eduskuntaryhmän on helppo puolustaa tätä budjettia.

Yhdysvalloista lähtenyt rahoitusmarkkinoiden levottomuus näyttäytyy kasvavana epävarmuutena. Kehittyvien maiden painoarvo maailmataloudessa on kuitenkin kasvanut niin, että talousennusteet ovat riskien lisääntymisestä huolimatta edelleen myönteisiä. Eli Kiinan, Intian ja Brasilian talouskasvu tuo vakautta maailmantalouteen. Näiden kehittyvien maiden talouden voimakas kasvu näkyy myös siinä, että raaka-aineiden hintojen nousu totuttua korkeammalle tasolle on pikemmin pysyvä kuin ohimenevä ilmiö.

Globaalilla yhteisöllä on jopa epävarmuuden kasvua suurempi riski siinä itsesäätelyssä, jolla pyritään sopeuttamaan ihmisen taloudellista toimintaa ympäristön asettamiin rajoihin. Edessä oleva syksy on ilmastoneuvottelujen kiihkeää aikaa. Odotamme Balin kokoukselta selvää mandaattia siihen, millainen on Kioton jälkeisen ajan ilmastosopimus.

Työvoimapolitiikka

Poikkeuksellisen pitkään jatkuneen talouskasvun myötä työllisyys on parantunut ja työttömyys vähentynyt.

Jatkossa työllisyyden parantuminen on kiinni siitä, että työlle löytyy tekijöitä. Koulutuksella voimme parantaa tilannetta, mutta myös maahanmuuttoa tarvitaan. Osaavan työvoiman, niin kotimaisen kuin ulkomaisenkin, löytyminen on onnistuneen työvoimapolitiikan kulmakivi.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että osaavan työvoiman saatavuuteen ollaan nyt panostamassa. Erityisen tyytyväisiä olemme siihen, että hallitus on satsaamassa voimakkaasti nuorten ja vammaisten työllistämiseen.

Edelleen kymmeniä tuhansia nuoria on vailla ammatillista koulutusta. Nämä nuoret ovat vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle pysyvästi. Tämän joukon ohjaamiseen kouluun ja työelämään panostetaan entistä enemmän. Esimerkiksi oppisopimuksen ja työpajatoiminnan kaltaiset polut ovat usein osoittautuneet tehokkaiksi työllistämisen tavoiksi.

Myös vajaakuntoisten työllistämiseen tarkoitetut määrärahat kaksinkertaistetaan ja uusia, tehokkaampia työllistymistapoja etsitään.

Yliopistot

Korkeatasoinen osaaminen on Suomen valtti. Hyvä koulutus ja tutkimus eivät kuitenkaan synny itsestään. Vihreiden mielestä tärkeintä on varmistaa yliopistojen perusrahoituksen suotuisa kehitys. Perusrahoitus on jatkuvaa, pysyväluonteista julkista rahaa, jolla voidaan pitkäjänteisesti kehittää opetuksen ja tutkimuksen laatua.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että yliopistojen perusrahoituksen tasoa nostetaan 80 miljoonalla eurolla hallituskauden aikana. Ensi vuodelle perusrahoitusta on luvassa lisää 20 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kehittämishankkeisiin suunnataan 7 miljoonaa euroa.

Tuottavuusohjelma uhkaa kuitenkin yliopistoille luvattua lisärahoitusta. Ei ole kestävä tilanne, jos tuottavuusohjelma syö karhunosan lisärahasta, joka ei kokonaisuudessaankaan ole suuri. Vihreät odottavat, että tuottavuusohjelmaa tarkistetaan hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti sellaiseksi, ettei opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsi.

Sellaiseen meillä ei ole varaa.

Elokuva

I år firar vi den finska spelfilmens 100-årsjubileum. Ett jubileumsår innebär ett gott tillfälle att stanna upp och visa respekt för det som gjorts och samtidigt ställa upp mål för framtiden.

I april enades regeringsförhandlarna om att förstärka finansieringen av inhemsk film. Men budgetpropositionen låter tyvärr förstå att anslagen höjs först i slutet av valperioden. De Gröna anser att riksdagen borde öka anslagen för inhemsk film redan för nästa år.

Tänä vuonna vietämme suomalaisen näytelmäelokuvan 100-vuotisjuhlavuotta. Juhlavuodet ovat hyviä hetkiä pysähtyä arvostamaan sitä, mitä on tehty, ja asettaa tavoitteita tulevaisuuteen.

Tämän vuoden huhtikuussa hallitusneuvottelijat sopivat, että kotimaisen elokuvan rahoitusta vahvistetaan. Vihreiden mielestä eduskunnan on tarpeen vahvistaa kotimaisen elokuvan rahoitusta jo ensi vuodelle.

Ekologinen verouudistus

Ekologisella verouudistuksella tarkoitetaan verotuksen rakenteen uudistamista niin, että painopiste siirtyy työn verotuksesta ympäristöperusteiseen verotukseen. Tällä hallituskaudella työn verotusta kevennetään ja sähkön, bensan, dieselin ja kevyen polttoöljyn verotusta kiristetään. Ensi vuonna tapahtuva energiaverojen 300 miljoonan euron korotus on pitkästä aikaa ensimmäinen kerta, kun ekologisessa verouudistuksessa edistystään Suomessa.

Energiaverojen korotuksella tavoitellaan kulutustottumusten muutosta. Sähkölaskun ja bensamenojen kasvulta voi välttyä. Jos on valmis muuttamaan kulutustaan, voi välttää energiaverojen korotuksista aiheutuvat kulut.

Sähköveron korotus on ympäristönäkökulmasta perusteltua, koska kymmenen viime vuoden aikana kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut tasaisesti. Sähkö on edelleen Suomessa edullista, mistä kertoo jo se, että kaksi kolmesta omakotitalorakentajasta valitsee suoran sähkölämmityksen.

Sähköveron korotus on kuitenkin maltillinen. Omakotitaloasujien sähkölasku kasvaa veronkorotuksen vuoksi keskimäärin neljällä eurolla kuukaudessa. Samalla tiedämme, että kahden samanlaisen talon sähkölaskussa voi olla yli 40 euron ero kuukaudessa, kulutustottumuksista riippuen.

Suora sähkölämmitys ei ole ekologista, öljylämmityksestä puhumattakaan. Myös monet omakotitaloasujat tietävät tämän, ja haluaisivat osallistua ilmastotalkoisiin. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä valtionvarainvaliokunnassa on syytä harkita, josko omakotitalojen energia-avustuksia olisi syytä korottaa ensi vuodelle.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että hallituskauden puolivälissä olisi hyvä tarkastella energiaverojen korotusten vaikutuksia päästöihin. Tämän puolivälintarkastuksen yhteydessä olisi tarvittaessa tehtävä myös uusia päätöksiä energiaveroista.

Liikenne

Liikenne muodostaa 16 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Myös liikenteen saralla tarvitaan ympäristötekoja.

Bensan ja dieselin verojen korotuksen tavoitteena on, että automatkoja harkittaisiin tarkemmin ja ajokilometrit vähenisivät. Suurin osa automatkoista tapahtuu ruuhka-Suomessa, jossa joukkoliikenne on usein varteenotettava vaihtoehto.

Tärkeintä olisi kuitenkin saada ihmisiä joukkoliikenteen piiriin. Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että Kehäradan ja Länsimetron rakentaminen etenee. Tämä tuo uusia ihmisiä hyvien yhteyksien päähän ja kannustaa valitsemaan junan tai metron henkilöauton sijaan.

Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki auttaa tulevaisuudessa esimerkiksi Turkua, Tamperetta ja Oulua kehittämään joukkoliikenteen palveluitaan ja pitämään lippujen hinnannousua kurissa. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuen aikaistaminen olisi Vihreiden mielestä edelleen tarpeellista.

Ratojen kunnostaminen on paras tapa torjua rekkaliikenteen kasvua. Tavaraliikenteen pitäisi kulkea paljon nykyistä useammin raiteilla kumipyörien sijaan. Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että Savonlinna-Huutokoski –radan kunnostukseen saatiin ensi vuodelle rahoitus. Nyt tavaraliikenne tällä osuudella voi jatkua sen sijaan, että se siirtyisi kulkemaan rekoilla Savonlinnan keskustan halki.

Bioenergia

Samoin kuin liikenne pitäisi saada yhä enemmän kumipyöriltä raiteille, energiapolitiikan kokonaisuuden pitäisi siirtyä fossiilisista energianlähteistä kohti uusiutuvaa energiaa.

Vihreät ovat tyytyväisiä siitä, että hallitus on ottanut uusia askeleita uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi. Biokaasusähkölle kaavailtu syöttötariffijärjestelmä sekä ensimmäistä kertaa budjettiin sisältyvä biokaasun investointituki ovat tärkeitä uusia avauksia bioenergian puolella.

Tulemme tarvitsemaan monia tehokkaita keinoja, jotta voimme nostaa uusiutuvien energialähteiden osuutta nykyisestä ja vastata Euroopan unionin kaikille jäsenmaille asettamaan haasteeseen. Syöttötariffijärjestelmän luomisesta biokaasulle sovittiin jo hallitusohjelmassa. Euroopassa takuuhintoja on luotu myös muille uusiutuville energialähteille, kuten tuulivoimalle. Tähän myös Suomella täytyy olla valmiutta.

Valitettavasti bioenergian edistämiseen tähtäävä haketustuki on jälleen kyseenalaistettu Euroopan komission suunnalta. Kannustamme hallitusta etsimään energiapuun tukemiselle mallia, jonka myös komissio voi hyväksyä.

Itämeri

Päättynyt kesä kannustaa varmasti kaikkia entistä tehokkaampiin toimiin Itämeren suojelemiseksi. Tiedämme, että voimme omaa käyttäytymistämme muuttamalla suojella Itämerta. Äsken mainitsemani biokaasun investointituet näkyvät toivottavasti nekin jo pian ravinnekuormituksen vähenemisenä.

Vihreä eduskuntaryhmä on erityisen tyytyväinen siihen, että budjettiriihessä palattiin vesiensuojeluhankkeisiin. Kosteikkojen ja suojeluhankkeiden avulla voimme vähentää maatalouden Itämerelle aiheuttamaa kuormitusta. Kannustamme ympäristö- ja maatalousministereitä etsimään myös keinoja, joilla nykyisistä tuista saadaan enemmän irti. Erityisen tärkeää tämä on siellä, missä kuormitus on voimakkainta.

Siviilipalvelus

Siviilipalvelusajan lyhentäminen ja siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaaminen valtion budjetista ovat olleet pitkään Vihreiden tavoitteena. Nykyinen 13 kuukautta kestävä siviilipalvelus on selkeästi rangaistuksenomainen, eikä sille löydy perusteluita. Asumiskustannukset ovat olleet esteenä siviilipalveluspaikkojen löytymiseen ja usein asumiskustannukset ovat lopulta jääneet siviilipalvelusmiehen itsensä maksettaviksi.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää siviilipalvelusajan lyhentämistä 12 kuukauteen ja valtion osallistumista asumiskustannuksiin tarpeellisena. Siviilipalvelusajan lyhentämistä on mahdollista pitää maltillisena uudistuksena, sillä lyhennettynäkin siviilipalvelusaika on kaksi kertaa yleisimmän, kuusi kuukautta kestävän asepalveluksen pituinen.

Kehitysyhteistyö

Budjetin yhteydessä on viime vuosina säännönmukaisesti keskusteltu kehitysyhteistyömäärärahoista. Enemmistö kansanedustajista näyttää haluavan, että kannamme vastuumme maailman köyhyyden poistamisesta. Tästä huolimatta kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattaminen etenee maltillisesti.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä kehitysyhteistyömäärärahojen osalta tulee varmistaa 0,51 prosentin bruttokansantuoteosuuden toteutuminen tämän hallituskauden päättyessä. Tämä edellyttää sitä, että kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa on nostettava sovitusta. Ensi vuonna määrärahatarve on noin 25 miljoonaa euroa.

Köyhyys on vakava asia. Vaikeaa köyhyyden ja siihen puuttumisen ei pitäisi kuitenkaan olla kuin niille, jotka itse elävä köyhyyden ja vaihtoehdottomuuden maailmassa. Haluan uskoa, että me pystymme löytämään täällä vaihtoehdon, joka antaa mahdollisuuksia heille, joilla ei mahdollisuuksia tällä hetkellä ole.

Jaa sivu: