— Suvi Reijonen

Anni Sinnemäen puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa 19.4.2008

Hyvä valtuuskunta,

Sinivihreän hallituksen ensimmäisen vuoden apuna on ollut hyvä taloustilanne, jonka ei voida arvioida kestävän hallituskauden loppuun asti. Päivittäiset uutiset maailmalta ovat sen sijaan huolestuttavaa seurattavaa. Suomalainen perhe on lähikaupan kassalla joutunut huomaamaan saman asian, joka uhkaa miljoonia köyhiä ihmisiä ympäri maailmaa: ruoan hinta nousee.

Suomessa inflaatio kiihtyi maaliskuussa 3,9 prosenttiin. Vastaavia lukuja ei ole nähty aikoihin. Inflaatio aiheuttaa ihmisille voimattomuuden tunnetta. Toimeentulo tuntuu kiristyvän ilman, että siihen voi itse vaikuttaa. Tilanne korostuu nyt, koska eniten ovat kallistuneet perustarpeiden hinnat. Asumisen, ruoan ja liikenteen hinnan nousu muodostaa puolet nelihenkisen perheen kulutusmenojen kasvusta kahden viime vuoden aikana.

Hintojen nousun taustalla on erityisesti öljyn ja muiden perusraaka-aineiden ja elintarvikkeiden lisääntyvä kulutus vaurastuvissa kehitysmaissa. Vihreät ovat itse asiassa puhuneet asiasta pitkään. Raaka-aineiden kulutus ei ole kestävällä pohjalla. Taloussanomien kolumnisti kuvasi maailmantaloutta osuvasti maailman suurimmaksi pyramidihuijaukseksi.

Hintojen nousu vaikuttaa voimakkaimmin köyhiin ihmisiin niin Suomessa kuin koko maailmassa. YK:n elintarvikeohjelma on vedonnut hallituksiin saadakseen nopeasti 500 miljoonaa dollaria lisärahoitusta. Suomi on lisännyt omaa rahoitustaan elintarvikeohjelmalle hieman. Lisäkohdennukset ovat nyt tarpeen. Suomi voi olla osaltaan helpottamassa uhkaavaa ruokakriisiä. Urasta kohti 0,7 % kehitysyhteistyömäärärahatavoitetta on syytä pitää kiinni.

Inflaatioon voidaan vaikuttaa politiikalla. Ruoan hintaa on ajanut ylös maailmalla vallitseva biopolttoainebuumi. Ilmastovaikutuksiltaan epämääräisten biopolttoaineiden korostaminen ilmastonmuutoksen vastaisessa politiikassa ei ole kestävällä pohjalla. Öljyriippuvuudesta on pyrittävä eroon. Tärkein keino on autoilun vähentäminen.

Liikenteen hintojen nousun vaikutuksia voidaan hillitä kohtuuhintaisen joukkoliikenteen avulla. Vielä tänä vuonna on tehtävä päätöksiä joukkoliikenteen tukien lisäkorotuksista. Ruuhkamaksut ja tiemaksut pitää saada käyttöön pian. Maksujen pitää olla korkeita niillä alueilla, joissa bussit, junat tai raitiovaunut kulkevat.

Vihreät ovat tehneet hyvää yhteistyötä asuntoministeri Jan Vapaavuoren kanssa. Asuntopolitiikassa on määrätietoisesti toteutettava hallituksen asunto-ohjelman lupaukset kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan lisäämisestä. Asuntojen tarjontaa lisäämällä on mahdollista hillitä asumiskulujen kohoamista. Tässäkin kohtaa oikealla politiikalla voidaan hillitä inflaatiopaineita.

Hintojen nousu ei saa sysätä pienituloisia ihmisiä köyhyyteen. Tässä suhteessa päivähoitomaksujen uudistus toteutettiin oikein, vaikka keskituloisten maksut jonkin verran nousevatkin. Pienituloisimpien ihmisten päivähoitomaksut laskevat. Yksinhuoltajia kohdellaan aikaisempaa oikeudenmukaisemmin. Maksuton päivähoito laajenee.


Hyvä valtuuskunta,

Seuraavaksi aion puhua vihreästä terveyspolitiikasta. Käyn seuraavassa lyhyesti läpi terveydenhuollon ongelmia ja muutamia vihreitä ratkaisuja näihin ongelmiin. Tarkoitukseni on ennen kaikkea virittää keskustelua vihreästä terveyspolitiikasta, ei esittää ratkaisua kaikkiin haasteisiin.

Syksyllä Tehyn työtaistelun yhteydessä käyty terveyspoliittinen keskustelu toimi tämän pohdinnan innoittajana.

Vihreän terveyspolitiikan lähtökohtana ovat oikeudenmukaisuus, vastuu tulevaisuudesta, kestävyys sekä pyrkimys onnellisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

Terveyspolitiikassa oikeudenmukaisuus tarkoittaa, että terveyspalvelut ovat kaikkien saatavilla. Se tarkoittaa, että eri ryhmien väliset terveyserot ovat pienet. Suomessa sosioekonomisten ryhmien väliset
terveyserot ovat poikkeuksellisen suuret.

Tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä on terveydenhuollon maksu-uudistus. Käsittelyn yhteydessä on tullut esiin, minkälaisia ongelmia paljon sairastavilla pienituloisilla ihmisillä on. Terveyspalveluiden maksukattoa ei maksu-uudistuksen yhteydessä koroteta, joten nyt tehtävät maksujen korotukset eivät kohdistu näihin ihmisiin. Maksukatot ovat kuitenkin nykyisellään liian korkeita ja tähän ongelmaan on löydettävä ratkaisu, jotta paljon sairastavien pienituloisten asemaa saadaan parannettua. Maksukattojen yhdistämistä selvitetään tällä hetkellä Stakesissa. Vihreiden mielestä on välttämätöntä, että tämä vaikea hanke toteutuu.

Vihreät haluavat nostaa terveyden edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn terveyspolitiikan keskiöön. Tämä on tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa, joka ei pyri ainoastaan korjaamaan ongelmien vaan ehkäisemään ongelmien syntymistä.

Terveydenhuollon on oltava kestävällä pohjalla. Etenkin järjestelmän pitkän aikavälin rahoitus on oltava kunnossa.

Vihreiden politiikka tähtää onnellisuuteen. Terveet, toimintakykyiset ja hyvinvoivat ihmiset ovat onnellisempia.


Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelee tällä hetkellä noin 357 000 henkeä. Valtion taloudellinen tutkimuslaitos arvioi, että sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan vuoteen 2040 mennessä 200 000 ihmistä lisää. Työntekijöiden tarve johtuu väestön ikääntymisestä. Arviossa oletetaan, että hoivan tarve, laatu ja tehokkuus pysyvät ennallaan. Vuonna 2040 sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelisi tällöin noin 550000 ihmistä, 24 % työvoimasta nykyisellä työllisyysasteella.

Hallitus arvioi kuntien työntekijämäärän kasvavan lähivuosien aikana 4000 työntekijällä vuodessa. Kuntien valtionosuuksien kasvu on osaltaan mahdollistamassa tätä.

Kuntien työntekijöistä yli puolet (53 %) on yli 45-vuotiaita. Viidennes (20 %) on yli 54-vuotiaita. Seuraavien neljän vuoden aikana (2008–2011) hoivatyöstä on jäämässä eläkkeelle 25 000 ihmistä. Siis noin 6000 ihmistä vuodessa. Eläkkeelle siirtyvien tilalle pitää löytää uudet työntekijät.

Lisätyövoiman tarve ja eläköityminen tarkoittavat, että kuntien pitää onnistua rekrytoimaan noin 10 000 uutta työntekijää vuodessa. Suurin osa tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vuodessa lapsia syntyy noin 60 000, joten ikäluokasta joka kuudes pitäisi saada hoivatyön pariin lähivuosina. Alat ovat nykyisellään hyvin naisvaltaisia. Jos tämä pysyy ennallaan, tytöistä hoivatyöhön pitäisi saada joka kolmas.

Terveyskeskuksissa on tällä hetkellä 10 prosentin lääkärivaje. Vaikeudet palkata uutta henkilöstöä on yksi suurimmista julkista terveydenhuoltoa uhkaavista tekijöistä.

Tässä yhteydessä on syytä todeta, että on löydettävä ratkaisu siihen, että lääkärit voivat yksityisellä sektorilla muuttaa palkkatulojaan kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi. Tilanne aiheutui edellisen hallituksen yritysverouudistuksesta. Jos tähän ei puututa, pitkällä aikavälillä lääkärien palkkaaminen julkiselle sektorille käy mahdottomaksi.

Osin kyse on rahasta. Suomi käyttää selvästi OECD-maiden keskitasoa vähemmän rahaa terveydenhuoltoon.

Voimme käyttää tulevaisuudessa terveydenhuoltoon nykyistä enemmän rahaa. Suomella on siihen varaa, kunhan veropohjaa ei rapisteta ylimääräisillä verokevennyksillä. Vihreät ovat valmiita satsaamaan lisää terveydenhuoltoon, mutta Vihreät ovat myös valmiita terveydenhuollon uudistamiseen.

Rahan lisääminen vaikuttaa terveydenhuollon laatuun paljon tehokkaammin, jos samalla pystytään korjaamaan ongelmia. Terveydenhuollon tehokkuutta on parannettava ja toimintatapoja on uudistettava.

Työvoiman saatavuuteen liittyy palkkauksen lisäksi useita muita kysymyksiä. Huono johtaminen, huono työilmapiiri ja turha byrokratia turhauttavat kenet tahansa. Heikot mahdollisuudet suunnitella omaa uraa, kehittyä omassa työssä tai vaikuttaa työn sisältöön heikentävät työpaikan houkuttelevuutta. Nuoret ihmiset haluavat myös sovittaa työn ja vapaa-ajan paremmin yhteen. Mikäli näihin asioihin ei löydy ratkaisuja julkisesta terveydenhuollosta, on selvää, että ihmiset etsivät parempia työpaikkoja.


Väestöryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa suuret. Duunari on sairaampi ja kuolee nuorempana kuin hyvin koulutettu ihminen. Naiset elävät miehiä pidempään. Hallitusohjelma tähtää terveyserojen kaventamiseen ja tällä hetkellä heikossa asemassa olevien ryhmien terveyden parantaminen.

35-vuotiaiden ylempien toimihenkilömiesten elinajanodote on 6,1 vuotta pidempi kuin työntekijämiehillä. Naisilla vastaava ero on 3,3 vuotta. Eroja löytyy kuolleisuuden lisäksi terveydentilasta, toimintakyvystä, terveyspalveluiden käytöstä, elintavoista ja riskitekijöistä.

Elinajanodote on pidentynyt kaikissa ryhmissä viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Tämä on hyvä asia. Silti terveyseroja pitää pystyä kuromaan umpeen. Terveys koostuu monista tekijöistä. Terveyden tasa-arvoa voidaan parantaa myös puuttumalla terveyden ulkopuolisiin asioihin kuten työttömyyteen, huono-osaisuuteen ja lapsiköyhyyteen.

Tarvitaan myös kohdennettuja toimia kuten työttömien terveystarkastuksia. Työterveydenhuoltohan on yksi suurimmista terveyseroja tuottavista tekijöistä. Ne, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä, jäävät helpommin ilman hoitoa.


Aiemmin esittämäni arviot sosiaali- ja terveyspalveluiden työvoiman tarpeesta kertovat, kuinka kovaa talouspolitiikkaa terveyden edistäminen on. Jos pystymme myöhentämään 65 vuotta täyttäneiden hoivan tarvetta viidellä vuodella, se tarkoittaa, että työvoiman tarve silloin vuonna 2040 vähentyy 130 000 hengellä. Lisää väkeä tarvitaan edelleen, mutta yli puolet vähemmän kuin nykyisellä hoivan tarpeella.

Terveyden edistäminen vaatii sauvakävelyn ja joogan suosion lisäämistä. Alkoholiveroa on syytä edelleen korottaa. Tupakan veron korotus on välttämätön toimenpide. Nimenomaan tupakalla on hyvin suuri rooli terveyseroissa.

Parhaassa tapauksessa terveyden edistäminen voi yhdistää ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hyvää ilmastopolitiikkaa ja hyvää terveyspolitiikkaa on suunnitella ja rakentaa asuinalueet niin, että voi kävellä ja pyöräillä kouluun, töihin ja kauppaan. Hyötyliikunnan lisääminen on terveyden edistämistä.

Terveyden edistäminen tarvitsee sirpaleisten hankkeiden ja lyhyen tähtäimen ohjelmien sijasta määrätietoista perustyötä. Valitettavasti politiikassa on paljon vaikeampaa kerätä pisteitä ennalta ehkäisevällä työllä, jonka vaikutukset näkyvät kymmenen vuoden päästä, kuin lyhentämällä kalliin erikoissairaanhoidon jonoja.

Tämän Vihreät haluavat silti tehdä. Terveyden edistämiseen tarvitaan saman mittakaavan resursseja kuin muuhunkin terveydenhuoltoon. Kunnille on luotava kunnon kannusteet terveyden edistämiseen. Vastaavasti laiminlyönteihin pitää puuttua.

On oltava rohkeutta satsata terveyden edistämiseen muutakin kuin murusia. Lopulta se on kuitenkin halvempaa ja tekee ihmisten elämästä parempaa.

Jaa sivu: