— Katja Alvoittu

Sinnemäen puhe valtuuskunnassa 22.9.07


Hyvä uusi valtuuskunta,


on ilo aloittaa poliittiset keskustelut kanssanne. Monet täällä tietävät, että edellinen valtuuskunta oli poliittisten linjojen vetämiselle ja debatille hyvä paikka. Ja uskon että sama pätee tähänkin valtuuskuntaan. Ja voi olla, että tehtävä on jopa haastavampi: löytää terävä kritiikki ja olennaiset vaatimukset hallitusyhteistyötä tekevälle puolueelle.

Junaliikenteestä


On asioita joiden pitäisi olla Suomessa aivan toisin kuin nyt. Yksi näistä asioista on junalla matkustaminen.

Tänä kesänä teimme porukalla kulttuuriretken Poriin. Matkustimme autolla, johon mahtui ehkä yhdeksän ihmistä. Kun matkan lopuksi sain laskun bensasta, en tiennyt mitä ajatella. Se oli niin halpaa. Retki Reposaareen oli lopulta minulle aivan ilmainen.

Liikennejärjestelmässämme on jotain vikaan, kun matkustaminen lentokoneelle Ouluun on edullisempaa kuin junalla. Järjestelmässä on vikaa, kun yksittäisen ihmisen on edullisempaa valita auto melkein mille tahansa matkalle Suomessa.

Liikenne tuottaa noin viidesosan kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Suuri osa päästöistä tulee tieliikenteestä. Jos päästöjä halutaan vähentää, tuloksia on pakkokin saada tieliikenteen päästöjen vähennyksistä.

Selkeät muutokset myös ovat mahdollisia. Neuvottelimme aikanamme Kerava-Lahti oikoradan rakentamisesta. Nyt oikorata toimii, se on kerännyt paljon uusia matkustajia ja oikoradan takia lentoliikenne Helsingin ja Lappeenrannan välillä on päättynyt.

Ruotsissa ihmisten ympäristötietoisuuden sanotaan lisänneen junaliikenteen matkustajamääriä. Matkustajia on siirtynyt myös siksi, että ratoihin on investoitu paljon. ja siksi että lippujen hinnoittelu on joustavaa ja houkuttelee matkustajia juniin.

Rautatien rakentaminen on kallista. Mutta kun rautatie on rakennettu, sillä kulkevat junat kannattaisi saada täyteen. Eli samaa reittiä ajavat autoilijat pitäisi pystyä houkuttelemaan junan matkaan. Siksi rautateiden ei itse asiassa tarvitsisi tuottaa voittoa. Osmo Soininvaara on nurissut eräässä Suomen kuvalehden kolumnissaan kuinka tämä oli opetettu hänen kansantaloustieteen oppikirjassaan sitaatilla joka oli peräisin 1800-luvun lopulta. Mutta että liikennepoliitikot eivät ole ymmärtäneet sitä vieläkään.

Ehkä Ruotsissa ollaan kuitenkin lähimpänä. Siellä matkustajien siirtymistä autoista ja lentokoneista juniin on todella tapahtunut.

Ensi vuoden budjetissa vahvistettiin kahden tärkeän pääkaupunkiseudun ratahankkeen, kehäradan ja länsimetron, eteneminen. Tämä oli vihreille luonnollisesti tärkeää, koska niiden molempien tarkoitus on tuoda uusia ihmisiä joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Seuraavan kerran hallitus linjaa liikennepolitiikkaansa selonteossa, josta päätetään helmikuussa ensi vuonna.

Sen selonteon täytyy sisältää keinot, jolla ihmisten tapoja matkustaa Suomessa muutetaan. Junan houkuttelevuutta voidaan lisätä investoinneille ratoihin, joilla liikennettä saadaan nopeutetuksi, uusilla yhteyksillä ja uusilla tavoilla järjestää paikallista liikennettä.

Selonteon yhteydessä pitää muistaa myös se, että investointi palvelujärjestelmään voi myös houkutella matkustajia junan käyttäjäksi. Samaa tarkoitusta palvelisivat halvemmat lipunhinnat. Kaupunkien joukkoliikenteessä tariffituki lipuille on sääntö eikä poikkeus. Se, että näin toimittaisiin myös junien kaukoliikenteen suhteen, tulisi ottaa vakavana mahdollisuutena.

On hyvä muistaa, että rautateiden suosio myös säästäisi rahaa – tienpito tarvitsisi vähemmän rahaa ja nykyään myös kasvihuonekaasupäästöillä on selkeä hintansa.

Budjetti


Hallituksen budjettineuvotteluissa ministerimme onnistuivat monissa tärkeissä kysymyksissä. Olen iloinen, että ministeri Braxin ensimmäisessä budjetissa vankeinhoidon määrärahat nousevat ja tuomioistuimet saavat resursseja lastensuojelulain toimeenpanoon. Ministeri Cronbergin kausi alkaa niin, että nuorten ja vajaakuntoisten työllisyyttä parannetaan merkittävällä panostuksella ja valtio alkaa osallistua siviilipalvelusmiesten asumiskustannusten korvaamiseen.

Ensi vuoden talousarvion käsittely on alkanut eduskunnassa tällä viikolla. Budjetin eduskuntakäsittelyssä vihreiden tavoitteita ovat muun muassa kotimaisen elokuvan tuen nostaminen, joka samalla tarkoittaa sitä, että haluamme eduskunnasta Veikkauksen varojen käytöstä ratkaisun, joka noudattaa jakosuhdelakia. Ja tässä tavoitteessa emme ole, hyvä kyllä, lainkaan yksin.

Myös kehitysyhteistyömäärärahojen tasoon eduskunnan pitää puuttua.

Talousarvion suurista linjoista on mielestäni aika paljon hyvää sanottavaa. Oppositiossa meidän keskeisiä vaatimuksiamme oli se, että sekä kansanterveys- että ympäristökysymyksissä tarvitaan ohjaavaa veropolitiikkaa.

Nyt alkoholiveroa korotetaan. Se on yksi askel siinä, että saisimme hallintaan nykyisellään kestämättömät alkoholihaitat. Mietojen juomien veronkorotusta toivomme vielä voitavan harkita eduskunnassa.

Edellisen hallituksen yksi pateettisimpia suorituksia oli täydellinen epäonnistuminen hallituksen ohjelmaankin kirjatussa ekologisessa verouudistuksessa.

Nyt verotuksen ympäristöohjauksessa tapahtuu. Energiaverojen korotukset ovat tässä tilanteessa tarkoitettu ennen kaikkea ohjauskeinoiksi.

Kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut tasaisesti jo vuosikymmenien ajan. Näin ei voi jatkua. Ihmisten on mahdollista vaikuttaa sähkönkulutukseensa. Kerrostaloasujien osalta nyt esitetty korotus on lähinnä symbolinen. Uskon kuitenkin, että myös veroista syntyvällä julkisella keskustelulla on vaikutusta siihen, että ihmiset tekevät valintoja ja muuttavat kulutustottumuksiaan.

Sähkölämmitteisissä taloissa veronkorotusten ja uuden päästökauppakauden vaikutukset ovat jo tuntuvia. Mutta myös sähkölämmitteiset talot kuluttavat eri määrän sähköä riippuen siitä, miten eristys, tuuletus ja peruslämpötila valitaan. Sähkölämmityksestä luopumisen täytyy olla asukkaille varteenotettava vaihtoehto. Siksi olemme ehdottaneet, että omakotitalojen energia-avustuksia lisätään. Energia-avustuksilla omakotitaloasukkaita tuetaan ekologisemman lämmitystavan valinnassa.

Sekä bensan että dieselpolttoaineen vero nousee. keskimääräisen, noin 17 000 kilometriä vuodessa ajavan autoilijan bensalasku nousee arviolta 57 euroa, dieselillä ajavan arvioilta 52 euroa.

Myös autoiluun voi vaikuttaa. Jonkun matkan voi jättää väliin, joskus voi käyttää julkisia, polkupyörää tai kävellä. Ja jos jokainen matka sinänsä on välttämätön, niin taloudellisella ajotavalla voi polttoainetta säästää kymmenestä viiteentoista prosenttiin. Kuten Juha Korkeaoja totesi eduskunnan budjettikeskustelussa: aion hillitä kaasujalkaani.

Jo lähivuosina tarvitaan enemmän ratkaisuja kuin nämä energiaverojen korotukset, joita nyt tehdään. Hallituskauden puolivälissä on tarpeen tarkastella energiaverojen korotusten vaikuttavuutta, sitä ovatko ne toimineet päästöjä vähentävästi. Tämän vaikuttavuusarvioinnin perusteella täytyy tarvittaessa tehdä uusia ratkaisuja energiaveroista ja muista tarvittavista ohjauskeinoista, kuten tuulivoiman syöttötariffista.

Ekologisessa verouudistuksessa tavoitteena on, että samalla kun ympäristöverotus kiristyy, työn verotus kevenee. Ja tätä tavoitetta toteutammekin tämän hallituskauden aikana.

Ensi vuoden talousarviossa työn verotus kuitenkin kevenee vain hyvin vähän, pääasiassa on huolehdittu siitä, että verotus ei kiristy.

Tämä vastaa tavoitteitamme. Veronalennuksista pidättäytyminen on suhdannepoliittisesti järkevää. Ja kun tuloista ei luovuta samalla tavalla kun on vuosikausia tehty, se tarkoittaa, että johonkin muuhun on varaa. Nyt varaa on opintotuen korotukseen, lapsilisän yksinhuoltajalisän korotukseen ja kansaneläkkeen korotukseen.

Ja ilman veronalennuksista pidättäytymistä ei olisi todennäköistä, että kuntien valtionavustusten indeksikorotukset tehtäisiin täysimääräisesti, että kuntien valtionavustuksia lisätään, ja että valtio voi osallistua kuntien palkankorotuksiin erillisellä määrärahalla.

Tämän lisäksi on todennäköistä, että joissain kunnissa joudutaan myös korottamaan veroprosenttia palkkasopimuksen johdosta.

Minusta se tämä kaikki ei ole niin yllättävää - jos julkisella sektorilla halutaan maksaa jonkinlaisia palkkoja, se tarkoittaa sitä että veroja pitää myös kerätä.

Jonkin verran yllättävää sen sijaan on se, että sosiaalidemokraatit ovat esittäneet vastalauseensa veronalennusten puuttumisellekin. Tällä kertaa työmarkkinajärjestöt ovat käyneet neuvottelut ilman veronalennuksia, ja hyvin se näyttää onnistuvan näinkin, että yritykset maksavat palkankorotukset kokonaan itse.

Samaan aikaan lisäveronalennusten kanssa demarit haluavat kunnille rahoitusta ja vastustavat toimivaa ympäristöohjausta, jota nyt ollaan tekemässä veropolitiikalla sitäkin.

Sosiaalidemokraattien vaihtoehtoa vielä odotamme. Lisäveronaronalennukset ja suuret satsaukset kunnille ovat vaikeasti yhdistettävissä. Luultavasti rahat esitetään otettavaksi valtionvelan lyhennyksistä.

Suomessa julkisen velan bruttokansantuoteosuus on alhainen. En itsekään aina asettaisi velanlyhennystä etusijalle. Mutta tällainen poikkeuksellinen taloustilanne, joka meillä nyt kuitenkin on, kannattaa käyttää hyväksi ja lyhentää valtionvelkaa.

Maahanmuutto


Huomenna keskustelemme maahanmuuttajien kotoutumisesta. Kotoutumispolitiikan linjaaminen on oikeastaan kolmas osa työlle, jota eduskuntaryhmä on tehnyt. Viime vuonna uusi aktivoitumisemme maahanmuuttopolitiikassa lähti yhteydenotoista, joita saimme monilta turvapaikanhakijoilta. He kokivat, ettei heitä oltu kohdeltu oikein, ja he pyysivät apua.

Naze Aghain tapaus on nostanut turvapaikanhakijoiden ongelmat uudelleen esiin. Naze Aghain tapaus ei ole yksittäistapaus, vaan samanlaisia on useita ja useita. Tämän ymmärtäminen on mielestäni tärkeää.

Valmistelemamme linjaukset turvapaikkapolitiikasta ja työperäisestä maahanmuutosta olivat korvaamattomia, kun kävimme hallitusneuvotteluita. Maahanmuuttopolitiikan uudistaminen on yksi niitä asioita, joiden ajamisessa olemme onnistuneet. Hyvässä yhteistyössä ministeri Thorsin kanssa aiomme jatkaa työtä, jotta sovitut linjaukset muuttuvat parannuksiksi maahanmuuttajien elämässä.

Odotamme, että ministeri Thors tuo pian esityksen, jossa nykyisestä B-lupakäytännöstä luovutaan ja jolla turvapaikanhakijoiden asemaa parannetaan.

Ministeri Väyrynen on ottanut haltuunsa edellisessä hallituksessa ministeri Rajamäellä olleen tehtävän maahanmuuttopolitiikan sähköistämisessä. Ministeri Väyrysen käsitys siitä, että työpaikkojen olisi parempi antaa siirtyä ulkomaille kuin työntekijöiden muuttaa Suomeen, on melko outo.

Tämä hallitus on edeltäjäänsä paremmassa tilanteessa kuitenkin siinä, että ministeri Väyrysellä on tässä aiheessa vain puheoikeus, mutta ei toimivaltaa, toisin kuin ministeri Rajamäen kanssa.

Yhdestä asiasta olemme kuitenkin ministeri Väyrysen kanssa samaa mieltä. Maahanmuuttaja ei koskaan tule Suomeen yksin työntekijänä. Maahanmuuttaja tulee Suomeen ihmisenä, jolla on perhe tai ainakin perhesuhteita, harrastuksia, taitoja, toiveita ja odotuksia.

Emme voi ajatella, että joku voi tehdä Suomessa kyllä töitä ja maksaa veroja, mutta että hän ei ole tervetullut yhteisöömme. Maahanmuuttajan lasten koulunkäynti tai maahanmuuttajanuorten ongelmat ovat samalla tavalla perheen ja yhteiskunnan jaetulla vastuulla kuin muidenkin lasten ja nuorten asiat.

Näistä kotoutumiskysymyksistä, työstä, koulunkäynnistä, palveluista, pääsemme puhumaan huomenna. Toivon, että saamme aikaiseksi uuden, linjaavan näkemyksen siitä, miten parhaiten voimme tukea maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen.
Jaa sivu: