— Heidi Hautala

Hautala: Poliisin tietovuodot tukittava uhraamatta viestinnän lähdesuojaa

Kansanedustaja, lakivaliokunnan puheenjohtaja Heidi Hautala on huolissaan esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnan mietinnön ehdottamista muutoksista esitutkintalakiin. Toimikunnan ehdotus mahdollistaisi esitutkintavaiheessa tiedotusvälineiden edustajien lähdesuojan aiempaa helpomman murtamisen. Hautalan mukaan toimikunnan lakiehdotus on askel väärään suuntaan suomalaisen hallinnon avoimuudessa.

Mietinnössä muutosehdotusta on perusteltu tarpeella suojella yksityisiä asianomistajia poliisien tietovuodoilta. Hautalan mukaan ongelma on sinänsä todellinen.

- Poliisin lisääntyneet vuodot ovat ongelma epäillyn oikeusturvan kannalta. Poliisi ei saa käyttää mediaa strategisena epäillyn leimaamisen välineenä kesken rikostutkinnan. Alpo Rusin tapaus on valitettava esimerkki tilanteesta, jossa poliisin tietovuoto johtaa yksilön maineen perusteettomaan lokaamiseen, Hautala toteaa.

Hautala kuitenkin alleviivaa, että toimikunnan konkreettinen lakiehdotus on näiltä osin epäonnistunut ja ylimitoitettu tapa ratkaista pulma, jossa on sovitettava yhteen yhtäältä yksilön perusoikeus oikeusturvaan sekä toisaalta sananvapaus ja kansalaisten oikeus tietää esimerkiksi hallinnon väärinkäytöksistä.

- Toimikunnan lakiehdotuksessa lähdesuoja olisi murrettavissa esitutkintavaiheessa, kun tiedotusvälineiden olisi syytä epäillä saaneen tiedon vastoin mitä tahansa salassapitovelvollisuutta, jonka rikkominen on rangaistavaa. Määritelmä olisi siis huomattavan laaja, ja sisältäisi esimerkiksi yrityssalaisuuden rikkomisen ja suuren joukon muita salassapitorikkomuksia. Monissa tapauksissa sinänsä salassa pidettävällä asiakirjalla voi olla huomattava merkitys erilaisten väärinkäytösten paljastajana.

Hautalan mukaan esitutkintalain lähdesuojaa koskevan muutoksen tulisikin siis rajoittua korkeintaan tilanteisiin, joissa yksilön oikeusturvaa on vahingoitettu. Tällöinkin lähdesuojan murtamisen tulisi aina perustua perusteelliseen yksittäistapaukselliseen harkintaan siitä, että murtaminen on perusteltua rikoksen vakavuuteen ja seurauksiin nähden.

Hautalan mukaan poliisien tietovuotoihin tulisi ensisijaisesti puuttua muilla keinoilla, joita on mainittu oikeusasiamiehen asiaa koskevassa selvityksessä. Tällaisia keinoja ovat tietojen käsittelyyn oikeutettujen poliisien piirin rajaaminen, poliisien koulutuksen lisääminen julkisuusasioissa sekä tehokkaampi rekisterien käytön valvonta.

SUOMEENKIN SUOJA SYVÄKURKUILLE

Toimikunnan ehdotuksen sijaan Hautala kannattaa lakimuutoksia ruotsalaisen esimerkin mukaiseen suuntaan. Ruotsin perustuslaissa on yleistä pohjoismaista julkisuusperiaatetta täydentämässä meddelarfrihet-periaate. Sen mukaan virkamiehellä on mahdollisuus luovuttaa myös salassapidettäviä asiakirjoja tiedotusvälineille ilman uhkaa seuraamuksista, eräitä vakavimpia rikosnimikkeitä lukuunottamatta. Yhdysvaltojen Whistleblower Protection Act on toinen esimerkki edistyneestä lainsäädännöstä, jolla suojataan virkamiesten mahdollisuutta raportoida väärinkäytöksistä tiedotusvälineille nimettömästi.

- Tiedotusvälineiden lähdesuoja on sananvapauden edellytys. Ympäri maailman on lukuisia esimerkkejä tapauksista, joissa hallinnon sisältä tehdyt nimettömät vuodot tiedotusvälineille ovat johtaneet esimerkiksi korruption paljastumiseen. Kidutusmuistiot ja muut väärinkäytöksistä kertovat salaiset asiakirjat eivät julkaise itse itseään, tarvitaan myös henkilöitä vuotamaan ne. Tiedotusvälineiden oikeus suojella näitä syväkurkkuja on toimivan demokratian edellytys.

Jaa sivu: