— Suvi Reijonen

Hautala: Lisää avoimuutta ydinvoimapäätöksentekoon

Kansanedustaja Heidi Hautala (vihr.) puhuu tänään Kristiinankaupungissa Suomen ydinvoimatilanteesta, jota hän pitää eurooppalaisessa katsannossa erittäin poikkeuksellisena.

"Suomessa rakennetaan viidettä ydinvoimalaa, mutta suunnitellaan jo jopa kolmea seuraavaa. Aikaisempi ennustukseni siitä, että Suomesta on tulossa Länsi-Euroopan ydinvoimaparatiisi, on toteutunut", Hautala toteaa.

"Lukuisat suomalaiset eri puolilta maata ovat ottaneet minuun viime aikoina yhteyttä huolissaan siitä, että heidän kuntansa päättäjät ovat näyttäneet vihreää valoa uuden ydinvoimalan valmistelulle. Kannustan heitä kaikkia vaatimaan päätöksenteossa avoimuutta ja reilua kansalaiskeskustelua. Koska hankkeita on pikemminkin salailtu kuntalaisilta ja näin asetettu etusijalle ydinvoimayhtiöiden edut, on peli vihellettävissä poikki vaatimalla valtuustoilta kansanäänestystä", Hautala neuvoo.

Liikkeellä on TVO:n ja Fortumin lisäksi nyt myös saksalaisen energiajätti E.ONin ympärilleen rakentama Fennovoima Oy. Se perustettiin kiireesti, kun E.ON oli saanut viime keväänä pakit Loviisassa. Hautala kiinnittää huomiota yhtiön omistajarakenteeseen.

"Olen hämmästynyt siitä, miten kritiikittömästi Kesko, SOK, Valio, Atria ja muut päivittäistavarakaupan yritykset ovat lähteneet mukaan kuorruttamaan saksalaisen yhtiön pyrkimystä saada jalansija Suomeen ja valmistella täällä tuotetun ydinsähkön vientiä Keski-Euroopan markkinoille. Hanke antaa vähemmän syitä suosia kotimaista ruokaa. Aion mahdollisuuksieni mukaan boikotoida kyseisiä yrityksiä, vaikka se onkin vaikeaa Suomen elintarviketeollisuuden ja vähittäiskaupan keskittyneen rakenteen takia", Hautala sanoo.

Syytä yhtäkkiseen ydinvoimalainnostukseen Hautala hakee vuoden 2002 ydinvoimalaratkaisusta, jolla avattiin alan kansainvälinen kiinnostus Suomea kohtaan.

TVO:n ja Fortumin yhteinen ydinjäteyhtiö Posiva ilmoitti äsken, ettei se aio ottaa vastaan Fennovoiman mahdollisen ydinvoimalan jätteitä. Posivan omistama Olkiluodon korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusluola on mitoitettu viiden reaktorin tarpeisiin.

"Uusia ydinvoimaloita suunnitellaan piittaamatta lainkaan jäteongelmasta. En usko suomalaisten tukevan ydinvoimateollisuuden laajentumispyrkimyksiä, kun paljastuu, että niillä ei ole paljoakaan tekemistä maamme oman sähköntarpeen kanssa. Suomeen kohdistuu yhä kasvavaa kiinnostusta Keski-Euroopassa täysin alkutekijöissään olevan ydinjätehuollon takia", Hautala varoittaa.

Jaa sivu: