— Suvi Reijonen

Ville Niinistön pitämä Vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa 2.6.

Arvoisa puhemies,

Suomalainen yhteiskunta on maailmanlaajuisen syvän taloustaantuman myötä historiallisessa murrosvaiheessa. Maailmantalous nousee tästä taantumasta aikanaan toisenlaisena kuin se oli ennen taantumaan ajautumista. On helpompaa olla vastuussa päätöksistä hyvinä aikoina. Vaikeina aikoina mitataan yhteiskunnan kyky luoda nahkansa uudestaan ja nousta kriisistä ehjänä.

Opposition välikysymys osuu suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeiseen kysymykseen. 1990-luvun laman suurtyöttömyyden arvet näkyvät yhä keskuudessamme. Taantuma ei kohtele meitä ihmisiä tasapuolisesti. Kouriintuntuvimmin sen vaikutuksen kokevat konkurssiin ajautuvat yrittäjät tai työttömäksi joutuvat. Edellisen laman virheistä on nyt opittava.

Hallituksen on syytä tehdä kaikkensa, jotta tavallinen suomalainen voi luottavaisin mielin katsoa tulevaisuuteen. Hyvinvointiyhteiskunnan arvo on siinä, että vaikeinakin aikoina kaikista pidetään huolta ja jokaista autetaan nousemaan jaloilleen. Työllisyyden hoidon ja työttömyyden ehkäisyn on siksi ohjattava hallituksen politiikkaa.

Hallitus on sitoutunut tähän tavoitteeseen. Se on ilmaissut kannanottonaan, että taantuman taakka ei jää yhteiskunnan heikompien kannettavaksi.

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen hallituksen yksiselitteiseen linjaukseen ja edellyttää että tästä velvoitteesta hallituksen on myös pidettävä kiinni.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on vastannut taantumaan vahvalla elvytyksellä, mikä on ollut oikea valinta. Velkaa pitää aina ottaa harkiten. Nyt otettava velka on otettu perusteltuun tarpeeseen. Velkaa on otettu, koska elvytyksellä on pyritty hidastamaan taantuman aiheuttamaa törmäystä.

On vaikeaa yksiselitteisesti arvioida elvytyksen työllistävää vaikutusta, mutta hyvin kohdennettujen elvytystoimien osalta se on joka tapauksessa merkittävä.

Taantumasta ei kuitenkaan nousta vain hoitamalla työttömyyttä tai pumppaamalla elvytysrahaa investointeihin. Opposition välikysymys on tältä osin valitettavan näköalaton. Siinä ei esitetä yhtään ajatusta siitä, miten me voimme luoda uutta, kestävää talouskasvua. Tämä on kuitenkin olennainen osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä meidän on yhä vahvemmin sisäistettävä talouskriisin ja ilmastokriisin kohtalonyhteys.

Taloustaantuma pakottaa yhteiskunnat uudistumaan. Ilmastokriisi on puolestaan seurausta siitä, että talouskasvua on haettua vailla pyrkimystä pitkän aikavälin kestävyyteen.

Pelikenttä on kuitenkin muuttumassa. Raaka-aineiden hinnannousu ja päästöjä entistä tehokkaammin rajoittavat ilmastosopimukset antavat kilpailuedun kestävää kehitystä suosiville yhteiskunnille.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että Green New Deal - vihreä uusjako - ei ole vain ympäristöpolitiikkaa vaan koko yhteiskunnan ja talouden selviytymisstrategia kohti uutta hyvinvointia.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä hallituksen on syksyn lisäbudjetissa tehtävä päätöksiä lisäelvytyksestä julkisiin investointeihin, jos niillä nähdään olevan työllisyystilanteen parantamisen kannalta edelleen merkittävä vaikutus. Lisäelvytystoimet on kohdistettava uutta vihreää kasvua edistävällä tavalla.

Arvoisa puhemies,

Opposition välikysymyksessä esitetään joukko työllisyyskehitykseen liittyviä todellisia ongelmia, joihin hallitus on jo määrätietoisesti puuttunut.

Hallitus on sitoutunut siihen, että TE-keskukset saavat kaiken sen rahoituksen ajallaan, mitä ne työttömyyden hoitoon tarvitsevat.

Budjetin työllisyysmäärärahat on käytetty etupainotteisesti ja nyt on tehty päätös 60 miljoonan euron lisärahoituksen järjestämisestä loppuvuodeksi ESR-ohjelmarahoituksesta. Hallitus on luvannut tarvittaessa tehdä lisää päätöksiä työllisyysmäärärahojen lisäämiseksi, jos tarvetta sille ilmenee. Ensi vuoden lisärahoitus on varmistettava kokonaisuudessaan jo budjettiriihessä.

Pelkät rahat eivät kuitenkaan riitä. Rahoille on saatava vastinetta, eli autettava työtön takaisin työelämään.

Oppositio on oikeassa korostaessaan nuorten työttömyyden ehkäisyn merkitystä. 90-luvun lamassa nuorten työttömyys nousi erittäin voimakkaasti, pahimmillaan jopa yli 100 000 nuorta oli vailla työtä. Osalle nuorista pitkäaikaistyöttömyydestä tuli pysyvää. Osa silloin työttömistä nuorista on tänään työttömiä aikuisia.

Tästä laskusuhdanteesta pitää selvitä niin, että se ei syrjäytä ihmisiä kokonaan työelämästä. Pitkäaikainen työelämästä syrjäytyminen on epäinhimillistä ja yhteiskunnalle kallista. Jo muutaman vuoden kuluttua väestön ikääntymisen myötä jokaista nuorta tarvittaisiin työelämässä.

Hallitus on jo nyt kohdentanut keväällä myönnettyä lisärahoitusta erityisesti nuorten koulutukseen ja tukityöllistämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön nuoret miehet työelämään -työryhmän viime viikolla valmistunut raportti on syytä ottaa vakavasti. Nuorten miesten työttömyys oli tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 2009 lähes 30 prosenttia - yli kaksinkertainen nuorten naisten työttömyyteen verrattuna.

TE-keskusten on pystyttävä tarjoamaan nuorille miehille mielekästä tekemistä. Etsivän työn resursseja on lisätty, joilla nuoria miehiä saadaan mukaan esimerkiksi työpajatoimintaan. Tätä työtä on jatkettava.

Nuorten yhteiskuntatakuusta on pidettävä kiinni ja saatava työmarkkinaosapuolet mukaan tähän työhön; kaikille alle 25-vuotiaille on järjestettävä koulutus- tai työpaikka kolmen kuukauden kuluessa.

Uutta tässä taantumassa on nuorten korkeakoulutettujen lisääntyvä työttömyys. Valmistuville opiskelijoille on taattava riittävästi harjoittelupaikkoja. Julkisen sektorin on voitava palkata harjoittelijoita lomautuksista riippumatta.

On myös puututtava asenteisiin siinä, että työttömyys tai konkurssiin ajautuminen ei leimaa ihmistä. On tärkeää, että yhteiskunnassa on vahva usko työnteon ja yrittäjyyden arvoon. Tähän kuuluu se, että kaikille annetaan myös mahdollisuus yrittää uudestaan.

Viime lama kaatoi monen pienyrittäjän. Hallitus on nyt aivan oikein lisännyt merkittävästi pk-yritysten rahoitusten saantia Finnveran avulla. Terveen yrityksen ei saa antaa kaatua rahan saannin vaikeuteen. Myös velkaneuvonnan resurssit on turvattava.

Arvoisa puhemies,

Työpaikoilla on suosittava tapoja jakaa työtä ilman irtisanomisten tarvetta. Suomalainen lomautusjärjestelmä on tässä taantumassa osoittautunut hyväksi jouston ja turvan yhdistelmäksi. Hyvä työnantaja pyrkii pitämään osaavasta työvoimasta kiinni. Lomautusten avulla yritykset ovat voineet paremmin varautua talouden kasvuun ja sitä seuraavaan työvoimapulan aikaan.

Osaamme näköjään vähentää työtä joustavasti taantumassa, mutta osaammeko lisätä sitä yhtä joustavasti? Valitettavasti vastaus on ei.

Sosiaaliturvauudistuksen tarve ei ole taantuman myötä vähentynyt, vaan pikemminkin tullut yhä tärkeämmäksi. Työelämä on muuttunut, mutta sosiaaliturvamme perustuu yhä teollisen yhteiskunnan vakaisiin työsuhteisiin.

2000-luvun hyvinvointiyhteiskunnassa sosiaaliturvan tehtävänä on kannustaa ja tukea ihmisten omia elämänvalintoja. Sosiaaliturvan on mahdollistettava erilaiset työn tekemisen tavat, jotta mahdollisimman moni voi osallistua mielekkäällä tavalla työelämään. Sen tulisi toimia välineenä, joka nostaisi siihen turvautuvan nopeasti jaloilleen.

Valitettavasti sosiaaliturvamme ei ole tehtävän tasalla.

Työllisyyden kannalta keskeisin haaste on pienituloisen työn kannattavuuden parantaminen ja työllistymisen helpottaminen. Passivoivasta turvasta on siirryttävä ihmisen omaa aloitteellisuutta tukevaan turvaan. Uudistus on välttämätön, jotta voimme ehkäistä työttömyyden nousemisen pysyvästi korkealle tasolle.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa muistuttaa, että Sata-komitean on saatava merkittäviä tuloksia aikaan.

Sosiaaliturvan ja työn yhdistämisen osalta komitean väliraportti ei vakuuttanut. Komitean on lopputyössään pystyttävä helpottamaan työmarkkinoille pääsyä ja vahvistamaan epävarmassa työssä olevien asemaa.

Myös työmarkkinajärjestöjen on komiteassa pystyttävä osoittamaan solidaarisuuttaan niille, jotka nyt eivät pääse pysyvästi työmarkkinoille. Emme voi rakentaa työllisyyspolitiikkaa pelkästään hyväosaisten työntekijöiden varaan. Oikeus työhön on turvattava jokaiselle.

Arvoisa puhemies,

Hyvinvointiyhteiskunnan kantava piirre on usko yhteiseen hyvään. Yhdessä me olemme enemmän. Vastuuta on vaikeina aikoina kannettava yhdessä, toisistamme huolta pitäen. Samalla meidän on jo katsottava tulevaisuuteen ja rakennettava huomisen kestävän hyvinvoinnin Suomea.

Hallitus on toimillaan osoittanut ansaitsevansa eduskunnan luottamuksen tämän työn jatkamisessa.

Jaa sivu: