— Suvi Reijonen

Andersson: Maanviljelijät mukaan uuteen vesiensuojeluhankkeeseen

Suomen ympäristökeskus julkaisi keväällä tutkimuksen maatalouden ympäristötukien vaikuttavuudesta. Tutkimuksen mukaan ympäristötuet eivät ole 1990-luvun alun jälkeen enää parantaneet vesien laatua merkittävästi. Ympäristötuet ovat tukeneet lähinnä viljelijöitä, eivät niinkään ympäristöä. Tutkimus suositteli, että jatkossa pitäisi tehdä kohdennettuja, alueellisia toimia, joissa otetaan huomioon paikalliset olot. Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Janina Anderssonin mielestä maataloustukijärjestelmää tulee muuttaa siten, että tuki kohdistetaan tehokkaammin.

- Koko maatalouden ympäristötuki tulisi muuttaa niin, että Itämeren alueen maiden tuki olisi eriytetty muista EU-maista, joissa vesistöjen rehevöityminen ei ole yhtä suuri ongelma. Itämeren valuma-alueella tuki pitäisi olla kohdistettu ensisijaisesti kalteville rantapelloille, joista suurin osa ravinteista valuu vesistöihin. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi Suomen kohdalta, että rahat satsattaisiin Teho-hankkeen tapaisiin toimenpiteisiin sisämaan tukirahojen kustannuksella. Näin saataisiin tarvittavaa tehoa Itämeren suojeluun, ei pelkästään Suomeen vaan myös muihin Itämeren alueen maatalousintensiivisiin maihin, Andersson ehdottaa.

Lounais-Suomen ympäristökeskus ja MTK toteuttavat parhaillaan "Tehoa maatalouden vesiensuojeluun" -hanketta, jolla pyritään paikallisesti vähentämään maatalouden kuormitusta vesistöissä. Maatalous aiheuttaa Suomessa 60 prosenttia fosforin ja 52 prosenttia typen kuormasta, joka päätyy Itämereen ihmistoiminnan seurauksena. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittama kolmevuotinen Teho-hanke on kokeilu, jolla pyritään saamaan laajamittaiseen käyttöön eri tilanteissa tehokkaimmin toimivat maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet. Hankkeen kohdealueena on koko Lounais-Suomi.

- Hankkeen idea on erinomainen, mutta tiloja ei ole lähtenyt mukaan niin paljon kuin tavoiteltiin. Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 74 tilaa, vaikka tavoite on 150 tilaa. Resursseja tarvitaan lisää tavoitteeseen pääsemiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön tulee pikaisesti ryhtyä toimiin, jotta Teho-hankkeeseen saataisiin lisää tiloja mukaan, vaatii Andersson.

Teho-projektin keskeinen osa on ympäristönsuojelun käsikirja, jonka viljelijä laatii yhdessä neuvojan kanssa. Käsikirjassa esitetään tilakohtaisten toimenpiteiden tärkeysjärjestys, arvioidaan toimien kustannustehokkuus sekä ympäristövaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä.

- Tällainen tilakohtainen neuvonta pitää ottaa laajamittaiseen käyttöön, ja se pitäisi jo kokeilun aikana laajentaa koskemaan myös uutta saaristokaupunkia, johon kuuluvat Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Parainen, Andersson painottaa.

Andersson on tänään Vakka-Suomessa ympäristövaliokunnan kesäretkellä, jossa keskusteltiin mm. maaseudun vesiensuojelusta ja Teho-hankkeesta.

Jaa sivu: