— Suvi Reijonen

Cronberg ja Sinnemäki sosiaaliturvan uudistamisesta: Rapautuneet rakenteet tarvitsevat laajan remontin

Sosiaaliturvan taso päästettiin edellisten hallitusten aikana kehnoon kuntoon. Perusturvan taso on jäänyt lähes 20 prosenttia ansiotason noususta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Työttömän perusturvan ostovoima on samalla tasolla kuin 90-luvun puolivälissä. Samaan aikaan palkkojen ostovoima on kohonnut merkittävästi.

Hallitus tulee nostamaan perusturvan tasoa hallitusohjelman mukaisesti. SATA-komitea valmistelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta.

- Vihreiden mielestä ei riitä, että eriarvoistumiskehitystä pyritään jarruttamaan, vaan on aidosti pyrittävä muuttamaan järjestelmää niin, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä. Tämä on myös hyväosaisten etu, Vihreiden puheenjohtaja Tarja Cronberg painotti toimittajalounaalla 7.5.

Rapautumaan päässeiden rakenteiden korjaaminen on välttämätöntä. Keskeistä ovat tällöin verotuksen oikeudenmukaisuus, sosiaaliturvan riittävä taso ja pitkällä tähtäimellä perustulo.

Pienituloisille kohdennettujen veronkevennysten merkitys talouden elvyttäjänä jää usein vähälle huomiolle.

- Vihreät kohdistaisivat tuloveron alennusvaran pieni- ja keskituloisille, koska tasaisesti kaikkiin tulonsaajaryhmiin kohdennettuna kevennyksillä ei saada aikaan tavoiteltua suhdannevaikutusta. Pienituloisten veronkevennykset ovat myös paras keino päästä kannustinloukuista eroon, Cronberg korosti.

Cronberg näkee väistämättömänä kehityksenä, että Suomessa tullaan tulevaisuudessa tavalla tai toisella ottamaan käyttöön perustulo.

Sinnemäki: sosiaaliturvan uudistus saa myös maksaa

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki painotti omassa puheenvuorossaan, että sosiaaliturvan uudistus saa myös maksaa. Uudistuksen toteuttamiseen tarvitaan pitkän aikavälin rahoitussuunnitelma.

Sinnemäki listasi hyvälle sosiaaliturvalle viisi kriteeriä: perusoikeudellisuuden, henkilökohtaisuuden, riittävyyden, palkitsevuuden ja joustavuuden.

Perusoikeudellisuus tarkoittaa sitä, että kaikilla on oikeus perusturvaan. Sitä ei pitäisi joutua erikseen anomaan. Vain vastikkeellisuutta purkamalla voidaan vähentää nykyjärjestelmää rasittavaa byrokratiaa.

Nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän ongelmana Vihreät pitävät mm. sitä, että monien ohmisten sosiaaliturva riippuu heidän asuinkumppaneidensa elämäntilanteesta ja tuloista. - Turvaa vaille voi jäädä esimerkiksi yrittäjän perheenjäsen tai kimppakämpässä asuva opiskelija, jonka asuinkumppani saa palkankorotuksen, Sinnemäki perustelee henkilökohtaisuuden vaatimusta.

Riittävyyden vaatimuksen täyttyminen tarkoittaa sitä, että viimesijaisen toimeentulotuen merkitys on nykyistä pienempi.

- Palkitsevana järjestelmänä taas voi pitää sellaista, jossa työn vastaanottaminen aina kannattaa. Tähän päästään vain sosiaaliturvan ja verotuksen oikealla yhdistämisellä, korostaa Sinnemäki.

Viidenneksi kriteeriksi Vihreät nostavat joustavuuden: ihmisten pitää voida nykyistä joustavammin siirtyä esimerkiksi töihin tai opiskelemaan. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla tulisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet tehdä työtä joko osa- tai kokopäiväisesti.

Jaa sivu: