— Suvi Reijonen

Anni Sinnemäen ryhmäpuheenvuoro opposition välikysymyksestä

Välikysymys: "Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä perusterveydenhuollon toimivuuden ja varsinkin kouluterveydenhuollon sekä mielenterveyspalvelujen riittävien resurssien turvaamiseksi?"

Arvoisa puhemies,

Vihreät kannattavat hyviä julkisia terveyspalveluita, sillä ne luovat tasa-arvoa ja parantavat elämänlaatua. Vihreät ovat myös valmiita uudistuksiin, joita palveluiden toiminnan turvaaminen vaatii. Suomalaisen terveydenhuollon parantaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia. Terveydenhuolto tarvitsee myös lisäresursseja, mutta nämä resurssit on pystyttävä kohdentamaan ja käyttämään nykyistä paremmin.
Erityisen tärkeää on löytää ratkaisu Suomen suuriin sosioekonomisiin terveyseroihin.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että Suomalaisen terveyspolitiikan suurena haasteena on siirtää terveydenhuollon painopiste erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn. Tämä on paras tapa edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Samalla terveydenhuollon kustannusten nousua voidaan hidastaa. Väestön ikääntyessä meidän on hoidettava aiempaa suurempaa määrää ihmisiä.

Kaikki puolueet näyttävät jakavan tämän näkemyksen. Opposition välikysymys tarjoaa hyvän tilaisuuden käydä läpi hallituksen jo aloittamia toimenpiteitä ja keskustella tarvittavien muutosten läpi viemisestä. Muutos vaatii tuhansia päätöksiä sekä hallitukselta että yksittäisiltä kunnilta, kuntapäättäjiltä, kuntien terveyslautakunnilta ja terveyskeskuksilta.

Hallitus on lisännyt rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Indeksitarkistuksen kuntien valtionosuuksiin tehdään täysimääräisinä. [Sosiaalidemokraattien johtama Lipposen II hallitus teki indeksitarkistukset puolitettuna. Edellinen hallitus, jossa sosiaalidemokraatit myös istuivat, teki tarkistukset 75 %:sesti.]

Hallituksen peruspalveluohjelmassa lähdetään siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee hallituskauden aikana vuosittain 4000 työntekijää lisää. Valtionosuudet on mitoitettu tämän mukaisesti.

Kuntien rahoitusta terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi on lisätty kohtuullisesti, kuten ministeri Risikko puheessaan totesi. Rahaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Järkevä terveyspolitiikka tähtää menojen hallittuun kasvuun. Väestön ikääntymisen vuoksi säästöjen toivominen ei ole realismia. Tämä on syytä huomioida, kun pohditaan tulevia veroratkaisuja.


Arvoisa puhemies,

Hallituksen käynnistämä Toimiva terveyskeskus -toimintaohjelma on perusterveydenhuollon vahvistamisessa avainasemassa. Ohjelmassa on kyse "terveyskeskusten laaturemontista". Terveyskeskusten toiminnan parantaminen vaatii, että johtaminen on hyvää, lääkäreillä ja hoitajilla on hyvä työolot ja, että mielenterveyspotilas saa tarvitsemansa avun.

Hyvä johtaminen on välttämätöntä, jotta terveyskeskuksista saadaan nykyistä houkuttelevampia työpaikkoja. Tämän vaalikauden aikana hoivatyöstä jaa eläkkeelle 25000 ihmistä. Heidän tilalleen on löydettävä uudet työntekijät. Samaan aikaan hoivan tarve kasvaa ja tarvitaan myös lisätyövoimaa. Jotta uudet ihmiset saadaan palkattua, terveyskeskusten on oltava hyviä työpaikkoja.

Terveyskeskuksissa tarvitaan mahdollisuuksia edetä uralla ja erikoistua. Työaikojen pitää joustaa. Tutkimuksen ja terveyskeskustyön yhdistäminen on yksi tapa lisätä työn houkuttelevuutta. Terveyskeskuksista siirtyy työntekijöitä yksityiselle puolelle työolojen, ei niinkään palkkauksen vuoksi.

Palveluiden johtaminen on ennen kaikkea ihmisten johtamista. Kuopion yliopiston professori Juha Kinnunen on ehdottanut, että kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattien jatko- ja erikoistumiskoulutusvaiheeseen tulisi sisältyä hyvän johtamisen vaatimia hallinnon ja talouden opintoja.

Sosiaali- ja terveysala on työntekijärakenteeltaan erittäin naisvaltainen. Silti ylimmissä johtotehtävissä on yllättävän vähän naisia. Tämä viittaa syrjiviin rakenteisiin johtajien rekrytoinnissa. Tämä on saatava muuttumaan.

Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa puututaan moniin mainituista asioista. Ohjelma asettaa selkeäksi tavoitteeksi, että terveyskeskusten työvoimapula on poistunut vaalikauden loppuun mennessä.

Myös uusi terveydenhuoltolaki on parhaillaan lausuntokierroksella. Uuden lain tärkein tavoite on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltaminen. Nykyisiä raja-aitoja kuvaa se, että erikoisterveydenhuollon tai terveyskeskusten vuodeosastoilla on paljon vanhuksia, joiden paikka olisi jossain aivan muualla. Vanhuksen sijoittaminen vuodeosastolle romahduttaa lihaskunnon nopeasti. Tämän jälkeen kotiuttaminen ei enää onnistu. Näin sidotaan suuri määrä työntekijöitä hoitamaan vuodepotilaita.

Painopiste on saatava siirtymään kuntoutukseen. Tämä on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Vihreät ovat tähän erittäin sitoutuneita.


Arvoisa puhemies,

Perusterveydenhuollon ohella ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen pitää olla kaikkea politiikkaa läpi leikkaava teema. Ja tietysti ennaltaehkäisyn roolia päivittäisessä terveydenhuollossa on vahvistettava.

Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa teollisuusmaiden pahimpia. Köyhien elämä jää lyhyeksi. 35-vuotiaiden koulutettujen miesten elinajanodote on kuusi vuotta pitempi kuin työntekijämiehillä. Alkoholin kulutuksen tupakoinnin vähentäminen on terveyserojen kaventamisen kannalta aivan keskeinen asia. Näissä asioissa tämä ja edellinen hallitus ovat kuin yö ja päivä. Nykyinen hallitus sentään pyrkii tekemään terveyseroille jotain.

Tupakkaveroa korotetaan ensi vuoden budjetissa. Alkoholiveroa korotettiin jo kertaalleen, mutta lisäkorotukselle on edelleen tarvetta. Alkoholin korkeampi hinta vaikuttaa erityisesti nuorten juomiseen. He eivät kärrää kaljojaan Virosta.

Terveydenedistämisen on osa kaavoittamista ja kaupunkisuunnittelua. Pyöräily ja kävely on asetettava autoilun edelle hyvin terveys- ja ilmastovaikutusten vuoksi.

60 vuotta maksutonta kouluruokailua on ollut tärkeä osa suomalaista kansanterveyspolitiikkaa. Kouluruokailun laadusta on huolehdittava. Terveellinen kasvisruoka on tärkeä osa laadukasta kouluruokailua.

Kouluterveydenhuolto on keskeinen osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. On huolestuttavaa, että kouluterveydenhuollosta annetut laatusuositukset täyttyvät vain harvoissa kunnissa. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt omassa mietinnössään huomiota pelkän informaatio-ohjauksen heikkouksiin. On hyvä, että sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut asetuksen neuvolapalveluista ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta. Normiohjauksen lisääminen on tässä kohtaa erittäin perusteltua. Erikseen on syytä korostaa tarvetta pistää vihdoin kuntoon toisella asteella ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien terveydenhuolto.

Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että asetuksen antamisen yhteydessä täytyy varmistaa hallituksen ja kuntakentän aito kumppanuus, joka varmistaa asetuksen normien toteutumisen.

Myös erilaisten mahdollisimman matalan kynnyksen hoitomuotojen kehittäminen erityisesti päihdeongelmista ja mielenterveysongelmista kärsiville on tärkeää. Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa esitetty ajatus "kävele sisään -vastaanotoista" mielenterveys-päihdeasiakkaille on kannatettava.


Arvoisa puhemies,

Oppositio esittää välikysymyksessään, että perusterveydenhuolto ja ennaltaehkäisy eivät toimi resurssipulan vuoksi. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Terveydenhuollon henkilöstön lisäyksistä suurin osa on 2000-luvun aikana kohdistettu erikoissairaanhoitoon. Tämä ei ole johtunut erikoissairaanhoidon erityisestä resurssipulasta vaan huonosta ohjauksesta ja epäonnistuneista päätöksistä niin kunnissa kuin täällä eduskunnassa.

Erikoissairaanhoitoa normiohjataan valtion suunnasta huomattavasti perusterveydenhuoltoa voimakkaammin. Ennaltaehkäisystä puhumattakaan. Tähän on saatava muutos.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli KASTE-ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla ennaltaehkäisevän työn, varhaisen puuttumisen ja perusterveydenhuollon asemaa vahvistetaan. KASTE-ohjelmasta on erikseen syytä nostaa esiin lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut.

Palveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti, enimmäkseen erikoissairaanhoidon puolella. Ehkäisevät ja korjaavat palvelut lievästi tai kohtalaisesti oireileville lapsille ovat huonolla tolalla. 60–70 % lapsi- ja nuorisopsykiatrian työvoimasta on sidottu osastohoitoon.

2000-luvun aikana on toteutettu kymmeniä, ellei satoja hankkeita palveluiden kehittämiseksi. Monet hankkeista ovat olleet hyviä. Kehittämistyö on koottava KASTE-ohjelman puitteissa yhdeksi laajaksi ja pitkäjänteiseksi ohjelmaksi. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että lasten- ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kokonaisuuden kehittäminen on tärkeimpiä budjettiasioita, joita hallituspuolueet vielä yhdessä arvioivat.
Jaa sivu: