— Suvi Reijonen

Vihreät linjasivat tavoitteensa peruslain uudistustyölle: parlamentarismia ja kansanvaltaa vahvistettava

Vihreät hyväksyivät puoluekokouksessaan 18.5. kannanoton perustuslain uudistamistarpeesta. Vihreät katsovat, että perustuslain uudistustyössä on keskityttävä parlamentarismin ja kansanvallan vahvistamiseen. Päätöksenteon painopistettä on Vihreiden kannan mukaan siirrettävä vielä nykyistä selvemmin parlamentarismin suuntaan. Edustuksellisen demokratian ohella Vihreät painottavat kansalaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia päätösten valmistelussa.

Kansalaisaloite mahdolliseksi


Lissabonin sopimuksen voimaan tulemisen jälkeen suomalaisella tai Suomessa pysyvästi oleskelevalla on mahdollisuus kansalaisaloitteeseen sekä EU- että kunnallisella tasolla. Vihreiden mielestä on hyvin vaikea perustella, miksi tämänkaltainen aloiteoikeus puuttuu kansallisen tason päätöksenteosta.

Kysymys kansalaisaloitteesta kytkeytyy läheisesti kansanäänestysjärjestelmään, sillä kansalaisaloite on käytössä monissa maissa juuri kansanäänestyksen järjestämiseen liittyen. Suomessa kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään tapauskohtaisesti, äänestyksen tulos ei ole sitova eikä kansalaisilla ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mistä äänestys järjestetään.

Vihreä liitto asettaa tavoitteekseen Suomen perustuslain muuttamisen siten, että se mahdollistaa kansalaisaloitteen jättämisen joko tietyn asian valmistelemisesta tai kansanäänestyksen järjestämisestä. Kansalaisaloitteen takana on oltava vähintään 100 000 ihmistä. Vihreiden tavoitteena on lisäksi, että perustuslaki mahdollistaisi nykyisen neuvoa-antavan kansanäänestyksen lisäksi sitovan kansanäänestyksen järjestämisen siten, että eduskunnan ehdollinen päätös alistetaan jälkikäteen kansan hyväksyttäväksi tai hylättäväksi.

Toimivalta kansainvälisissä kysymyksissä valtioneuvostolle


Vihreiden kannan mukaan Suomen nykyinen ulkopoliittinen päätöksentekojärjestelmä ei ole parlamentarismin periaatteiden eikä käytännön valta- ja vastuusuhteiden selkeyden kannalta ongelmaton. Selkeintä olisi, että valtioneuvosto voisi toimia itsenäisesti suhteessa parlamentaarista vastuuta vailla olevaan presidenttiin. Toimivalta Suomen kaikissa kansainvälisissä asioissa tulisi olla selkeästi eduskunnan luottamuksen varassa toimivalla valtioneuvostolla.

Myös presidentin nimitysvaltaa Vihreät tarkastelevat parlamentarismin näkökulmasta. Vihreiden kannan mukaan perustuslain uudistamisen yhteydessä on syytä lisätä valtioneuvoston nimitysoikeutta niiltä osin kuin on kyse valtioneuvoston toimintaan kuuluvista virkatehtävistä, kuten kansliapäälliköistä. Suomen pankin johtokunnan jäsenet ja sen puheenjohtajan valitsisi eduskunnan täysistunto. Sen sijaan tasavallan presidentin rooli on jatkossakin perusteltua muun muassa tuomareiden ja oikeuskanslerin nimityksissä.

Uudistuksen yhteydessä tulisi Vihreiden mielestä tarkastella myös mahdollisuutta vahvistaa perustuslaissa jokaisen oikeus asuntoon ja oikeus myös toisen ja korkea-asteen maksuttomaan koulutukseen.

Kannanotto kokonaisuudessaan 

Jaa sivu: