— Suvi Reijonen

Janina Andersson ryhmäpuheenvuoro Valtiopäivien avauskeskustelussa 2009

Arvoisa puhemies,

Epämääräinen pelkotila on hiipinyt moneen kotiin. Köyhyys, eriarvoisuus ja oman elämän hallinnan puute roikkuvat yllämme tummana pilvenä.

Yritysten heikkenevät näkymät aiheuttavat inhimillisiä tragedioita ja myös heikentävät kuntataloutta. Siksi on nyt paikallaan keskustella yhteisöverotuottojen jakoperusteista.

Talousuutisissa kohtaamme melkein päivittäin ihmisten pelon ja hädän joka jää kuitenkin suurien lukujen peittoon. Monet ihmiset ovat virittäneet asuntolainat maksukyvyn ylärajoille. Onneksi euro-maailmassamme korot ovat nyt alhaalla, mutta silti kohdalle osuva työttömyys, konkurssi tai avioero voivat olla kohtalokkaita tällä hetkellä, kun asuntokauppakin on hiljentynyt.

Meidän täytyy kiinnittää erityistä huomiota, ettei talouskriisi muutu sosiaaliseksi kriisiksi. Viime lamassa näin kävi, vaikka viime lamaa ei monelta osin voidakaan verrata nyt käsillä olevaan tilanteeseen.

Meillä ei ole varaa menettää yhdenkään ihmisen työkykyä ja motivaatiota velkavankeuden tai pitkäaikaistyöttömyyden seurauksena. Työministeri Tarja Cronbergin johdolla tehtiin viime vuonna lakimuutos, joka mahdollistaa lomautettujen työvoimapoliittisen koulutuksen. On hyvä asia, että lomautusajan voi nyt käyttää tällä tavalla omaksi ja yhteiskunnan hyödyksi.

Ärade talman,

Rädslan att tappa greppet om sitt eget liv pinar just nu många människor. Vi minns allt för väl de privatföretagare som förlorade mer eller mindre allt under 90-talets depression. För en företagare är företaget ofta som ett barn, som man inte vill släppa taget om fastän hjärnan skulle säga att man bara förlorar mera pengar genom att försöka ännu då allt hopp egentligen redan gått.

Vi försöker nu få alla större företag att inte säga upp sin personal, utan hålla fast vid den och rida ut stormen tillsammans. Dessa stora företag har ofta litet bättre buffertar än de små företagen. Hur kan regeringen stöda småföretagarna, som verkligen inte skulle vilja släppa sitt företag i konkurs, men som genom att pantsätta allt de äger för att hålla företaget på benen kan förlora allt?

Arvoisa puhemies,

Samalla kun pyrimme vastaamaan talouskriisin haasteisiin, on meidän kuitenkin katsottava myös kauemmaksi tulevaisuuteen. Lamaa on aina ennemmin tai myöhemmin seurannut uusi nousukausi. Emme saa tämän akuutin kriisin keskellä unohtaa vastausta odottavia megatrendejä, kuten väestön ikääntymistä ja erityisesti aikamme suurinta uhkaa eli ilmastonmuutosta.

Voidaksemme jatkossa maksaa tulevia eläkkeitä ja ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa tarvitsemme kaikkien ihmisten työpanoksia heti taantuman hellitettyä ja siitä eteenpäin. Ei ole näköpiirissä suuria ylijäämäisiä budjetteja. Nytkin otetaan lisää valtionvelkaa, joka jää maksettavaksi tuleville pienille sukupolville.

Jos emme seuraavina vuosikymmeninä saa tänne uusia työkykyisiä ihmisiä muualta, niin tulevaisuudessa se ryhmä, joka työllään tulee pyörittämään tätä yhteiskuntaa, vain pienenee suhteessa koko väestöön. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Ilmastonmuutoksen torjuminen voidaan yhdistää työllistämiseen. Joukko talous- ja ympäristöalan asiantuntijoita julkaisi syksyllä ehdotuksen Green new deal. Ehdotuksen ideana on, että valtio panostaisi mittavasti energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energioiden lisäämiseen. Samalla työllisyys kasvaisi uusien viherkaulustyöpaikkojen ansiosta.

Talouskasvuun erikoistunut ekonomisti Paul Romer on sanonut, että "a crisis is a terrible thing to waste". Kriisi pitää aina sisällään myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi nyt kun hallitus viisaudessaan on korottanut reippaasti kotitalousvähennystä ja antaa kohta myös korjaustukea asunto-osakeyhtiöille, niin saamme pienennettyä sitä korjausvelkaa, joka muuten olisi vain jatkanut kasvamistaan.

Juuri nyt on oikea hetki parantaa kotien energiatehokkuutta tai saattaa jätevedenpuhdistus kuntoon, kun tekijöitäkin luulisi löytyvän paremmin kuin pitkään aikaan. Ehkä tämä rakennusteollisuutta ravisteleva kriisi saa meidät kiinnittämään enemmän huomiota olemassa olevan omaisuuden kunnossapitoon uudisrakentamisen sijaan.

Viime laman tuhkasta nousi Nokia. Lama pakotti monialayritys Nokian keskittymään niihin aloihin, joissa se näki voimakkaimmin tulevaisuudenmahdollisuuksia. Kansakuntana meidän pitää nyt tehdä sama. Meidän pitää miettiä, mitkä ovat ne alueet, joissa pieni valtiomme voi parhaiten hyödyntää osaamistaan. Menneisyyteen haikailun sijaan meidän pitää panostaa korkeaan osaamiseen ja uusiin, tulevaisuuden aloihin Green new dealin hengessä.

Meillä on jo esimerkkejä tällaisista yrityksistä. Biovakka tuottaa biokaasua ja kierrätysravinteita eläinten lannasta. Juuri uutisoitiin, että lantaa levitetään liikaa varsinaissuomalaisille pelloille. Tehkäämme siitä siis energiaa.

Muita hyviä esimerkkejä ovat Suomesta lähtöisin oleva WinWind, taajuusmuuttajia tekevä Vacon ja aaltoenergiayritys AW-energy.

Arvoisa puhemies,

Meidän täytyy myös tervehdyttää finanssimaailman pelisääntöjä. Ahneuden toteuttamiselle on asetettava rajat purkamalla veroparatiisit EU:n yhteistyöllä sekä asettamalla riskien arvioinnille tiukemmat rajat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä valtion pankkitukien ehtoihin ja finanssivalvontaan. Ei voi olla niin, että voitot ovat yksityisiä mutta tappiot sosialisoidaan.

Talouden kääntymistä odotetaan nyt kuin kuuta nousevaa. Kun nousu sitten jälleen alkaa, niin ei pidä antaa vauhdin sokaista niin, että emme muista edelleen kysyä, mikä on elämämme tarkoitus.

Jaa sivu: