— Suvi Reijonen

Janina Anderssonin pitämä ryhmäpuheenvuoro ilmasto- ja energiastrategian palautekeskustelussa

Arvoisa puhemies, Tämä ilmasto- ja energiastrategia on vasta alkusoittoa ja tulee tiukentumaan pian merkittävästi. Vaadittavien päästövähennysten aikataulusta on viime vuosina esitetty kovempiakin tieteellisiä arvioita kuin EU:n 30 prosentin tavoite. Vuosisadan puoliväliin mennessä Suomen päästöt on saatava lähemmäs nollaa. Suomen olisi nyt syytä katsoa pidemmälle, ja varautua nopeammassa aikataulussa päästövähennyksiin. Tavoitteen kiristäminen vähitellen on helpompaa ja halvempaa sekä tukee viherkaulustyöpaikkojen syntyä toisin kuin äkillinen korjausliike myöhäisemmässä vaiheessa. Vihreä eduskuntaryhmä odottaakin innokkaasti syksyllä eduskuntaan tulevaa ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa. Mitä uutta talousvaliokunnan mietintö tuo hallituksen laatimaan strategiaan? Mielestäni eduskuntakäsittelyn yhteydessä kolme tärkeää asiaa on noussut esille. Ensinnäkin se, että energian ja sähkön kulutusennusteet ovat ylimitoitettuja strategiassa. Hallituksen strategiassa todetaan, että tavoitearvoja voidaan tarkistaa, jos EU:n Suomelle esittämät velvoitteet tai keskeiset olosuhteet muuttuvat olennaisesti. Sähkönkulutus on nyt laskenut talouden taantuman ja teollisuuden rakennemuutoksen takia vuoden aikana enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Se on laskenut Loviisan toisen ydinreaktorin tuotannon tai 15 Vuotoksen tuotannon verran. Tämä lasku alkoi jo ennen taantumaa. Onkin siis loogista, että valiokunta edellyttää hallitusta arvioimaan uudelleen energian ja sähkön kulutusennusteet niin, että nämä toimintaympäristön muutokset otetaan huomioon. Uudelleenarviointi pitää tehdä viimeistään ydinvoimalupahakemusten käsittelyn yhteydessä. Toiseksi selluteollisuuden tuotannon aleneminen vaikuttaa voimakkaasti Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoitteen saavuttamiseen. Tämän takia talousvaliokunta edellyttää hallitusta edistämään uusiutuvan energian tuotantotavoitteiden toteutumista lisäämällä esimerkiksi Kemera-rahoitusta ja investointitukia. Hallitus on myös alustavasti linjannut syöttötariffeja sekä biokaasulle että tuulivoimalle. Syöttötariffit ja tienkäyttömaksut on kansainvälisesti todettu monissa tapauksissa vaikuttavimmiksi yksittäisiksi ohjauskeinoiksi. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaakin syöttötariffien laajentamista metsäenergiaan ja rohkaisee hallitusta toimimaan aktiivisesti, jotta tienkäyttömaksut saataisiin käyttöön. Meidän on siirryttävä enenevässä määrin biokaasun käyttöön sekä Itämeren rehevöitymisen että ilmastonmuutoksen takia. Jokaisessa kylässä pitäisi olla biokaasulaitos, jossa tehdään esimerkiksi lannasta ja yhdyskuntalietteestä lämpö- ja sähköenergiaa sekä kierrätysravinteita pelloille. Näin saataisiin hajautettu energiantuotantojärjestelmä samalla, kun vähennettäisiin maanviljelijöiden tarvetta ostaa yhä kallistuvia kemiallisia lannoitteita. Ärade talman, Östersjön och klimatpolitiken skulle behöva en stor satsning på biogas, vars energi effektiviteten är som störst bränsle för trafiken. Förutom själva biogasverken skulle det vara bra med en satsning på rör för en flexiblare transport av gasen. Arvoisa puhemies, Kolmanneksi meillä on nyt realistisemmat tiedot energiatehokkuuden ja energiasäästön mahdollisuuksista kuin, mitä hallituksella oli strategiaa kirjoittaessa. Tästä pitää kiittää energiatehokkuustoimikuntaa, joka on saanut työnsä valmiiksi. Sen toimilla tähdätään 5 terawattitunnin (TWh) sähkönkulutuksen säästöön vuoteen 2020 mennessä. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen mukaan energiatehokkuudella voidaan saavuttaa merkittävät vuotuiset säästöt, joiden arvo on lähempänä miljardia kuin puolta miljardia euroa. Toimikunnan ehdotukset pitää nyt vain toteuttaa. Siksi talousvaliokunta edellyttääkin hallitusta edistämään energiatehokkuutta ja energiansäästöä esimerkiksi rakentamisessa ja liikenteessä sekä kotitalouksissa veropolitiikan, muun lainsäädännön, ohjeistuksen, tiedotuksen ja erilaisten muiden edistämiskeinojen avulla. On myös hyvä, että mietinnössä nostetaan esille kuluttajien ohjaus ja esimerkiksi reaaliaikaiset sähkönkulutusmittarit, koska meidän energiatehokkuudessa on vielä paljon parannettavaa. Ympäristövaliokunta toteaa, että jatkossa tulee selvittää ilmastolakityyppisen instrumentin hyötyjä ja haittoja ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiskeinona. Vihreän eduskuntaryhmän mukaan onkin syytä tarkastella, ovatko strategiat ja niiden päivitykset yksin riittävän tehokas ohjauskeino vai tarvittaisiinko niiden rinnalle sitovampaa ohjausta. Kannatamme ilmastolakia, joka viitoittaa ilman epäselvyyksiä sekä lyhyen, keskipitkän että pitkän aikavälin tavoitteet. Arvoisa puhemies, Vihreä eduskuntaryhmä ei kannata ydinvoiman lisärakentamista. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia korostaa, että periaatepäätöstä harkittaessa lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen. Elinkeinoministerin syksyksi lupaamat uudet ennusteet tulevat luultavasti tekemään entistä selvemmäksi, että emme tarvitse enää lisää ydinvoimaa Suomen markkinoille. Talousvaliokunnan käsittelyn yhteydessä opposition edustajien mielenkiinto tuntui valitettavasti kohdistuvan lähinnä lisäydinvoiman tarpeellisuuden ja tuulivoiman kalleuden korostamiseen. Toivon, että nämä näkemykset eivät vastaa heidän eduskuntaryhmiensä yleistä kantaa. Mielenkiintoinen vivahde tässä ydinvoiman hehkutuksessa on sen omavaraisuuden korostaminen. Ovatko omavaraisuudesta puhuvat tietämättömiä siitä, että ydinvoima pohjautuu tuontiuraaniin, vai haluavatko he avata uraanikaivoksia Suomeen? Arvoisa puhemies, Suomen talous on pitkään nojannut energiaintensiivisiin aloihin, kuten metsä- ja paperiteollisuuteen. Metlan tuoreen raportin mukaan massan, paperin ja kartongin tuotanto laskee vielä yli kolmanneksen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2020. Metsäteollisuuden rakennemuutos johtuu toisaalta siitä, että paperituotteiden kysynnän odotetaan hiipuvan teollisuusmaissa, ja toisaalta siitä, että sekä nopeasti kasvavaa raaka-ainetta että halpaa työvoimaa löytyy muualta kuin Suomesta. Suljettuja tehtaita ei luultavasti enää koskaan avata uudelleen. Tehtaiden sulkeminen on jättänyt monet työttömiksi aiheuttaen taloudellista ja henkistä ahdinkoa. On ymmärrettävää, että tässä tilanteessa moni haluaisi palata menneeseen. Mutta menneeseen ei ole enää paluuta vaan meidän täytyy löytää uusia ratkaisuja. Taantumasta selvitäksemme tarvitsemme uutta talouskasvua, mutta se ei välttämättä ole eikä sen tarvitse olla yhtä energiaintensiivistä kuin vanha. Päinvastoin. Esimerkiksi Metlan näkemys on, että metsäteollisuuden uusi tuotanto ei tule kuluttamaan yhtä paljon sähköä kuin vanha tuotanto. Tuotannon kasvua odotetaan esimerkiksi bioenergiasta ja puurakentamisesta. Suomella on vahvaa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osaamista. Satsaamalla kestäviin ratkaisuihin täällä kotimaassa me parannamme asemiamme myös vientimarkkinoilla ja saamme uusia viherkaulustyöpaikkoja. Suomi voi ja Suomen kannattaa olla ilmastonsuojelun edelläkävijä.
Jaa sivu: