— Suvi Reijonen

Euroopan parlamentin jäsenen Satu Hassin puhe valtuuskunnassa 19.4.08

Nyt alkavat näkyä isosti ne asiat, joista Vihreät ovat puhuneet jo kauan, sekä ongelmien että ratkaisujen puolella. Eri puolilla maailmaa kehitysmaissa mellakoidaan ruoan hinnannousun vuoksi. Kärjistyvä ruokapula on yksi ilmaus siitä, että ihmiskunta käyttää maapallon resursseja kestämättömällä tavalla. Ilmastonmuutos näkyy jo arjessamme esimerkiksi tämän talven säissä. Muutama viikko sitten Etelänapamantereesta lohkesi 400 km2:n kokoinen jäätikkö.

Samaan aikaan, onneksi, myös vihreät ratkaisut näkyvät jo isosti. EUn komission puheenjohtaja Barroso puhuu siitä, että ilmaston suojelemiseksi tarvitaan uusi teollinen vallankumous ja EU:n pitää asettua sen kärkeen. Olemalla ensimmäisten joukossa siinä murroksessa, joka on joka tapauksessa väistämätön, huolehdimme parhaiten myös taloudellisista eduistamme.

Uusiutuvaan energiaan investoitiin viime vuonna maailmassa jo 100 mrd euron edestä ja vuosikasvu oli huimat 60 %.

EU:n komission selvitysten mukaan EU pystyy toteuttamaan 20 %:n päästövähennystavoitteen vuoteen 2020 mennessä parantamalla energiatehokkuutta 20 % ja nostamalla uusiutuvan energian osuuden 20 %:iin.

Mutta uusiutuvan energian tavoite ei ole vain ilmastonsuojelua, se on myös teollisuuspolitiikkaa. Tekniikan kehityksen kärjessä ei pysytä vanhoilla saavutuksilla, vaan on kehityttävä koko ajan. Tämä tulisi ymmärtää myös Suomessa, jonka ote uusiutuvan energian maailmanmarkkinoilla on viime vuosina päässyt lipsumaan.

Suomessa elätellään uskoa, jonka mukaan ilmaston suojelemiseksi tarvitaan lisää ydinvoimaa. Kansainvälinen kehitys ei tue tätä. Ydinvoiman määrä maailmassa on ollut lähes vakio 80-luvun lopulta. Reaktorien määrä on 2000-luvulla alentunut vähän, mutta vanhojen reaktorien tehonnostojen takia yhteenlaskettu kapasiteetti on hieman noussut. Reaktorit ikääntyvät kuitenkin sellaista vauhtia, että lähivuosikymmeninä käytöstä poistettavia reaktoreita ei millään pystytä korvaamaan, koska pelkkä nykytilan ylläpitäminen edellyttäisi uuden ydinvoimalan käynnistämistä melkein joka kolmas viikko vuoteen 2030. Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n mukaan uraani riittää nykykäytöllä vain 50-70 vuodeksi.

Jo näiden lukujen valossa on selvää, että ydinvoima ei voi olla suuren luokan ratkaisu ilmastonmuutokseen - vaikka unohtaisimme kaikki turvallisuusriskit ja jäteongelmat.

Tuulivoima ohitti ydinvoiman jo vuosituhannen vaihteessa uusien verkkoon kytkettyjen megawattien määrässä. Viime vuonna tuulivoimatehoa käynnistettiin jo 10-kertaisesti verrattuna uuteen ydinvoimaan..

Vuotoksen allasta markkinoidaan puhtaan vesivoiman tuottajana. On muistettava, että allashanke kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa liian suuriin ympäristöhaittoihin.

Vuotoksen allas aiheuttaisi vesistöön niin suuret fosfori- ja raskasmetallipäästöt, että vastaavaa ei enää sallittaisi yhdellekään tehtaalle. Isot petokalat olisivat syömäkelvottomia jopa 15 vuotta ja syöntirajoitusten kohteena jopa 30 vuotta. Altaan metaanipäästöt olisivat niin suuret, että ne vastaisivat saman sähkömäärän tuottamista fossiilisilla noin 50 vuoden ajan.

Emme kai me voi hyväksyä sitä, että tekoaltaiden rakentamisessa romutettaisiin 80-luvulla sädettyt ympäristövaatimukset?

Suomen pitää valita, haluammeko olla mukana vihreässä teollisessa vallankumouksessa vai jättäytyä jälkijoukkoon. Monet maat ovat asettaneet pitkän aikavälin päästövähennystavoitteita, esimerkiksi 80 % vuoteen 2050.

Ehdotan, että Suomi asettaa tavoitevuoden, mihin mennessä olemme kokonaan kasvihuonekaasupäästötötön yhteiskunta, ja ehdotan että tavoitevuodeksi asetetaan 2050.

Tehdään suuri kansallinen tehtävä siitä, että Suomi on päästötön yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämän toteuttamiseen pitää suunnata merkittävät tutkimus- ja tuotekehitysrahat. Tämän tavoitteen pitää ohjata energiapolitiikkaa ja yhdyskunta- ja liikennesuunnittelua. Sen tulee olla esillä myös eri alojen asiantuntijoiden koulutuksessa.

Jaa sivu: