— Suvi Reijonen

Anni Sinnemäen puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnassa Kotkassa 27.8.2008

Hyvät ystävät, hyvä valtuuskunta,

Edessä oleviin kunnallisvaaleihin lähdetään vakavissa tunnelmissa. Uskon, että tärkeintä on säilyttää luottamus siihen, että asioita voidaan muuttaa. Synkkinä hetkinä kaikkein pelottavinta on, jos ihmiset menettävät näköalan paremmasta tulevaisuudesta. Ihmiset haluavat olla mukana vaikuttamassa, jos he kokevat, että heillä on jotain puolustettavaa. Meidän velvollisuutemme on siksi tehdä sellaista politiikkaa, että kaikilla on niitä asioita, joista he haluavat pitää kiinni.

Vihreiden tehtävä on pitää yllä hyvän ja turvallisen muutoksen mahdollisuutta ja osoittaa konkreettisia askeleita haaveilun, Neuvostoliitto-retron ja vastauksia vailla olevan populismin sijasta.

Vihreillä on rohkeutta asettua myös niiden puolelle, jotka eivät jaksa itse korottaa ääntään. Hyvässä kunnassa huolehditaan myös väsyneistä ja hitaista. Kaikki ihmiset eivät ole onnistujia, vaikka he olisivat kovia yrittämään. Suomessa on suuri määrä ihmisiä, jotka kärsivät mielenterveysongelmista tai yrittävät toipua niistä.

***

Mielenterveysongelmista kärsiviä tai niistä toipuvia auttaa, että saa olla väsynyt ja saa olla hidas. Työelämässä tai opiskelussa pitää voida olla mukana myös tavallisella ja rauhallisella tahdilla.

Meidän on saatava terveyskeskukset toimimaan niin hyvin, että esimerkiksi masennukseen apua hakeva ihminen myös löytää hoidon. Terveyskeskuksissa on oltava voimavarat ihmisen tilanteen kartoittamiseen kerralla ja hoitosuunnitelman tekemiseen. Samalla on paremmin huomioitava muut ongelmat, esimerkiksi masennukseen yhdistyvä päihteiden käyttö. Hoitotakuu on ulotettava koskemaan myös mielenterveyttä.

Mielenterveysongelmiin tarvitaan lisää matalan kynnyksen apua. Hoitoon pitää päästä nopeasti ja hoitosuunnitelma pitää laatia heti. Pitkien terapioiden rinnalle tarvitaan kevyempiä hoitomuotoja.

Terveyspolitiikan suuri haaste on siirtää painopiste erityissairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon. Kouluterveydenhuolto on tärkeä lenkki tässä hoitoketjussa. Juuri mielenterveysongelmat ovat nuorten suurin terveysongelma.

Kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaan terveyskeskuksissa on oltava yksi kokopäiväinen kouluterveydenhuoltaja 600 oppilasta kohti ja yksi kokopäiväinen lääkäri 2100 oppilasta kohti. Kumpikin mitoitus täyttyi yhtä aikaa kahdessa terveyskeskuksessa.  

***

Terveys ei synny vain terveyskeskuksissa. Ihminen voi paremmin, kun ympärillä tapahtuu asioita: teatterissa on esityksiä, kirjastolla satutunteja ja uimahallilla vesijumppaa. Kulttuurikunta asukkaat hengittävät helpommin.

Taide voi parantaa. Näyttelijä Jussi Lehtonen on kiertänyt vanhainkodeissa, vankiloissa, mielisairaaloissa ja muissa laitoksissa näyttelemässä Shakespearen sonetteja. Esityksen vaikutuksista lukeminen on ollut liikuttavaa: kipinä vanhuksen silmissä tai kikattavat vangit.

Hyvässä kunnassa annetaan kulttuurille ja taiteelle tilaa, tukea ja mahdollisuuksia.

Kulttuurielämä tarvitsee muutakin kuin huoltoaseman baarin. Kulttuuripalveluita pitäisi voida käyttää, vaikka liikkuisi rollaattorilla tai polkupyörällä. Kylä tai pieni taajama elättää kirjaston, lähikaupan ja ravintolan, jos asukkaat ovat lähellä. Tiivis, järkevä kaavoittaminen ei ole vain suurten kaupunkien asia.

Näissä vaaleissa valitaan tiiviisti rakennettujen, hyvien palveluiden kuntien ja amerikkalaisten autokaupunkien välillä. Vihreät haluaa muitakin palveluita kuin ABC-huoltoaseman.

***

Vihreän aatteen ytimessä on halu katsoa pitkälle eteenpäin ja toimia ajoissa. Sama pätee niin ilmastopolitiikkaan kuin terveyspolitiikkaan. Ongelmat on helpompi ratkaista ajoissa. Kaikkia ongelmia ei tarvitse ratkaista, koska ne voidaan ennaltaehkäistä.

Terveydenhuolto on vaalien kestoaihe. Oppositio puhuu terveyskeskusremontista. Kaikki puolueet ovat selvillä, että perusterveydenhuoltoa pitää parantaa. Perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Kilpailu osaavasta työvoimasta on hoiva-alalla kovaa. Väestön ikääntyminen kärjistää tilannetta, koska hoivantarve kasvaa. Hallituksen peruspalveluohjelmassa lähdetään siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee vuosittain 4000 ihmistä lisää. Näiden ihmisten saaminen töihin terveyskeskuksiin vaatii, että perusterveydenhuollon työpaikoista tehdään houkuttelevia, hyviä työpaikkoja:
Uralla on voitava edetä ja erikoistua.
Oma työaika pitää voida valita joustavammin.
Terveyskeskuksia on johdettava paremmin.
Huonoin vaihtoehto on paikata julkisen sektorin työvoimavajetta tähtitieteellisiä summia velottavilla reppulääkäreillä.

Monissa vaaleissa on kiistelty yksityisestä ja julkisesta palveluiden järjestämisestä. Sen alle on jäänyt paljon tärkeämpi sisältökysymys: suomalaiset terveyserot. Terveyserot ovat Suomessa häpeällisen suuria. Köyhät elävät Suomessa lyhyemmän elämän
. 35-vuotiaiden koulutettujen miesten elinajanodote on kuusi (6,1) vuotta pitempi kuin työntekijämiehillä. Tämä on väärin.

Oikealta on korostettu mahdollisuutta valita vapaasti keneltä terveyspalveluita hankkii. Tällainen malli tulee kalliiksi. Vasemmalla on korostettu julkisen järjestelmän tasa-arvoisuutta. Kuitenkin Suomen terveydenhuolto on yksi teollisuusmaiden kaikkein epätasa-arvoisimmista. Toisin kuin oikeisto väittää meillä on siis halpa terveysjärjestelmä, joka on epätasa-arvoinen toisin kuin vasemmisto väittää.

Terveydenhuollon painopisteen siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn on monesta näkökulmasta tärkeää. Perusterveydenhuolto on halvempaa, joten se helpottaa terveydenhuollon kokonaiskustannusten hallintaa. Tätä tarvitaan, koska väestön ikääntymisen myötä meidän pitää aiempaa suurempaa määrää ihmisiä. Ennaltaehkäisyn kautta on mahdollista päästä kiinni myös terveyseroihin. Muutos vaatii rahaa, mutta ilman rakenteiden määrätietoista kehittämisestä rahasta ei ole iloa.

Poliitikoilta vaaditaan usein taikatemppuja. Vihreät ei tarjoa hokkuspokkusratkaisuja terveydenhuollon ongelmiin. Niitä ei tarjoa myöskään oppositio, vaikka muuta väittävät.

Terveyspalveluissa tarvitaan Harry Potterin sijaan Winston Churchillin oppeja: verta, hikeä ja kyyneleitä. Perusterveydenhuollon parantaminen vaatii tekoja ja päätöksiä jokaisessa Suomen 415 kunnassa. Se vaatii päätöksiä hallitukselta ja muutosten viemistä läpi yksittäisissä terveyskeskuksissa. Se on vaikeaa, mutta se on ainut tie.

Tähän Vihreät ovat sitoutuneet.

2000 vihreää ehdokasta ympäri Suomea ovat sitoutuneet paremman perusterveydenhuollon kehittämiseen, mielenterveyspalveluiden parantamiseen ja ennaltaehkäisyn lisäämiseen.


Jaa sivu: