— Suvi Reijonen

Vihreiden puoluehallitus eläkesovusta: Uskottava eläkeiän nosto edellyttää merkittäviä panostuksia mielenterveyteen

Vihreiden puoluehallitus on tyytyväinen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen saavuttamaan sopuun eläkekysymyksessä. Tavoitteena on nostaa uskottavasti keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2008 keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän odote oli 25 vuotta täyttäneillä 59,4 vuotta.

- Keskimääräisen eläkeiän nostamisessa olennaista on puuttua työkyvyttömyyttä aiheuttaviin seikkoihin. Kyse ei ole vain iäkkäiden työntekijöiden jaksamisesta vaan myös niistä ihmisistä, jotka ajautuvat eläkkeelle joskus hyvinkin nuorina. Yksi nopeiten lisääntyvä varhaisen eläköitymisen syy on masennus, huomauttaa Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi.

Masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Vihreiden puoluehallitus katsoo, että vahvat panostukset juuri työperäisten mielenterveysongelmien synnyn ehkäisyyn ja sairauksien hoitoon ovatkin uskottavan eläkeiän noston yksi keskeisimmistä elementeistä. Kaikista  työkyvyttömyyseläkkeistä lähes puolet myönnetään nykyisin mielenterveyden häiriöiden takia.

- Oireilua ja sairautta ennalta ehkäisevät keinot tunnetaan hyvin. Työssä selviytymisen ongelmiin täytyy puuttua varhaisessa vaiheessa ja taustalla olevat syyt poistaa ajoissa. Pallo on siirtynyt  pitkälti työantajien käsiin. Toivon vilpittömästi, että työantajien leirissä on ymmärretty, että käytäntöjen täytyy muuttua työssä jaksamista tukeviksi. Työhyvinvoinnista tuotetut lukemattomat ohjelmat täytyy nyt jalkauttaa työpaikoille, Kasvi vaatii.

Puoluehallitus huomauttaa, että masennus sinänsä ei ole väestössä lisääntynyt, vaikka vuonna 2007 oltiin noin 2,5 miljoonaa päivää poissa töistä masennuksen takia. Eläkkeiden määrä ja poissaolot sairauden takia ovat lisääntyneet työelämän koventumisen takia.

- Masennuksen takia aikaiselle eläkkeelle joutuu usein keski-ikäinen ihminen. Tällöin hän menettää myös työyhteisönsä, mikä voi johtaa uusiin ongelmiin ja pahentaa sairautta. Työelämän käytäntöjä tulee pehmentää siten, että masentunut tai uupunut voi jatkaa työssä. Myös työyhteisöjen
tulee sallia epätäydellisyyttä nykyistä enemmän, Kasvi sanoo.

Vuonna 2007 noin 4 600 suomalaista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeellä oli masennuksen vuoksi saman vuoden lopussa yhteensä noin 37 000 suomalaista. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkemenot olivat 491 miljoonaa euroa.
Vuosittain noin 200 000 suomalaista sairastaa vakavaa masennusta.

- Eläkeiän nostoa ei voi toteuttaa pelkästään eläkeratkaisuna vaan kyse on koko sosiaaliturvasta. Esimerkiksi masennukseen sairastumisen jälkeen olennaista on, että hoitotakuu toteutuu, hoitokäytännön toimivat ja vaikuttavat, palveluketjut toimivat saumattomasti, eri toimijoiden yhteistyö sujuu ja että hoito ja kuntoutus toteutetaan laadukkaasti, Kasvi sanoo.
Jaa sivu: