— Suvi Reijonen

Heidi Hautalan ryhmäpuhe EU-selonteosta 16.4.2009

Vihdoinkin asiaa!

Viime vuosina EU-selonteot ovat käsitelleet puuduttavia perussopimusten muutoksia, loputtomia laatikkoleikkejä siitä, kuka saa unionissa päättää, mitä ja millä valtuuksilla. Ei ihme, ettei useimpia ihmisiä voisi vähempää kiinnostaa. Nyt hallitus kertoo, mihin asioihin ja millä keinoilla Suomi haluaa EU:ssa vaikuttaa.

Odoteltaessa, tuleeko L-alkuisesta pitkään pyöritellystä sopimuksesta totta, yhteistyötä voi hallituksen mukaan unionissa kehittää, kun on tahtoa.

Tahdosta puheen ollen, kriisi on myös mahdollisuus. Finanssi- ja talouskriisi pakottaa tarttumaan ihmisten elämää ravisuttaviin, vastuuttomiin rahoitusmarkkinoihin ja saattamaan ne sääntelyn sekä valvonnan piiriin. Viime kuukausina on tuntunut pitkästä aikaa siltä, että unioni tekee sitä, mitä sen pitääkin tehdä.

Vihreä eduskuntaryhmä panee tyytyväisenä merkille hallituksen uuden painotuksen: ”EU:n kautta toteutetulla ulkopolitiikalla on mahdollista saada EU:n koko painoarvo Suomelle tärkeiden kysymysten edistämiseen.”  Me vihreät katsomme, että EU:sta hyötyy koko maailma, ei vain Suomi.

Suomen nettomaksuosuus, 33 euroa asukasta kohden vuonna 2007, on kannattava sijoitus.

Edustaja Soini, eihän Suomi ollut edes Euronewsin sääkartalla ennen EU-jäsenyyttä!

Hallituksen ehdotukset unionin budjetin selkeyttämisestä ovat kannatettavia. Siirtyminen viisivuotiseen, parlamentin ja komission toimikauden pituiseen kehysbudjetointiin aivan oikein korostaisi varainkäytön vastuullisuutta ja yhteyttä poliittisiin päätöksiin. Myös ajatus jäsenmaiden nettomaksukatosta on paikallaan.
Konkreettiset tulokset ratkaisevat, onko unionilla kansalaisten luottamus vai ei. Hallituksen EU-vaikuttamisen kolme painopistettä ovat tervetulleita.

Menestyvän Euroopan tavoite merkitsee pyrkimistä maailman johtavaksi osaamisalueeksi. On luovuttava aikansa eläneistä toimintatavoista. Tarvitaan uusia instituutioita, joiden avulla useat yhtäaikaiset kriisit kuten talous-, ruoka-, ilmasto- ja energiakriisi voidaan ratkaista. Eurooppaan on mahdollista luoda viisi miljoonaa viherkaulustyöpaikkaa, joilla vastataan uusiin ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin.

Euroopan vihreät ovat mm. tehneet aloitteen ydinvoiman edistämiseen aikanaan perustetun EURATOM-sopimuksen korvaamisesta ERENE-sopimuksella, jonka avulla uusiutuvien energialähteiden kehitys ja käyttöönotto nostetaan aivan uusille kierroksille. Näin voidaan edistää hallituksen tavoitetta, että EU:sta tulee niukkahiilisen talouden edelläkävijä.

Menestyvä ja ilmastoystävällinen Eurooppa tarvitsee hyvät joukkoliikenneyhteydet. Euroopan vihreät haluavat rakentaa Rail Baltican, jotta Baltian läpi pääsee junalla Keski-Eurooppaan.
Kansalaisten Eurooppaa halutaan rakentaa niin terveyden, kuluttajan- kuin ympäristönsuojelussa, kuin vapaan liikkuvuuden edistämisessäkin. Siihen kuuluu myös pohjoismaisen oikeusajattelun ja sukupuolten tasa-arvon levittäminen sekä perusoikeuksien korostaminen.

Suomen hallitukselta ei liene koskaan aikaisemmin kuultu, että unioni on kansalaisia koskettava poliittinen tila ja että Suomen tulee unionissa puolustaa pohjoismaista kansalaisjärjestöjen toimintamallia. Erinomaista!

Hallituksen kolmas painopiste on tehdä EU:sta globaali johtaja. Aivan totta, unioni on tällä hetkellä kokoonsa nähden maailmanpolitiikassa alisuoriutuja. Voimme yhtyä esitettyihin lääkkeisiin. Unionin ulkopolitiikassa on oltava johdonmukaisuutta. Kauppa-, ilmasto-, turvallisuus- ja kehityspolitiikan pyrkimykset on sovitettava yhteen.

Esimerkiksi maatalouspolitiikalla ei tule polkea kehitysmaiden mahdollisuuksia kehittyä. EU:n on oltava edelläkävijä erityisesti ihmisoikeus- ja ilmastopolitiikassa. Ei kiitos enää kauppa- tai kumppanuussopimuksia, joissa ihmisoikeudet vaihdetaan energiaan.

Globaalin johtajan tulee myös toimia ulospäin yhtenäisesti. Sen on tavoiteltava edustusta kansainvälisiin järjestöihin, myös YK:n turvaneuvostoon, vaikka siellä tiellä ovatkin toistaiseksi suuret jäsenmaat, toisen maailmansodan voittajavaltiot Ranska ja Britannia.

Arvoisa puhemies!

Suomessa tiedetään usein enemmän siitä, mitä tapahtuu Washingtonissa kuin Brysselissä tai Strasbourgissa. Kansalaisten Eurooppaa vihreät haluavat edistää myös luomalla eurooppalaista julkisuutta ja mediaa. Se voi olla EU-maiden yleisradioyhtiöiden entistä tiiviimpää, rajat ylittävää ohjelmatoimintaa, tai tukea kansalaisten internet-medialle. Eurooppalainen kansalaisaloite tulee sekin vahvistamaan kansalaisten Eurooppaa ja olemmekin sitä aktiivisesti ajaneet.

Emme tässä salissa voi syyttää vain mediaa, jos kansalaisilla ei ole Suomessa tarpeeksi selkeää tietoa EU-asioista. Olemme itse olleet laiskoja parantamaan eduskunnan toimintaa EU-asioissa. Niitä käsitellään 95 %:sesti suljettujen ovien takana, valiokunnissa.

Viime talvena vihreiden ehdotuksesta järjestettiin täysistunnossa kiinnostava ja dynaaminen ”lähetekeskustelu” EU:n energia- ja ilmastopaketista kuin mistä tahansa tähän taloon saapuvasta hallituksen esityksestä, ensimmäistä kertaa.

Jos alamme itse suhtautua EU-asioihin normaalisti, voimme toivoa myös kansalaisten ja median kiinnostuvan, kun jotain todella tärkeää on meneillään. Vihreät haluavat nähdä useammin vastaavia täysistuntokeskusteluja komission uusista ehdotuksista, jotka koskevat kuluttajansuojaa, geenimuuntelua, kehityspolitiikkaa, siviilikriisinhallintaa, euroalueen haasteita ja monia muita tärkeitä kysymyksiä. Kun ajaa avoimuutta EU:ssa, on oltava valmiita lisäämään sitä myös kotimaassa.

Euroopan parlamentin kasvava valta on noteerattu ja päätetty ryhtyä toimimaan aktiivisesti sen kanssa, eikä vain suomalaisten jäsenten vaan muidenkin avaintoimijoiden kanssa. Hyvä!

Hyvä ja ajankohtainen esimerkki onnistuneesta EU-vaikuttamisesta on eduskunnan ja hallituksen yhteinen kampanja, jolla puolustetaan unionissa saavutettua avoimuutta komission salailuyrityksiä vastaan. 

Tällainen aktiivisuus on ennen näkemätöntä ja sitä tarvitaan monissa muissakin asioissa.

Arvoisa puhemies!

EU:n mallioppilas on vihdoin huomannut, että kiltit jäsenmaat pääsevät taivaaseen, mutta tuhmat tavoitteisiinsa. On todellakin aika ottaa käyttöön uusia keinoja ja verkostoitua yli aikaisemmin sallittuina pidettyjen rajojen, vaikutusvallan lisäämiseksi.

Hallituksen käynnistämä EU-vaikuttamisselvitys tulee paljastamaan, missä ei toimita täydellä teholla.

Tuppisuuvirkamiehillä ei 27 jäsenvaltion unionissa pärjätä, eikä ministereillä, jotka mieluiten lähettävät EU-kokouksiin valtiosihteerinsä voidakseen itse keskittyä mielestään tärkeämpiin asioihin.

Jaa sivu: