— Suvi Reijonen

Oras Tynkkynen Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa ilmasto- ja energiastrategian lähetekeskustelussa

Arvoisa puhemies.

Viime aikoina on kuultu puheenvuoroja, joiden mukaan ilmastonmuutosta voisi taloutta uhkaavan taantuman takia torjua hieman vähemmän. Nyt ei ole kuitenkaan aika horjua ja epäröidä.

Me voimme ratkaista talous- ja ilmastokriisejä samaan aikaan samoilla toimenpiteillä. Me voimme valita ratkaisuja, jotka sekä elvyttävät taloutta että leikkaavat ilmastokuormitusta.

Maailmalla on edessä uusi teollinen vallankumous, ripeä siirtyminen vähäpäästöisiin yhteiskuntiin. Niin kuin edeltäjänsä, myös tämä teollinen vallankumous tarjoaa huimia mahdollisuuksia niille, jotka ymmärtävät olla etujoukoissa.

Suomella on vahvaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osaamista. Satsaamalla kestäviin ratkaisuihin kotimaassa parannamme asemiamme myös vientimarkkinoilla. Suomi voi ja Suomen kannattaa olla ilmastonsuojelun edelläkävijä.

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia on tiekartta ensimmäiselle vaiheelle matkalla kohti vähäpäästöistä Suomea. Strategiassa esitetään uskottava suunnitelma keinoista, joilla Suomi saavuttaa EU:n yhteiset ilmasto- ja energiatavoitteet.

Arvoisa puhemies.

Energiankulutus on kasvanut Suomessa hetkellisiä notkahduksia lukuun ottamatta koko sotien jälkeisen historian. Strategiassa asetetaan ensimmäistä kertaa tavoitteeksi tehostaa energiankäyttöä niin, että kulutus saadaan käännettyä laskuun. Kulutuksen holtittomalle ja kestämättömälle kasvulle laitetaan piste. Nyt kääritään hihat ja ryhdytään rakentamaan energiapihiä Suomea.

Myös sähkön käytölle asetetaan strategiassa tavoitetaso. Vuonna 2020 sähköä tulisi kulua enintään vajaan kymmenyksen nykyistä enemmän. Tämä merkitsee kulutuksen kasvun hillitsemistä tähänastiseen verrattuna.

Viime aikoina on saatu tuoreita tietoja, joiden mukaan sähkön tarve näyttää olevan jäämässä aiemmin ennakoitua vähäisemmäksi. Kaksi viime vuotta sähkön kulutus ei ole enää kasvanut, vaan trendi on ollut päinvastoin laskeva. Leudoilla talvilla on toki oma osuutensa, mutta luvuissa alkavat näkyä myös energiatehokkuustoimet, energian hinnan kohoaminen ja teollisuuden rakennemuutos.

Vihreä eduskuntaryhmä esittää, että viimeaikaisten kulutuslukujen ja energiatehokkuuden suuren potentiaalin valossa eduskunta tiukentaa vuoden 2020 sähkönkulutustavoitetta.

Miksi energian käyttöä sitten kannattaa tehostaa radikaalisti nykyisestä? Tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että energiatehokkuudella päästöjä voidaan vähentää kaikkein edullisimmin – usein jopa negatiivisin kustannuksin. Tällöin päästöjen vähentäminen ei maksa mitään, vaan jokaisesta leikatusta päästötonnista annetaan käteen tukku rahaa.

Energiatehokkuuden parantaminen on paitsi taloudellisin, myös kestävin tapa vähentää päästöjä. Kaikilla energiamuodoilla on haittansa. Siksi parasta on sellainen energia, jota ei tarvitse tuottaa.

Strategiassa merkittävää on myös syöttötariffin eli takuuhintajärjestelmän laajentaminen tuulivoimalle. Suomi liittyy nyt siihen eurooppalaiseen kovaan ytimeen, joka käyttää uusiutuvan energian edistämiseen tehokkaita ja vaikuttavia ohjauskeinoja.

Ministeri Pekkarinen ansaitsee kiitoksen siitä tarmosta, jolla hän on puolustanut uusiutuvaa energiaa ja syöttötariffeja. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että jatkovalmistelussa tariffit kannattaa laajentaa pääsääntöisesti kaikkiin uusiutuviin energianlähteisiin.

Ministeri Pekkarinen on pitänyt ansiokkaasti esillä myös energiayhtiöiden ansiottomien eli niin sanottujen windfall-voittojen verottamista. Windfall-veroa ei vielä tässä yhteydessä päätetty ottaa käyttöön. Siihen toivottavasti kuitenkin päädytään, kun valtioneuvosto strategian mukaisesti arvioi ”windfall-voittojen tasaamismahdollisuudet ja -tarpeet”. Veron tuottoja tarvitaan kipeästi kestävän teknologian edistämiseen kotimaassa ja ilmastotyön tukemiseen köyhissä maissa.

Arvoisa puhemies.

Ydinvoiman lisärakentamiselle strategia näyttää keltaista valoa. Päätöksiä uusista reaktoreista ei kuitenkaan tehty – eikä olisikaan voitu tehdä.

Ydinenergialaki edellyttää voimalahakemusten arvioimista yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. Tämä voidaan tehdä vasta sitten, kun tiedetään, kuka haluaa rakentaa millaisen voimalan ja minne. Strategiakaan ei voi kävellä lain yli.

Vihreiden ydinvoimakanta on yksiselitteinen, johdonmukainen ja selvä. Olemme vastustaneet ja vastustamme ydinvoiman lisärakentamista kestämättömänä. Äänestämme ydinvoimaa vastaan niin hallituksessa kuin eduskunnassakin.

Syykin on selvä: ydinvoimaa ei yksinkertaisesti tarvita. Meillä on riittävästi kestävämpiä vaihtoehtoja niin päästöjen vähentämiseksi kuin taloudellemme tärkeän vientiteollisuuden energiantarpeen tyydyttämiseksi.

Sähkön tarve jää pienemmäksi esimerksi parantamalla suunniteltua kunnianhimoisemmin rakennusten energiatehokkuutta, korvaamalla sähkölämmitystä lämpöpumpuilla ja tukemalla yritysten tehokkuusinvestointeja. Jos lisäksi tuulivoiman ja muun vihreän sähkön tuotantoa vauhditetaan suunniteltua nopeammin, pärjäämme ilman lisäydinvoimaa.

Tunteikkaassa ydinvoimakeskustelussa pääsevät välillä unohtumaan faktat. Yksi tosiasia on, että ydinvoiman lisärakentaminen vähentäisi päästöjä varsin vaatimattomasti. Olkiluoto 4:n ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan uusi reaktori leikkaisi hiilidioksidipäästöjä 1,6 miljoonaa tonnia. Se olisi vain kaksi prosenttia Suomen päästöistä.

Olkiluoto 3 jäänee historiaan maamme kaikkien aikojen epäonnistuneimpana suurhankkeena. Rakentaminen on kolme vuotta myöhässä, kustannukset ovat räjähtäneet käsiin ja työpaikat ovat valuneet Suomen rajojen ulkopuolelle. Toisin kuin ydinvoimapäätöksen aikaan kansanedustajille uskoteltiin, viides ydinvoimala ei myöskään tule auttamaan Suomea Kioto-tavoitteen saavuttamisessa.

Järkevä ja vastuullinen päättäjä vetää tosiasioista tarvittavat johtopäätökset. Samaan halpaan ei kannata mennä kahdesti. Suomi ei tarvitse kuudetta eikä seitsemättä ydinfiaskoa.

Strategiasta päättäessään hallitus on sopinut, ettei Kollajan allasta tulla rakentamaan. Vähäisten sähkömäärien takia ei kannata turmella peruuttamattomasti ainutlaatuisia luontoarvoja. Kollaja siis kestää ja Vuotos säilyy vapaana.

Arvoisa puhemies.

Yhdysvaltain presidentinvaalien riemastuttavan tuloksen jälkeen meillä on syytä toivoa, että kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa voidaan harppoa eteenpäin ja maailma saadaan riittävässä määrin mukaan ilmastotalkoisiin. Tällöin EU:n yhteinen päästötavoite tiukkenee 20 prosentista 30 prosenttiin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.

Suomen pitää omalla poliitikallaan osoittaa, että ”yes we can”: yhdessä maailma pystyy torjumaan ilmastonmuutoksen. Siksi meidän on valmistauduttava vahvistamaan strategiassa esitettyjä toimenpiteitä ja ottamaan käyttöön uusia, jotta omalta osaltamme pääsemme tiukentuvan EU:n tavoitteen mukaisiin päästövähennyksiin.

Elinkeinoelämä on jo pitkään vaatinut ilmasto- ja energiapolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Eduskunta yhtyi vaatimukseen vastatessaan edellisen hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan. Lyhytnäköinen ja heikosti ennakoitava politiikka kasvattaa epävarmuutta ja voi johtaa hukkainvestointeihin.

Tämä hallitus vastaa nyt huutoon. Strategia viitoittaa politiikkaa konkreettisesti vuoteen 2020 asti ja hahmottelee askelmerkkejä alustavasti siitäkin eteenpäin. Strategiassa aloitettua työtä jatketaan ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa, joka annetaan eduskunnalle ensi vuonna ennen kesäistuntotaukoa.

Ilmasto- ja energiapolitiikkaa ei voi tehdä kädestä suuhun. Strategia esittää uskottavan tiekartan, jolla Suomi voi päästä vuoden 2020 tavoitteisiin.

Strategialla hallitus osoittaa, että me voimme tehdä oman ja oikeudenmukaisen osuutemme yhteisissä ilmastotalkoissa.

Emmekä me vain voi. Me myös haluamme. Ja me teemme.

Jaa sivu: