— Suvi Reijonen

Vihreiden kotoutumisohjelma: Maahanmuuttajien kotoutumisen tavoitteena kansalaisuus

Vihreät hyväksyivät maahanmuuttajien kotoutumisohjelman 25.11.2007.

Vihreät näkevät kotoutumisen kumppanuussopimuksena, joka vaatii sopeutumista sekä tulijoilta että uudelta kotimaalta. Maahanmuuttajilta odotetaan sitoutumista demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen. Uuden kotimaan on huolehdittava siitä, ettei tulijoita suljeta yhteiskunnan ulkopuolelle.

– Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on otettava se, että Suomeen pysyvästi asettuneet maahanmuuttajat saavat kansalaisuuden. Samalla kansalaisuuden saamista tulee helpottaa, esittää kotoutumisohjelman valmistelua vetänyt Anni Sinnemäki.

Kieli nähdään avaimena onnistuneeseen kotoutumiseen. Kuitenkin monet jäävät vaille koulutusta tai saavat odottaa kursseille pääsyä pitkiäkin aikoja. Vihreät esittävätkin maahanmuuttajille subjektiivista oikeutta kielikoulutukseen. Kielenopiskelu pitäisi voida yhdistää myös työntekoon nykyistä jouhevammin.

Vihreiden kotoutumisohjelmassa vaaditaan erityisiä tukitoimia niille ihmisille, jotka ovat jääneet nykyisen kotouttamislainsäädännön ulkopuolelle. Tukea ja tiedottamista tulee suunnata esimerkiksi perhesiteen tai työn takia maahan tulleille sekä ennen kotoutumislakia Suomeen saapuneille ihmisille.

Ongelmat kohdattava avoimesti ja ratkaisuja etsien

Koti, asuminen ja asuinalueiden muodostuminen ovat olennaisessa roolissa kotoutumisessa. Arkiset kontaktit ja konfliktit maahanmuuttajien ja valtaväestön välillä syntyvät usein juuri kodin lähiympäristössä.

– Hyvä kotouttamispolitiikka ei hyssyttele. Maahanmuuttajalla on oikeus oman kielen ja kulttuurinsa vaalimiseen. Lisääntyvä etninen ja kulttuurinen kirjavuus luovat jännitteitä, jotka on kohdattava avoimesti ja ratkaisuja etsien, toteaa Sinnemäki ja kehottaa tutustumaan esimerkiksi Vantaalla käyttöönotettuun sosiaaliseen sovittelun malliin.

Tärkeää pioneerityötä erilaisuuden kohtaamisessa tekevät myös monikulttuuriset koulut. Siksi ohjelmassa vaaditaan, että monikulttuuristen koulujen erityisasema otetaan nykyistä paremmin huomioon resursseja jaettaessa.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudun peruskouluissa oli viime vuonna yhteensä 6800 oppilasta, jotka opiskelivat suomea toisena kielenä. Yksin Helsingissä oppilaat puhuivat äidinkielenään 45 eri kieltä, joista yleisimmät olivat somali, venäjä, viro ja vietnam, Sinnemäki kuvaa monikulttuuristen koulujen erityishaasteita.

Monelle maahanmuuttajalle työllistyminen on tärkeä kotoutumisen virstanpylväs. Suomi kärsii osittain jo työvoimapulasta, mutta maahanmuuttajien on silti paikoin vaikea työllistyä. Työhönotossa tapahtuvaan syrjintään on pystyttävä puuttumaan nykyistä tehokkaammin.

- Monista maista on saatu selvää näyttöä siitä, että työnhakijoita karsitaan pelkästään vieraskielisen nimen perusteella. Kannustammekin julkista sektoria kokeilemaan anonyymistä työhakemusmenettelyä.

Jaa sivu: