— Suvi Reijonen

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajan Anni Sinnemäen puhe valtuuskunnassa 24.11.2007

Tämä syksy ja muutamat viime viikot ovat varsin hyvin osoittaneet, että hallitusvastuun kantaminen on haasteellista työtä. Tuskin kukaan keväällä muuta odottikaan.

Viimeviikkoinen Tehyn työtaistelun uhka ja potilasturvalain säätäminen olivat varmasti tämän hallituksen tähän mennessä kovin paikka.

Tehyn työtaistelu oli oikeutettu. Vihreä eduskuntaryhmä kannatti kuitenkin potilasturvalain säätämistä, koska työtaisteluilla on rajansa. Kun Tehy ja kuntatyönantaja eivät päässeet sopimukseen suojelutyöstä, vastuu suojelutyön rajojen määrittämisestä siirtyi eduskunnalle.

Vakaa käsitykseni on, että lain säätämisellä ei ollut vaikutusta käytyihin neuvotteluihin. Sairaanhoitajat saivat ansaitsemansa palkankorotukset. Tämä on hyvä asia.

Sopimus rahoitetaan verotuloista. Valtio osallistuu rahoitukseen kuntien valtionosuuksien indeksijärjestelmän kautta. Valtio siis vastaa noin kolmanneksesta kustannuksista.

Tässä tilanteessa veronalennuspuheiden suhteen pitäisi olla erityisen varovainen. Erityisesti julkisen talouden tasapainosta vastuussa olevan ministeri Kataisen tulisi tätä varovaisuutta noudattaa. Verotuloja tarvitaan palveluiden järjestämiseen ja tähän suomalaiset ovat valmiita.

Palkankorotusten helpottavat osaltaan kunnallisten palveluiden kehittämistä. Uudistuksia on varmasti helpompi tehdä terveydenhuollossa, jos hoitohenkilökunta katsoo olevansa kohtuullisesti palkattua.

Suomalainen terveydenhuolto on kohtuullisen hyvää, mutta väestön ikääntymisen vuoksi olemme tilanteessa, jossa terveydenhuollon toimintatavoissa ja laadussa täytyy tapahtua vielä isoja muutoksia. Esimerkiksi huono johtaminen on yksi terveydenhuollon ongelmista. Puutteellinen johtaminen näkyy työpaikoilla huonona työilmapiirinä, ongelmina työssä jaksamisessa ja voimavarojen huonona kohdentamisena.

Tehy-kiista jätti vähemmälle huomiolle joitakin Vihreille tärkeitä päätöksiä.

Toukokuussa puoluekokouksessamme käytettiin monia painokkaita puheenvuoroja päivähoidon nollamaksuluokan säilyttämisen puolesta.

Nyt hallitus on päättänyt, että nollamaksuluokka säilyy.

Monet taitelijat ja luovan työn tekijät ovat olleet huolissaan suunnitelmasta siirtää tekijänoikeusasiat pois opetusministeriöstä, uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön. Pelkona on ollut, että tekijöiden ja myös kuluttajien oikeudet jäisivät teollisuuden oikeuksien jalkoihin.

Hallitus on päättänyt, että tekijänoikeusasiat säilytetään opetusministeriössä.

Eduskuntaan tuotu budjettiesitys rikkoi arpajaislakia eikä taannut taiteelle, tieteelle, liikunnalle ja nuorisotyölle niille kuuluvaa osuutta Veikkauksen voitoista. Nyt esitys on korjattu.

Nollamaksuluokasta käyty keskustelu oli onnistunut esimerkki siitä, kuinka faktat voivat joskus vaikuttaa päätöksentekoon. Alkuperäinen kirjaus asiasta rajauksineen oli tehty sellaisen oletuksen perusteella, että maksuttomasta päivähoidosta nauttivat pääasiassa kotona olevien vanhempien lapset. Kun kaikilla oli edessään tilastot, niistä näkyi se, että maksutonta päivähoitoa saavista enemmistö joko opiskelee tai tekee töitä.

Päivähoitomaksuihin tehdään indeksikorotukset ja tämän lisäksi myös niin kutsuttua perhekäsitettä muutetaan. Se tarkoittaa sitä, että päivähoitomaksuja määrättäessä mukaan lasketaan toisin kuin ennen, kaikki todellisuudessa perheeseen kuuluvat lapset. Tämä muutos tekee päivähoitomaksusta edullisemman erityisesti pienituloisille monilapsisille perheille ja se hyödyttää myös monia yksinhuoltajaperheitä.  

Veikkausvoittovaroja koskeva päätös taas tarkoittaa esimerkiksi sitä että kotimaisen elokuvan määrärahat nousevat ja ensi vuonna on varaa käyttää enemmän kuvauspäiviä yhden elokuvan tekoon.

Ilmastopolitiikka, ja erään altaan harhat

Euroopan unioni julkaisee tavoitteensa uusiutuvan energian lisäämiseksi ensi vuoden alussa. Suomen on osaltaan lisättävä uusiutuvan energian käyttöä. Se on hyvä, tarvitsemme kunnianhimoisia tavoitteita. Puhdasta energiataloutta ei rakenneta tuudittautumalla ajatukseen, että kaikki on jo tehty.

Uusiutuvan energian lisääminen on tarjonnut tietyille aluepoliittisten irtopisteiden kalastelijoille tekosyyn avata keskustelu laittomaksi todetusta ja moneen kertaan kuopatusta Vuotoksen altaasta. On syytä kerrata, miksi Vihreät olleet mukana estämässä Vuotoksen rakentamisen ja miksi Vihreät pitävät tässä hallituksessa huolta siitä, että allasta ei tulevaisuudessa rakenneta.

Vuotos kuuluu energiapoliittiselta merkitykseltään nappulaliigaan. Voimalan tuottama sähkömäärä (0,36 TWh) olisi joitakin promilleja (0,5 %) Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Nykyisten voimaloiden tehoja nostamalla on saatavilla kolminkertainen määrä energiaa (1 TWh). Hallitusohjelman kirjaus vesivoiman tuntuvasta lisäämisestä tarkoittaa tätä tehojen nostoa – ei Vuotoksen tai Kollajan altaiden kaltaisia ympäristörikoksia.

Vuotos todettiin laittomaksi, koska sen rakentaminen olisi tuhonnut merkittäviä luonnonarvoja. Altaan alle jäisivät Suomen tärkeimpiin lintualueisiin kuuluvat Kemihaaran suot. Altaan aiheuttamat myrkylliset raskasmetallipäästöt ja rehevöittävät fosforipäästöt Perämereen olisivat niin suuret, ettei niitä nykylainsäädännössä sallita millekään tehtaalle.

Uusiutuvan energian tuotantoa lisätään, koska se on osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Vuotoksen kaltaiset allashankkeet aiheuttavat kuitenkin merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Altaan alle jäävän eloperäisen materiaalin mätäneminen tuottaa suuria määriä metaania, huomattavasti hiilidioksidia voimakkaampaa kasvihuonekaasua.

Hallitusneuvotteluissa on yksiselitteisesti sovittu, että ympäristöä merkittävällä tavalla tuhoavaa ja siksi lainvastaista Vuotosta ei rakenneta. Päätöksen taustalla olevat syyt on hyvä muistaa.

Tarvitaan todellisia tekoja uusiutuvan energian lisäämiseksi. Vuotoksen verran energiaa voidaan tuottaa yhdellä suurella tuulipuistolla.

Syöttötariffien eli takuuhintajärjestelmän käyttöönotto on paras keino edistää tuulivoiman käyttöönottoa ja suomalaisen tuulivoimateollisuuden kehittymistä. On harmillista, että työllisyydellä perustellaan kerta toisensa jälkeen hankkeita, joiden työllisyysvaikutukset ovat vähäisiä. Kun taas tuulivoiman maailmanmarkkinat ovat yksi maailman nopeimmin kasvavista markkinoista. Suomen on oltava näillä markkinoilla mukana, myös työllisyyssyistä. Tässä kisassa Suomen kilpailukykyä rakennetaan tarpeeksi suurten tuulivoiman kotimarkkinoiden luomisella – ei vanhan tekniikan tekoaltailla tai ulkomaalaisen tekniikan ydinvoimaloilla.

Suomineito tarvitsee tuulipuvun, jotta puujalka ei lahoaisi.

Jokainen kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n – jota on syytä onnitella ansaitusta Nobel-palkinnosta – raportin jälkeen, jokaisen Kiinan ympäristön tilasta kantautuvan uutisen jälkeen on entistä selvempää, että tulevaisuus on uusiutuvassa energiassa sekä kaikessa energiaa säästävässä tekniikassa ja vähähiilistä maailmaa edistävissä ratkaisuissa.

Näiden ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa Suomen on oltava edelläkävijä. Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto luovat työpaikkoja myös Lappiin. Enemmän työpaikkoja kuin esimerkiksi vanhojen metsien hävittäminen.

Valitettavasti hallituskumppani-Kokoomuksen kantti kovien päätösten tekemiseen ei tunnu ulottuvan ympäristöpolitiikkaan. Kokoomus haluaa mukavaa ja miellyttävää ympäristöpolitiikkaa, muissa asioissa tehokkuudella kyllä on väliä.

Tämä näkyi esimerkiksi autoveron uudistuksessa. Uudistus ansaitsee kiitosta edistyksellisen rakenteensa puolesta. Verotus määräytyy aidosti päästöjen mukaan. Kokonaistaso sen sijaan jäi vihreästä näkökulmasta liian alhaiseksi. Hallitus kuitenkin sitoutui seuraamaan liikenteen päästöjen kehittymistä Jos päästöt eivät vähenny, verotuksen tasoon palataan.

Jo nyt on selvää, että lisätoimenpiteitä tarvitaan. Suurten kaupunkien joukkoliikennetuen aikaistaminen vuoteen 2009 oli hyvä päätös. Samoin polttonesteiden verotuksen kiristäminen. Tässä on hyvä sanoa ääneen, nyt kun kansalaiset ihmettelevät uusien autojen halvempia hintoja: autoilun ja polttoaineen hinta tulee nousemaan myös tulevaisuudessa. Ja se on hyvä asia. Bensan hinta nousee, siksi kannattaa valita joukkoliikenne, vähemmän kuluttava auto ja opetella taloudellinen ajotapa.

Ruuhkamaksujen ja tietullien käyttöönoton on oltava osa lähitulevaisuuden liikennepolitiikkaa. Kehotamme liikenneministeri Vehviläistä tuomaan lakiesityksen tiemaksujen käyttöönotosta eduskuntaan mahdollisimman pian. Tukholman esimerkin mukaiset, erinomaisesti toimivat ruuhkamaksut pitää ottaa käyttöön myös Helsingissä. Ruuhkamaksut ovat myös alueellisesti tasa-arvoinen tapa verottaa autoilua siellä, missä on muitakin vaihtoehtoja.

Lopuksi,

On erinomainen uutinen, että ministeri Thorsin aikana turvapaikanhakijoiden kannalta epäinhimillisten b-lupien massiivinen tehtailu on loppunut. Odotamme asiaan vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia eduskunnan käsittelyyn. Tänään myöhemmin puhumme siitä, mitä on hyvä kotouttamispolitiikka. On selvää, että yksi osa onnistunutta kotoutumista on hyvä ja kunnioittava kohtelu viranomaisten taholta täysin riippumatta siitä, millä tavalla on tullut Suomeen. Myös mahdollisuus saada Suomen kansalaisuus kohtuullisessa ajassa helpottaa tänne kotoutumista.

Tämän syksyn viimeisiä isoja kysymyksiä on kansallinen metsäohjelma. Kaikkien on hyvä muistaa, että hallitusohjelmaan on kirjattua sekä puun saatavuuden kysymykset että metsäluonnon monimuotoisuus. Huolimatta huolista joita esimerkiksi puutullit aiheuttavat, meidän täytyy tehdä päätöksiä, joissa lisätään metsiensuojelua eteläisessä Suomessa. Se on välttämätöntä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Jaa sivu: