— Marko Tuokko

Ryhmäpuheenvuoro välikysymyskeskustelussa hoidon laadun ja ammattitaitoisen työvoiman turvaamisesta

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto:

Verot ja kuntien resurssit

Arvoisa puhemies! Opposition välikysymyksessä on kaksi teemaa: kuntasektorin palkkaratkaisut etenkin hoito- ja hoiva-alalla sekä valtion panostus hyvinvointipalveluiden rahoitukseen. Välikysymyksessä kysytään, miten hallitus voi yhtaikaa nostaa naisvaltaisten alojen palkkoja ja taata kuntalaisille laadukkaat tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut. Oppositiota voi kiittää sen oivaltamisesta, että näitä kysymyksiä on tarkasteltava rinnakkain.

Välikysymyksessä todetaan aivan oikein, että hoitoalan henkilöstö ansaitsee kunnollisen palkan. Samalla kysymyksessä pelotellaan sillä, että korkeammat palkat voivat tarkoittaa korkeampia kunnallisia veroprosentteja. Pelottelu on turhaa. Jos haluamme julkisella sektorilla maksaa korkeampia palkkoja hoitajille ja lastentarhanopettajille, ja samalla laadukkaat hyvinvointipalvelut, niin silloin pitää olla myös valmis keräämään veroja.

Tässä onkin ehkä tämän välikysymyskeskustelun paras puoli: on syytä ymmärtää, ettei ole jatkuvasti mahdollista samaan aikaan alentaa veroja ja taata oikeudenmukaisia, tasa-arvoisesti kohdennettuja hyvinvointipalveluja.

Tutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista on myös valmis maksamaan enemmän veroja, mikäli sillä taataan laadukkaat hyvinvointipalvelut. Nyt hyvinvointipalveluista huolta kantavat demarit ovat itse olleet poistamassa varallisuusveron sekä keventämässä alkoholin ja hyvätuloisten verotusta. Tämä on tapahtunut kuntien kustannuksella.

Ensi vuonna hallitus ei kevennä veroja, minkä ansiosta palvelujen saatavuus voidaan paremmin turvata. Tämä hallitus laskee veroja yli puoli miljardia euroa vähemmän kuin edellinen hallitus. Hallitus on myös luvannut korvata budjetissa toteutettavat veronvähennykset kunnille täysimääräisesti. Vihreä eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että veronalennusten ja menonlisäysten suhde on nyt huomattavasti tasapainoisempi kuin se oli edellisen neljän vuoden aikana.

Palkkaerot

Arvoisa puhemies! Vuosikymmenten aikana syntyneitä palkkavinoutumia ei korjata hetkessä eikä edes puolessa vuodessa. Vaikka oppositio viittaakin välikysymyksessään edellisen hallituksen perustamaan samapalkkaisuustyöryhmään, vuosien 2003-2006 välisenä aikana kokoaikatyössä olevien miesten ja naisten palkkaero kasvoi 56 eurolla. Voi olla, että edellisen hallituksen samapalkkaisuusohjelmalla oli kunniakkaita tavoitteita. Yhtään euroa sen tavoitteiden toteuttamiseen ei kuitenkaan budjetoitu, eikä sillä päästy palkkaerojen kapenemiseen.

Tämä keskustelu on jälleen kerran todistanut myös sen, miten Suomessa palkkojen järjestys on pyhä. Palkkaneuvottelumekanismi ei käytännössä mahdollista yksittäisen henkilöstöryhmän, kuten tässä tapauksessa hoitajien palkan reilua nostamista suhteessa muihin palkkoihin. Hoitajille on tulossa kohtuullisen hyvä prosenttikorotus, mutta pettymystä aiheuttaa se, että suhteellinen palkkaero ei tästä juuri kapene.

Välikysymyksessä viitataan (sitaatti) "historiallisiin ongelmiin kunta-alan sopimusneuvotteluissa". Ongelmien historiallisuus on totta, sillä mikään uusi asia sukupuolten palkkaero ei ole. Vuosikymmeniä samana pysynyt, lähes kiveen hakattu palkkaero on tuotettu ja uusinnettu yhä uudestaan työmarkkinasopimisella. Jo vuoden 1922 valtiopäivillä kansanedustaja Rosa Sillanpää teki aloitteen laiksi, jonka mukaan työntekijälle sukupuoleen katsomatta on turvattava samasta työstä sama palkka. Se haudattiin.

TUPOjen ylläpitämä staattinen palkkaerorakennelma on ollut pitkään kolmikannalla siunattu vahvojen miesvaltaisten vientialojen tae. SAK:laisten naisten ansiot ovat 77 prosenttia miesten palkoista. STTK:laisten naisten ansiot ovat 73 ja akavalaisten naisten 72 prosenttia miesten palkoista. Sosiaalidemokraatit ammattiliittojen johdossa ovat yhtaikaa luomassa palkkaeroja ja haastamassa hallitusta oppositiossa tilille siitä, ettei palkkaero yhdellä neuvottelukierroksella kapene.

Palkkaeroissakin on pohjimmiltaan kyse työn arvostuksesta ja arvoista. Alimman palkkauksen parantamisen ajaminen on yhä tahdon asia. Ilman määrätietoista työtä palkkakuilu ei kuitenkaan kapene. Yhteiseksi ongelmaksemme jää, pystyykö nykyinen työmarkkinajärjestelmä lainkaan korjaamaan työmarkkinoiden rakenteellista ongelmaa. Mikä on sosiaalidemokraattien ja vasemmiston lääke epäoikeudenmukaisia palkkaeroja ylläpitävään ja uusintavaan neuvottelumekanismiin?

Uuden hallituksen tavoitteena on palkkaerojen kaventaminen ja siihen pyritään konkreettisin keinoin. Hallitus on lähtenyt tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Välikysymyksessä todetaan, että 150 miljoonalla eurolla rahoitetaan vain murto-osa hoitajien palkankorotuksesta. Näin on. Samaan aikaan se on murto-osan verran enemmän kun mihin mikään edellinen hallitus on pystynyt. Vihreä eduskuntaryhmä pitää hallituksen avausta hyvänä ja luottaa siihen, että tämä tosiaan oli vasta avaus, ei päätös. Vihreä eduskuntaryhmä toivoo, että eduskunta yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa etsii parempia keinoja palkkaerojen kaventamiseksi.

Rahoituksen vahvistaminen ja palveluiden turvaaminen

Arvoisa puhemies! Palveluiden laadun parantamiseen tarvitaan, ja on varattukin, myös lisäresursseja. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksissa on lisäystä vuoden 2007 talousarvioon 580 miljoonaa euroa. Hyvinvointipalveluihin tämä hallitus varaa 250 miljoonaa euroa. Edellisen hallituksen hallitusohjelmassa vastaavaan tarkoitukseen varattiin 210 miljoonaa. Kuntatalouden kannalta merkittävää on se, että kustannusten nousuun perustuvat valtionosuuksien indeksitarkastukset tehdään nyt ensimmäistä kertaa täysimääräisinä. Tämä korjaa valtion osuuden jälkeenjääneisyyttä peruspalvelujen rahoituksessa. Viime kaudella indeksikorotukset toteutettiin vain 75-prosenttisesti. Myös kustannustenjaon tarkistus maksetaan täysmääräisenä ja kerralla eikä kunnilta oteta ns. pakkolainaa kuten viime kaudella.

Hallitusohjelmassa linjataan palveluista siten, että "Palveluiden saatavuuden ja laadun turvaamiseksi on niiden rahoituspohjaa tarkistettava myös asiakasmaksujen osalta". Uudistuksen tarkoituksena on varmistaa, että "palvelut säilyvät kaikkien saatavilla". Vihreän eduskuntaryhmän mielestä asiakasmaksujen tuotto on ohjattava palveluihin niiden laadun ja saatavuuden turvaamiseksi: näkemyksemme on, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksista saatavat tulot tulee vuoden 2009 jälkeen jättää kuntien käytettäväksi, jotta kunnilla on mahdollisuus toteuttaa hallitusohjelmassa linjattu lupaus palveluiden laadun ja saatavuuden turvaamisesta asiakasmaksuja tarkastamalla.

Ennaltaehkäisy

Herr talman! Vi kommer inte att klara de servicerelaterade utmaningar vi har framför oss, endast genom att stärka finansieringen. För att servicen ska kunna räcka till, är det lika viktigt att se till att kostnaderna hålls under kontroll. Här är förebyggande arbete nödvändigt. Vi måste förkorta köerna i båda ändor, och just detta är målet för regeringens hälsopolitiska program. Vår riksdagsgrupp har även höga förväntningar på det politiska programmet för främjande av barns, ungas och familjers välmående. Regeringen måste komma till kritan med marginaliseringsproblemen, som allt oftare förs över från en generation till följande.

Alkoholiveron korotus oli kauan ja kipeästi odotettu päätös. Edellinen hallitus vastusti alkoholiveron korottamista loppuun saakka, vaikka tilastot puhuivat selvää kieltä lisääntyneistä huostaanotoista ja perheväkivallasta. Tämän hallituksen toteuttama alkoholijuomien veronkorotus on hyvä alku. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä hallituksella pitää olla valmiutta jatkaa samalla linjalla myös seuraavien budjettien yhteydessä.

Oppositio kysyy, miten hallitus aikoo järjestää lisää henkilökuntaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, erityisesti terveydenhuoltoon sekä vanhustenhoitoon. Työllisyyttä parannetaan ja osaavan henkilökunnan määrää lisätään kohdentamalla varoja täydennys- ja oppisopimuskoulutukseen. Myös sosiaali- ja terveysalan opintojen aloituspaikkoja tullaan lisäämään. Työvoimasta poistuu tämän hallituskauden aikana yli 60 000 työntekijää ja on selvää, että emme selviä haasteesta vain kotimaisin voimin. Hallitus onkin sitoutunut edistämään maahanmuuttoa, mitä vihreä eduskuntaryhmä pitää erinomaisena asiana.

Hoitajat ja lastentarhanopettajat tekevät vastuullista työtä. Jotain hoivatyön raskaudesta kertoo se, että suurin osa vuorotteluvapaan käyttäjistä on keski-ikäisiä hoiva-alalla työskenteleviä naisia. Vuorotteluvapaata on jatkettava, vaikka ideaalimaailmassa asiat olisikin järjestetty niin, ettei vuorotteluvapaata tarvitsisi käyttää loppuun palamisen ehkäisynä. Hallitusohjelmassa luvataan tasata vanhemmuuden kustannukset entistä tasaisemmin työnantajien kesken, mikä parantaa naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla. Tulevan perusturvauudistuksen tavoitteena on tuottaa myös työelämään uudenlaista oikeudenmukaisuutta parantamalla pätkä- tai osa-aikatyötä tekevien ja vailla omaa vahvaa ammattiliittoa olevien perusturvaa.

Summa summarum, vastauksena opposition usein tässä salissa esittämään kysymykseen, miten vihreät voivat olla mukana tässä hallituksessa, vihreä eduskuntaryhmä toteaa seuraavaa: tämä hallitus on sitoutunut kunnallisten hyvinvointipalvelujen laadun turvaamiseen ja perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja rahoittaa - ensimmäisenä hallituksena - naisvaltaisten alojen palkkaratkaisua omalla, erillisellä valtionosuudella. Näin ollen vihreä eduskuntaryhmä kannattaa luottamuslauseen antamista hallitukselle.

Jaa sivu: