— Suvi Reijonen

Ryhmäpuheenvuoro lähetekeskustelussa valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009 – 2012 koskevasta valtioneuvoston selonteosta

25.3.2008
ed. Kirsi Ojansuu

Arvoisa puhemies,

Talouspoliittinen tilanne on nyt huomattavasti haastavampi kuin viime keväänä, jolloin päätettiin hallitusohjelmasta ja valtion talouden kehyksistä. Olemme seuranneet huolestuneina Yhdysvaltojen asuntoluottokriisin vaikutuksia maailmantalouteen. Sen seuraukset ovat olleet ennakoimattomampia ja suurempia, mitä asiantuntijat ovat aiemmin arvioineet. Kaikista vaikutuksista emme vielä edes tiedä. On olemassa riski, että ne johtavat globaaliin talouskriisiin. Olisi hyvä, jos eduskunnassakin käytäisiin ajankohtaiskeskustelua talouden tilasta tarpeen mukaan.
 
Globaalissa taloudessa tällä kaikella on vaikutuksena myös Suomen talouselämään. Mikäli laskusuhdanne pitkittyy maailmalla, myös Suomen talouden tilanne voi synkistyä pahasti. Varovaisuus on nyt viisautta. Ennusteissa arviot talouskasvusta ovat alhaisempia kuin aiemmin. Meillä Suomessa myös inflaatio on ylittänyt alkuvuonna yli 3 prosentin vauhdin. Inflaatiota aiheuttavat erityisesti energian ja elintarvikkeiden hintojen nousu sekä tyypillistä suuremmat palkankorotukset.

Toisin kun oppositio populistisesti väittää hallituksen tekemien välttämättömien energia- ja alkoholiverokorostusten osuus inflaatiosta on pieni, vain 0,6 prosenttiyksikköä,. Energiaverojen korottaminen on tärkeä askel ilmastonmuutoksen torjunnassa ja nyt on jouduttu myös korjaamaan edellisen hallituksen vastuuton alkoholiveronalennuspäätös.

Erityisesti öljyn hinnannousulla ennätyslukemiin lyhyessä ajassa on merkittäviä inflaatiota kiihdyttävää vaikutusta. Öljymarkkinoiden epävarmuudella on liian suuri vaikutus talouteemme. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää panostaa energiatehokkuuteen ja päästä irti öljyriippuvuudesta siirtymällä mahdollisimman nopeasti uusiutuviin kotimaisiin energialähteisiin. Vastaavasti elintarvikkeiden hinnan nousu johtuu kehitysmaiden väestön vaurastumisesta ja maailman väestön kasvusta. Elintarvikkeiden kysyntä kasvaa globaalisti. Ruokavalion muuttuminen yhä lihapainotteisemmaksi rasittaa ympäristöä merkittävästi.

Viisautta, vastuullisuutta ja aluksi varovaisuutta on myös se, että hallitus lyhentää tämän vaalikauden aikana valtion velkaa merkittävästi. Velan lyhentäminen on oikeudenmukaista, sillä emme halua jättää velkataakkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Vihreä eduskuntaryhmä vaatii, että veronalennuksissa pidättäydytään siinä, mitä hallitusohjelmassa on sovittu. Emme kannata ylimääräisiä veronalennuksia. Suomessa on jo nyt työvoimapulaa, joten tuloverojen alennuksia ei tarvita työllisyyden parantamiseksi. Sovitut veronalennukset tulee kohdentaa pienituloisimpiin jolloin siirtyminen sosiaaliturvan varasta työhön tulee kannattavaksi. Siksi myös sosiaaliturvaa tulee uudistaa siten, että työn tekeminen on aina kannattavaa riittävästä perusturvan tasosta tinkimättä.

Arvoisa puhemies,

Vihreille tärkein tavoite kehysneuvottelussa oli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden säilymiseen tähtäävän METSO-ohjelman rahoituksen turvaaminen. Kehysneuvotteluissa tarvittiin Vihreitä puolustamaan METSO-ohjelman rahoitusta. Ohjelman toteutukseen nyt osoitettu 181,85 miljoonaa euroa on ikävä kyllä vain reilut puolet toimintaohjelmassa esitetystä minimirahoituksesta. Korostamme, että tilanteessa jossa hakkuita lisätään Venäjän puutullien mahdollisesti astuessa voimaan, tulisi myös metsien monimuotoisuuden suojelun lisääntyä.

Eteläisen Suomen metsistä on suojeltu vain noin 2 %, joten yleinen käsitys suojellun metsän runsaasta määrästä on pahasti virheellinen. Metsäteollisuuden puunsaannin varmistaminen ja metsien monimuotoisuuden suojelu eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Suojelun tasoa voidaan nostaa merkittävästi nykyisestä ilman, että metsätalous siitä kärsii. Vihreiden mielestä metsien monimuotoisuus on itseisarvo, joten niitä pitää vaalia kansallisaarteena. Myös tulevilla sukupolvilla tulee olla oikeus nauttia luonnonmukaisista metsistä.

Koska METSO-ohjelman tavoitteet eivät voi toteutua vajaan rahoituksen vuoksi täysimääräisesti, Vihreät esittävät kahta toimenpidettä ohjelman minimitavoitteiden toteutumisen turvaamiseksi.

Ensiksikin valtion metsien suojelua on lisättävä merkittävästi, tarvittaessa 50 000 hehtaariin ohjelmassa mainitun 10 000 hehtaarin sijasta. Toiseksi METSO-ohjelman osoitettujen varojen käyttö on ohjattava tarkasti luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaille alueille. Koska suojelussa ei nyt osoitetulla varoilla voida päästä riittävään laajuuteen, on huolellisesti varmistettava, että suojelukohteiden laatu korvaa määrän.

Arvoisa puhemies,

Taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvan parantamista on saatu odottaa pitkään, liian pitkään. Sosiaalidemokraateilla olisi ollut 12 vuotta aikaa korjata kestämätön tilanne. Demariministerit ovat kuitenkin olleet välinpitämättömiä kehittämään sosiaaliturvaa niille, jotka jäävät perinteisen palkansaajuuden ja yrittäjyyden välimaaston. Tämä hallitus toimii kuitenkin edellistä oikeudenmukaisemmin ja takaa myös taiteilijoille ja tutkijoille sosiaaliturvan. Haluamme näin kannustaa ja edesauttaa taiteilijoita ja tutkijoita tekemään arvokasta, luovaa ja innovatiivista työtään.

Asunnottomat ovat yksi haavoittuvimmista ihmisryhmistä yhteiskunnassamme. Hallitus pyrkii vähentämään asunnottomuutta ja parantamaan heidän palveluitaan 10 miljoonalla eurolla.
 
Opposition kritiikki asiakasmaksujen korotuksista ei osu maaliinsa, tai ehkä osuu jos tavoitteena on osua omaan nilkkaan. Korotuksen jälkeen asiakasmaksut ovat todellisuudessa sillä tasolla, jolla ne olivat vuonna 2002, jolloin tasosta olivat päättämässä myös sosiaalidemokraatit. On huomattava, että paljon palveluita käyttävien asema turvattiin maksukaton omavastuuosuuden jäädyttämisellä.

Hallitus lisää perusrahoitusta yliopistoille. Palkankorotusten ja vuokrien nousun lisäksi lisärahoitusta osoitetaan myös opetukseen ja tutkimukseen. Vihreiden mielestä yliopistojen perusrahoituksen tulee jatkossakin nojata budjettirahoitukseen.

Yliopistojen ulkopuolinen rahoitus on kuin kaksiteräinen miekka. Sen avulla voidaan saada varoja soveltavaan tutkimukseen ja elinkeinoelämää lähellä oleville teknillis-kaupallisille aloille. Mutta miten käy esimerkiksi kansantieteen, estetiikan tai kehitysmaatutkimuksen? Sivistysyliopisto ei voi rakentua trendikkäille ja taloudellisesti menestyville tieteenaloille. Laadukas pitkäjänteinen perustutkimus ja humanistis-yhteiskunnalliset alat tulevat aina tarvitsemaan valtion osoittamaa riippumatonta rahoitusta, mikä on yliopistoinstituution kivijalka.

Liikenteen siirtäminen kumipyöriltä raiteille on ilmastonmuutoksen torjumiseksi erittäin tärkeää. Sinivihreä hallitus on ensimmäinen hallitus, joka osoittaa raideliikenteen kehittämiseen yhtä paljon varoja kuin teiden rakentamiseen. Tämä historiallinen päätös mahdollistaa Kehäradan ja Länsimetron rakentamisen, Pohjanmaan radan perusparannuksen sekä lyhyempien osuuksien sähköistämiset. Vihreät vaativat myös, että Ahon työryhmän esitysten mukaisten parannettujen vähäliikenteisten ratojen hyödyntämistä henkilöliikenteen käyttöön edistetään aktiivisesti.

Lopuksi arvoisa puhemies,

Kehyspäätöksessä on yksi suuri häpeällinen tahra.

Kehysmenettely pitää valtion menot kurissa. Kehysneuvottelut eivät ole helppoja, mutta terveen valtiontalouden näkökulmasta kehykset ovat perusteltuja. Vihreä eduskuntaryhmä pitää kuitenkin kehitysyhteistyörahojen sisällyttämistä kehykseen ongelmana. Kehitysyhteistyön tarkoituksena on vähentää äärimmäistä köyhyyttä maailmasta ja meillä rikkailla suomalaisilla on varaa ja velvollisuus kantaa osuutemme näistä talkoista kansainvälisten sitoumuksien mukaisesti.

On häpeällistä, että Suomen kehitysyhteistyön rahoitus on taas jäämässä jälkeen jopa Euroopan neuvoston asettamasta 0,51 % tavoitteesta vuoteen 2010 mennessä.  Samaan aikaan YK:n 0,7 % tavoite on karkaamassa koko ajan kauemmaksi. Ei voi olla niin, että tiukan taloustilanteen aikana kehitysyhteistyöhön ei haluta osoittaa varoja siksi, että rahaa tarvitaan kansallisesti muualle ja taas hyvän taloustilanteen aikana varoja ei lisätä, koska prosenttiosuus tarkoittaisi reaalisesti liian paljon rahaa.

Vihreä eduskuntaryhmä vaatiikin, että kehitysyhteistyörahat siirretään valtiontalouden kehysten ulkopuolelle. Näin voimme hoitaa velvoitteemme köyhyyden poistamiseksi kestävästi riippumatta taloussuhdanteista.

Ilmastonmuutos vaikuttaa eniten juuri maailman köyhimpien ihmisten elämään. Meillä on moraalinen velvollisuus huolehtia siitä, että myös heillä on mahdollisuus selvitä ilmastonmuutoksen aiheuttamista tulevista ongelmista.

Jaa sivu: