— Suvi Reijonen

Tarja Cronbergin puheenvuoro puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa 14.2.2008

Hyvät ystävät,

Hyvää ystävänpäivää teille kaikille! Hallituksen taival etenee tänä keväänä puolimatkan krouviin. On aika tarkastella mitä olemme tähän mennessä saaneet aikaan ja ennen kaikkea sitä millaisia tavoitteita asetamme hallitustaipaleen kahdelle viimeiselle vuodelle.

Hallituskauden ensimmäisen puoliskon elimme talouden jatkuvan kasvun aikakautta. Tämä helpotti huomattavasti hallitusohjelman toteutusta ja siihen kirjattujen uudistusten valmistelua ja käynnistämistä. Monta vihreille tärkeää tavoitetta on jo ehtinytkin toteutua.

Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikassa korostuvat energian käytön tehostaminen ja uusiutuvat energialähteet. Eduskunnan käsiteltävänä oleva ehdotus ilmasto- ja energiapoliittiseksi strategiaksi on kunnianhimoinen. Se sisältää Vihreiden tavoitteet energiankulutuksen taittamisesta laskuun ja uusiutuvien osuuden lisäämisestä 38 prosenttiin loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Näihin tavoitteisiin on strategian mukaan mahdollista päästä ilman uusia tekoaltaita tai lisäydinvoiman rakentamista.

Työelämää on saatu reivattua reilumpaan suuntaan. Pätkätöiden teettämiselle on asetettu raamit lakimuutoksella, joka teki perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden teettämisestä sakon uhalla rangaistavaa. Apurahansaajien eli käytännössä tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyys- ja sosiaaliturva on saatu kuntoon.

Köyhyyttä on torjuttu korottamalla perusturvan tasoa ja esimerkiksi uudistamalla päivähoidon maksujen määräytymisperusteita. Päivähoidon 0-maksuluokan säilyttäminen oli osa tätä prosessia. Köyhyydestä kertovat mittarit eivät vielä ole pystyneet kertomaan tuloksista, koska monet etuuksien korotuksista samoin kuin veronkevennykset tulivat voimaan vasta tämän vuoden alusta.

On selvää, että kolikon toiselta puolelta löytyy myös asioita, joissa olemme joutuneet taipumaan hallituksen enemmistön edessä.

Veronkevennyksiä ei suunnattu toivomallamme painotuksella pienituloisiin, vaikka saimme niitä hieman alkuperäisiä kaavailuja enemmän raivattua toivomaamme suuntaan. Metsien suojeluohjelma METSO:oon saimme lisää rahaa, mutta huomattavasti vähemmän, kuin mitä sen toteuttaminen edellyttäisi. Viime vuosi oli kaiken kaikkiaan metsien kannalta kummallinen vuosi. Alkuvuosi meni odotellessa Ahon työryhmän väliraporttia, jolla piti ratkaista Venäjän puutullien aiheuttama puunsaantiongelma Suomen metsistä. Työryhmän esitykset saatettiin pikavauhtia voimaan keväällä. Kesä ja syksy kului jahkaillessa metsän myyntiverohelpotusesityksen kanssa. Ja mihin on tultu: metsäteollisuus ei osta puuta, kun sen omat, aikaisempina vuosina tekemät hankinnatkin ovat vielä osittain hakkaamatta. Teollisuuden puuntarve näyttää leikkausten takia merkittävästi pienentyneen.

Tavallaan hallitus on epäonnistunut myös energiapolitiikassa. Huolimatta kunnianhimoisista tavoitteista energiankäytön tehostamisen ja uusiutuvien suhteen hallitus on saanut käsiinsä peräti kolme ydinvoimahakemusta! Mielestäni tätä hakemussumaa ei voi ratkaista siten, kuten joistain julkisuudessa olleista puheenvuoroista olen ymmärtänyt, että vielä tämän eduskuntakauden aikana annettaisiin lupa kahdelle tai jopa kaikille kolmelle reaktorille, jotka rakennettaisiin putkeen.

Olkiluoto kolme reaktorin vaikeuksista on otettava opiksi. On päinvastoin vakavasti harkittava aikalisän ottamista. Toisin sanoen on harkittava sellaistakin mahdollisuutta, että lupahakemuksiin otetaan kantaa vasta nyt rakenteilla olevan viidennen reaktorin valmistuttua. Tämä olisi rehellistä siksikin, että vasta siinä vaiheessa nähdään mille tasolle teollisuuden ja koko Suomen sähkönkulutus näiden kriisiaikojen jälkeen asettuu.


Juuri nyt teollisuuden kysyntä supistuu voimakkaasti. Vientiteollisuutemme on vakavissa ongelmissa. Erityisesti metsäteollisuus rämpii syvällä. Markkinat ovat ongelmissa kaikkialla maailmassa. Koska narulla ei voi työntää, kun emme juurikaan pysty vaikuttamaan ulkomaiseen kysyntään, on meidän vaikutettava kotimarkkinoihin ja niiden vetovoimaan. Kaikkien ennusteiden mukaan talouden tila on tänä vuonna kääntymässä jyrkästi huonommaksi, jyrkemmin kuin ehkä olemme osanneet odottaa tai pelätä.

Tämän hallituskauden loppuosan tulemme tekemään politiikkaa täysin erilaisessa ajassa ja maailmassa. On myös hyvin todennäköistä, että Suomenkin elinkeinorakenne on silloin hyvin erinäköinen kuin mitä se on tänään.

Hyvät ystävät,

Pohdimme myöhemmin iltapäivällä tarkemmin miten me Vihreät suuntaamme kohti hallitustaipaleen viimeistä kahta vuotta. Seuraavassa oma näkemykseni suuntaviivoista.

Olen joskus sanonut, että Vihreän puolueen roolina on toimia hallituksen vihreänä kompassina. Nyt sellaista tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan. Elämme murroskautta ja niillä päätöksillä, joita lähivuosina tehdään, on valtava merkitys sille millaisena Suomi kohtaa joskus vääjäämättä heikkenevän talouskriisin ja sitä seuraavan uuden kasvun aikakauden.  

Taloustaantuman torjuntakeinoilla ei pidä heikentää ponnisteluja kohti vihreää, hiilivapaata talouskasvua. Tällainen talouskasvun suunta edellyttää erityisesti investointien kohdalla sitä, että niiden on toimittava ilmaston hyväksi. Tämä tarkoittaa liikenneinvestoinneissa satsaamista ratojen kunnossapitoon ja rakentamiseen, julkisen liikenteen suosimista ja talo- samoin kuin korjausrakentamisessa pyrkimystä kohti mahdollisimman suurta energiatehokkuutta. Hallituksella on keskeinen rooli talouskasvun tulevassa suuntaamisessa kohti entistä kestävämpää kehitystä.

Tarvitsemme myös investointeja metsäteollisuuteen. Ilman metsäteollisuuden jalostusarvon nostamista ei ala pärjää tulevaisuudessa. Tarvitsemme niitä vihreitä timatteja, joita mekaanisen metsäteollisuuden jalostusasteen nostaminen voi meille tuottaa, jos ja kun alan kehittämiseen satsataan riittävästi.

Meidän on myös pidettävä huolta siitä, että talouden kriisi ei muutu sosiaaliseksi kriisiksi. Siksi meidän on investoitava myös ihmiseen. Perusturvan korottamista on jatkettava ja sen saamista helpotettava. Siksi haluamme siirtää toimeentulotuen laskennallisen osuuden ja omaishoidon tuen maksatuksen Kelaan. Tätä koskevat ratkaisut tehdään Sata-komiteassa vuoden loppuun mennessä. Kaikkein heikoimmilla olevien tilannetta voidaan helpottaa myös verotuksella. Siksi ajamme hallituksessa kunnallisveron perusvähennykseen sovittua korkeampaa korotusta. Muilta osin veronkevennysten jatkamiseen tuskin on tässä taloustilanteessa mitään realistisia mahdollisuuksia.

Sosiaalisen vastuun kantaminen tarkoittaa myös sitä, että lapsista ja nuorista pidetään entistä parempaa huolta. Heissä on Suomen tulevaisuus. Suurimmalla osalla lapsia ja nuoria menee hyvin, mutta sillä pienellä joukolla, joilla ei mene hyvin ongelmat kasautuvat ja syvenevät.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä hallituksen toimet eivät ole tähän mennessä purreet toivotulla tavalla. Siksi Vihreät ovat esittäneet hallituksen politiikkariihen yhdeksi teemaksi lasten ja nuorten sekä ennen kaikkea lapsiperheiden hyvinvoinnin ja palvelujen parantamisen. Ensinnäkin koulujen ja oppilaitosten oppilasterveydenhuolto on palautettava retuperältä. Matalan kynnyksen palveluita, kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin palveluita, pitäisi olla vähintään muutaman kerran viikossa jokaisen oppilaan saatavilla. Suositusten tie on kuljettu loppuun ja näyttää vahvasti siltä, että tässäkin asiassa tarvitaan tiukempia normeja.

Toiseksi kehitetään neuvoloista entistä vahvemmin lasten ja perheiden hyvinvointia tukevia palveluyksiköitä ja parannetaan lapsiperheiden mahdollisuuksia saada kotipalvelua. Kolmanneksi kehitetään etsivää nuorisotyötä ja varhaisen puuttumisen työotetta lastensuojelu- ja nuorisotyössä. Lastensuojelussa pitkällä tähtäimellä halvinta ja samalla inhimillisintä on ongelmien ennaltaehkäisy. Tämä edellyttää sitä, että perheiden tukipalvelut kunnissa toimivat.

Tällä hallituksella on oikeasti sosiaalinen omatunto ja sillä on myös vihreä kompassi. Me vihreät toimitamme hallituksessa näitä molempia virkoja ja olemme mielestäni onnistuneet pääsääntöisesti hyvin. Meidän tehtävämme on myös hallituksen viimeisellä kaksivuotiskaudella pitää huolta siitä, että hallituksen linja pystyy johdonmukaisena ja Suomella suunta kohti kestävämpää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista tulevaisuutta.

Kiitos!

Jaa sivu: