— Katja Alvoittu

Sinnemäki ja Abdulla: Aktiivinen maahanmuutto vaatii rinnalle aktiivista kotouttamista


Suomi on vasta aktivoitumassa maahanmuuton lisäämiseksi. Toisin kuin monissa muissa maissa maahanmuuton historia on meillä verrattain lyhyt ja maahanmuuttajien osuus väestöstä suhteellisen pieni. 

– Olemme sikäli etuoikeutetussa asemassa, että voimme toisaalta ottaa opiksi toisten virheistä ja toisaalta ottaa mallia niistä hyvistä käytännöistä, joita maailmalla on vuosien mittaan luotu. Avoin maahanmuuttopolitiikka ei lakaise mahdollisia ongelmia maton alle vaan etsii niihin toimivia ratkaisuja, toteaa Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki.

– Maahanmuuton ongelmista puhumista ei pidä jättää vain maahanmuuton vastustajille, sillä heidän motiivinaan ei ole toimivien ratkaisujen etsiminen vaan rajojen sulkeminen, korostaa Helsingin vihreä kaupunginvaltuutettu Zahra Abdulla.

Kotouttamislaki antaa pohjan toimivalle kotouttamispolitiikalle. Lain kohderyhmä on kuitenkin rajattu, sillä sen ulkopuolelle jäävät niin työn kuin puolison perässä Suomeen muuttaneet. Esimerkiksi kotiäideille suomen kielen taito on ensiarvoisen tärkeä jo heidän oman hyvinvointinsa vuoksi. Kielitaito vaikuttaa suoraan myös siihen, kuinka hyvin vanhemmat voivat osallistua lastensa koulunkäyntiin tai harrastuksiin.

– Kaikilla maahanmuuttajilla on oltava oikeus oman tasoiseensa kielenopetukseen. Jotta tähän päästään, on kohderyhmää laajennettava ja tasokursseja lisättävä. Se taas ei onnistu ilman lisäresursseja, toteaa Sinnemäki ja kehottaa hakemaan mallia esimerkiksi Tanskasta, jossa kuntia palkitaan kaikista kielikurssin käyneistä maahanmuuttajista.   

Abdulla pitää vaatimusta molempien kotimaisten kielten osaamisesta maahanmuuttajien kohdalla kohtuuttomana. Hän kannustaa etsimään tapoja, joilla voidaan sekä turvata kaikkien suomalaisten oikeus palveluun molemmilla kotimaisilla että edistää maahanmuuttajien sijoittumista työelämään.

Zahra Abdulla on vielä harvoja maahanmuuttajataustaisia valtuutettuja. Hän arvioi seminaarissa maahanmuuttajanaisten mahdollisuutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja korosti sitä, nainen jaksaa vaikuttaa kodin ulkopuolisiin asioihin vasta sitten, kun oman kodin asiat ovat kohtuullisessa kunnossa

Jaa sivu: