— Suvi Reijonen

Vihreiden puheenjohtajan, työministeri Tarja Cronbergin puhe puoluevaltuuskunnassa Vantaalla 23.2.2008

Puheenjohtaja, työministeri Tarja Cronberg Puoluevaltuuskunta  Vantaa  23.2.2008 

Arvoisa vihreä valtuuskunta!  Edellisen kerran vihreä valtuuskunta kokoontui Vantaalla tammikuussa 1998 eli kymmenen vuotta sitten.

Historian kirjoihin Heurekan kokous jäi siitä, että tuolloin valtuuskunnan ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa päätettiin EMU-kannasta.   Äänin 31—13 päätettiin hyväksyä esitys, jonka mukaan Vihreä liitto kannattaa Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen vuoden 1999 alusta. 

 Myös nyt elämme ainutlaatuisia hetkiä, historiallista energia- ja ilmastopolitiikan muutosta. Näyttää siltä, että vihreät tavoitteet voivat toteutua laajamittaisesti.  Kollegani Mauri Pekkarinen on toppuutellut ydinvoimabuumia  työ- ja elinkeinoministeriön laskelmiin nojautuen ja todennut, että Suomeen tarvitaan korkeintaan yksi uusi ydinvoimala. Se perustuu energiatehokkuuden paranemiseen ja uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen.  

Itse asiassa emme tarvitse yhtään.  Energiatehokkuuden paranemisen ansiosta sähkön kulutus kääntyy vuoteen 2010 mennessä laskuun, ja yhdessä uusiutuvien käytön merkittävän lisäämisen kanssa lopputuloksena on, että emme siis tarvitse lisäydinvoimaa ollenkaan.   Myös kuluttajat voivat itse vaikuttaa asiaan: kun kuluttajien säästöpotentiaali toteutuu, niin olemme lähempänä vihreitä tavoitteita kuin koskaan. Ei lisää ydinvoimaa eikä uraanikaivoksia! 

Edessä häämöttää kuitenkin kova kamppailu, sillä pahimmillaan hallitukselle voi tulla kolme uutta voimalahakemusta, kaksi jo tämän kevään kuluessa.  Ydinvoimaloiden puolustajat ovat muuttaneen taktiikkaansa. Aiemmin ydinvoimaa perusteltiin ilmastonmuutoksella. Energiateollisuuden uusimpien visioiden mukaan sen tavoitteena on tehdä Suomesta sähkön nettoviejä, siis ydinsähkön viejä.  Tulevaisuutemme olisi todella säteilevä: veisimme ydinsähköä, toisimme ydinjätteitä ja avaisimme uraanikaivoksia. Kuka sitä haluaa?

Kokoomus on lieventänyt kantaansa syöttötariffeihin. Puheenjohtaja Jyrki Katainen nimittää tätä "järkivihreydeksi". Itse kutsuisin tätä ”jälkivihreydeksi”. Järkivihreyttä ovat tehokkaat ja markkinaehtoiset syöttötariffit, joilla uusiutuvan energian potentiaali saadaan hyödynnettyä.  

Toivotan joka tapauksessa kokoomuksen lämpimästi tervetulleeksi toteuttamaan tukimuotoja, jotka muualla Euroopassa ovat vauhdittaneet uusiutuvan energian käyttöönottoa markkinoiden ehdoilla, ilman valtion tukia.


Eurooppalaiset esimerkit osoittavat, että syöttötariffit sopivat erityisesti tuulivoimalle. Toteutuskelpoiset tuotantomahdollisuudet ovat alan oman arvion mukaan vuoteen 2020 mennessä 3000 megawattia eli noin 10 terawattituntia vuodessa.  

Yli kymmenen prosenttia koko maan sähkön kulutuksesta voidaan siis tuottaa tuulivoimalla ilman erikseen rakennettavaa uutta säätövoimaa. Vuotosta ei tarvitse tästäkään syystä rakentaa, ja puheet Vuotoksesta ja Kollajasta on sillä perusteella syytä lopettaa. Nyt tarvitaan Vuotos-rauha, ei poliittista energiaa tuhlaavaa koskisotaa. 

Vihreiden visio on, että EU-komission asettama uusiutuvavelvoite voidaan saavuttaa tehostamalla energian käyttöä, metsäenergian lisäkäytöllä ja kolmikymmenkertaistamalla tuulivoiman tuotanto. Parasta ja halvinta energiaa on aina sellainen, jota ei tarvitse tuottaa. Haastan muut puolueet keksimään tähän taloudellisia ja muita kannustimia. 

Muistutan myös, että mikäli päästöjen vähentämisessä päästään kansainväliseen sopimukseen Kööpenhaminassa 2009, nostaa EU oman päästövähennystavoitteensa 30 prosenttiin. Siihen täytyy meidänkin varautua ilmasto- ja  energiapoliittisessa strategiassa. 

Yritysten yhteiskuntavastuu  Välikysymyksessä mitattiin hallituksen luottamusta ja tuuletettiin omistajapolitiikan linjauksia. Omistajapolitiikkaan saadaan varmaan muutoksia.  

Kemijärvellä on kuitenkin kyse paljon laajemmasta asiasta, yritysten yhteiskuntavastuusta. Voikkaalla, Joensuussa ja nyt Summassa ja Kemijärvellä olemme joutuneet kasvotusten globalisaation uhkien kanssa.  

Muistutan, että Suomi kuuluu ehdottomasti globalisaation voittajiin tästä huolimatta.  Tänne syntyy työpaikkoja enemmän kuin niitä lähtee. Kuitenkin, kun monikansalliset yhtiöt minimoivat riskejään ja maksimoivat voittajaan, kaatuvat sen paikalliset seuraukset pääosin valtion, kuntien ja työntekijöiden kannettaviksi.  Vihreät peräävät yrityksiltä yhteiskuntavastuuta. Siksi olen tarttunut SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen esittämään varautumissuunnitelmaan suurten irtisanomisten varalle. Järjestän asiasta kuulemistilaisuuden.  

Oma näkemykseni on, että tavoitteena olisi ennakoida äkillisiä rakennemuutoksia kolmella tasolla: yrityksen, alueiden ja valtakunnan.  Yritysten tasolla yhteiskuntavastuu ei ole vain kaunista puhetta arvoista, jos sitten ei toimi niiden mukaan. Onkin ironista, että juuri Stora Enso sai jokin aika sitten palkinnon parhaista yhteiskuntavastuun kotisivuista Ruotsissa. Emme tarvitse lisää puhetta vaan tekoja.  

Ennakoidessaan muutoksia yritys voi kouluttaa henkilökuntaansa yrityksen tarvitsemiin tuleviin tehtäviin. Se voi käydä aidosti vuoropuhelua henkilökunnan kanssa, ei vasta irtisanomisuhan ollessa päällä kuten Kemijärvellä ja Bochumissa. Yritysten kannattaisi myös noteerata imagotappiot etukäteen, eikä ainoastaan arvioida tulevia säästöjä. 

Myös kuntien ja alueiden on tehtävä varautumissuunnitelmia. Kaikki kunnat, joiden elinkeinorakenne riippuu yhdestä tai muutamasta isosta työnantajasta, ovat vaaravyöhykkeellä. Elinkeinorakenne on pyrittävä monipuolistamaan ajoissa. Viime vuoden aikana syntyneistä sadasta tuhannesta työpaikasta osa olisi voinut syntyä myös Kemijärvelle ja Summaan. 

Valtio on se, joka viime kädessä siivoaa globalisaation ikävät jäljet. Vaikka kemijärveläiset eivät olekaan innostuneina vastaanottaneet valtion työntekijöille tarjoamaa muutosturvaa, on se toiminut kohtuullisen hyvin esimerkiksi Perloksen jälkihoidossa. Vain pari sataa perloslaista on kortistossa, vaikka irtisanottuja oli lähes kaksi tuhatta. 

Yritysten yhteistoimintalakia on alettu viime aikoina nimittää irtisanomislaiksi. On totta, että yt-neuvottelut alkavat suurilla otsikoilla siitä, kuinka monta työntekijää aiotaan irtisanoa.  Lain hengen mukaista olisi kuitenkin yt-neuvottelujen aikana pohtia aidosti vaihtoehtoja.

Näin muutosten äkkinäisyyttä voitaisiin pehmentää.  SATA-komitea  Vihreät odottavat paljon parhaillaan istuvalta sosiaaliturvaa uudistavalta SATA-komitelta. Nykyisen sosiaaliturvan taso on riittämätön, ja turvaa on uudistettava niin, että köyhyys vähenee. Nykyinen järjestelmä on myös niin monimutkainen, että ihmisiä putoaa  jatkuvasti niin sanottuihin byrokratialoukkuihin tai tukimuotojen väliin.  

Ongelmia syntyy varsinkin, kun ihminen siirtyy palkkatyöhön sosiaaliturvalta tai pyrkii yhdistämään näitä kahta. Opintotuen ja sairaspäivärahan rajankäynti on yksi tyypillinen esimerkki tukimuodolta toiselle siirtymisen vaikeudesta.  Aivan liian monet apua tarvitsevat uupuvat apua hakiessaan. Esimerkiksi yksinhuoltajat, pelkällä kansaneläkkeellä sinnittelevät tai sairauspäivärahoilla elävät kamppailevat usein myös byrokratialoukuissa.  

Toimiva perusturva edellyttää byrokratian purkamista ja kannustavuutta estävän vastikkeellisuusajattelun lieventämistä.  Vihreät edellyttävät, että puututaan ongelmakohtiin, joihin edelliset hallitukset eivät ole halunneet puuttua. Esimerkiksi sosiaaliturvan pienimmät päivärahat on yhtenäistettävä kansaneläkkeen tasolle.  Omaishoitajien aseman parantamiseen tähtäävän lakialoitteen on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa. 

Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä vähäisellä korvauksella.  Olen asettanut työryhmän selvittämään omaishoitajien mahdollisuutta hoitovapaaseen työstä.  Pidän tärkeänä sitä, että työn ja perheen yhdistäminen myös siinä elämänvaiheessa olisi helpompaa. Työryhmä onkin aloittanut työnsä. On myös luotava tapoja, joilla esimerkiksi eläkkeen voi jättää halutessaan lepäämään, jos työelämässä vielä tarvitaan. Nytkin se on teoriassa mahdollista, mutta käytännössä riskit eläkkeensaajalle ovat niin suuria, että tarvitaan lainmuutoksia. Näitä tilanteita on tulossa lähivuosina runsaasti, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja työvoimapula uhkaa. 

Hyvät vihreät ystävät!  Minulla on suuri ilo muistuttaa, että meitä on joka päivä enemmän. Yhä useampi haluaa liittyä vihreisiin. Vihreän liiton jäsenmäärä ylitti kolmen tuhannen viime vuoden lopussa ja nyt meitä on tarkalleen 3090.  Olemme ainoa puolue, joka kasvattaa jäsenmääräänsä. Muut menettävät. 

Uudet jäsenet antavat meille entistä paremmat mahdollisuudet syksyn kunnallisvaaleissa. Niihin valmistaudumme tässä kokouksessa hyväksymällä kunnallisvaaliohjelman.  Tällä kertaa ohjelmasta ei ole tehty pitkää kaikenkattavaa paperia vaan lyhyt ohjelma, jota voi käyttää myös ehdokashankinnassa ja paikallisten ohjelmien pohjana. 

Toivotan kaikki tervetulleeksi tähän kokoukseen ja kaikille vihreille menestystä ehdokashankinnassa, joka nyt on kaikkien aktiivien tärkein huoli. Pöydille on jaettu lappuja, joihin voi kirjoittaa mahdollisia mielentulevia ehdokkaita myös muualta kuin kotipaikkakunnalta.  Tervetuloa, vielä kerran!   

Jaa sivu: