— Suvi Reijonen

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Niinistön puhe valtuuskunnassa

Hyvä puheenjohtaja, arvon valtuuskunta,

Vihreät on liike, joka rakentaa kestävää tulevaisuutta. Tulevaisuutta, jossa ihmisten välillä, sekä suhteessa ympäristöömme, vallitsee sopusointuinen tasapaino. Tarve kestävän tulevaisuuden visiolle on tuskin koskaan ollut ajankohtaisempi kuin tänä päivänä.

Kohtaamme kerralla kaksi merkittävää haastetta: lähitulevaisuuttamme suuntaa se, miten vastaamme kansainvälisen talouskriisin aiheuttamiin ongelmiin. Ihmiskunnan ja luonnon monimuotoisuuden tulevaisuuden kannalta ratkaiseva haaste on kuitenkin se, miten voimme jo lähivuosina vastata ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen rinnalla ja sen vauhdittamina ympäristöämme uhkaavat aavikoituminen, lajien sukupuuttoaalto, luonnon monimuotoisuuden kaventuminen, valtamerten ekosysteemien tuhoutuminen – maailman johtavat korallitutkijat julkistivat muutama viikko sitten hätähuutonsa siitä, että merten ekosysteemeille välttämättömät korrallit on menetetty viidessäkymmenessä vuodessa.

Näitä haasteita ei pystytä onnistuneesti ratkaisemaan, ellemme yhdistä niiden ratkaisemista toisiinsa. Taloustieteen nobelisti Paul Krugman sanoi Suomen vierailullaan, että Kööpenhaminan ilmastosopimus ”ei ole hyväksi vain planeetalle, vaan se saattaisi olla hyväksi myös talouden elpymiselle”. Jo Sternin raportti osoitti, että pitkällä aikavälillä taloudelliset seuraamukset ilmastonmuutoksesta olisivat kestämättömät. Mitä pitempään toimeen tarttuminen päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseksi kestää, sitä kalliimmaksi se tulee ja sitä vaikeampaa tehtyjen virheiden korjaaminen on.

Viikko sitten perjantaina ihmiset olivat kuluttaneet loppuun kaikki luonnon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Loppuvuoden ihmiskunta elää lainaamalla tulevien sukupolvien luonnonvaroja. Tätä lainaa meidän on vaikea maksaa takaisin, jos kaikki sadat miljoonat rikastuvat kiinalaiset ja intialaiset omaksuvat länsimaiset kulutustottumukset ja me länsimaissa noudatamme omia, vanhanaikaisia tapojamme.

Hyvä valtuuskunta,

Se, mitä nyt tarvitsemme, on ekologian ja ekonomian liittoa.

Emme voi kieltää kehitysmaita rikastumasta, emmekä toisaalta voi antaa kaikkien käyttää luonnonvaroja tämän päivän länsimaiden tavoin.

Emme voi kieltää kehitysmaita rikastumasta, emmekä toisaalta voi itse jatkaa luonnonvarojen tuhlaavaa käyttämistä entiseen tapaamme.

Emme myöskään voi kyseenalaistaa talouskasvua, jos sen vaihtoehtona on talouskriisi.

Kysymys ei siis ole siitä, onko talouskasvu hyvästä, vaan siitä, millaisella talouskasvulla voimme nopeimmin vähentää aiheuttamaamme kuormitusta maapallolle.

Todellisia edelläkävijämaita ovatkin nyt ne, jotka ymmärtävät, että luonnonvarojen rajallisuus sekä lisääntyvät ilmastovelvoitteet takaavat sen, että tulevaisuuden taloudellinen menestys lepää matalahiilisen yhteiskunnan rakentamisessa. Tarvitsemme siis vihreää taloutta.

Suomessa istuu nyt ensimmäinen hallitus, joka on yleisellä tasolla oivaltanut ekologisen rakennemuutoksen merkityksen. Hallitus on jo toteuttanut merkittävän, yli 200 miljoonan euron ekologisen verouudistuksen ja suunnittelee viisinkertaistavansa sen vuonna 2011. Uusi polku alkaa vasta hahmottua, mutta paluuta entiseen ei ole. 2000-luvun ongelmia ei voida ratkaista 1900-luvun keinoin.

Viherelvytyksen osalta olemme kuitenkin valitettavasti useita muita maita jäljessä.

Vihreät ovat asettaneet tavoitteekseen 50 000 uutta viherkaulustyöpaikkaa Suomeen vuoteen 2017 mennessä. Näitä tulevaisuuden menestysalan työpaikkoja ei kuitenkaan Suomeen saada, jos elvytysrahat upotetaan vanhan talousrakenteen ylläpitämiseen.

Suomen talous on perinteisesti ollut vahvasti riippuvainen viennistä. Tämä riippuvuus on tehnyt tästäkin taantumasta meillä vaikean; vientimme on laskenut vuodessa 36 prosenttia.

Nostaaksemme vientimme aiemmalle tasolle, meidän on löydettä uusia menestystuotteita vanhojen vientituotteidemme rinnalle. Uusi kukoistus ei synny entisin konstein. Suomen on rohkeasti avauduttava uusille ajatuksille ja innovaatioille. Naapurissamme Ruotsissa on ennakkoluulottomasti panostettu paljon luovien alojen kehitykseen. Olisiko Suomella opittavaa Ruotsista esimerkiksi sähköisten sisältöpalvelujen tuotteistamisessa?

Metsäteollisuuden rakennemuutos avaa uudet mahdollisuudet myös puupohjaiselle bio- ja energiataloudelle. Kun massateollisuus ei tarvitse enää yhtä paljon puuta omiin prosesseihinsa, uusia, jalostusarvoltaan paperia ja sellua paljon korkeampia tuotteita, on välttämätöntä kehittää.

Yhtenä painopistealueena tulisi olla puurakentamisen renesanssi. Suomen hallituksen tulisi pikaisesti luoda laaja strategia puurakentamisen edistämiseksi. Se vähentäisi rakentamisen aiheuttamia päästöjä kotimaassa merkittävästi ja loisi samalla edellytykset uudelle suomalaiselle vientimenestykselle.

Suomen energia-alan tulevaisuuden työpaikkoja uhkaa viherelvytyksen rajallisuuden lisäksi ydinvoiman lisärakentaminen. Jos Suomessa tehdään päätös yhdenkin uuden reaktorin rakentamiseksi, tulee se viemään kohtuuttomasti pääomia suomalaisten tulevista työpaikoista vihreän talouden rakentamisessa. Ja lukitsee meidät vielä 60 vuodeksi tuhlaavaa elämäntapaa ylläpitävään fissioenergiaan hetkellä, jolloin pitäisi panostaa merkittävästi uuden, kestävän energiatalouden luomiseen.

Ydinvoima sitoo valtavasti suomalaista pääomaa energiaratkaisuun, jonka tulevaisuus on lyhyt. Ydinvoima ei pohjaudu suomalaiseen osaamiseen tai teknologiaan - se ei luo suomalaista vientiä maailmalle, eikä se tuo työtä suomalaisille.

Ydinvoiman lisärakentaminen uhkaa vain tuoda muun Euroopan ydinjätteet Suomeen.

Hyvä valtuuskunta,

Eduskunnan talouskeskustelusta valtaosa keskittyy vientiteollisuuteen. Emme voi kaikki kuitenkaan elää vain viennistä ja harvojen suurikokoisten yritystemme suhdanteille alttiin tuloksentekokyvyn varassa. Suomen talouden kivijalan on oltava leveä, jotta voimme vähentää talouden kansainvälisten taantumien vaikutusta suomalaisten hyvinvointiin. Vihreiden mielestä Suomen talouden on nojattava entistä monimuotoisempaan elinkeinotoimintaan ja kyettävä työllistämään aiempaa enemmän ihmisiä tukemalla mikroyrittäjyyttä.

Vihreiden tulevaisuuden vision ytimessä on vahva usko monipuolisen yrittäjyyden ja kotimaiseen kysyntään perustuvien työpaikkojen merkitykseen. Nämä ovat työpaikkoja, jotka eivät lähde globalisaation myötä Kiinaan. Nämä ovat työpaikkoja, joita on mahdollista luoda koko maahan ja jotka parantavat pysyvästi suomalaisten elämänlaatua.

Onkin hienoa, että tässä valtuuskunnassa on lähetekeskustelussa pk-yrittäjyysohjelma. Vihreiden on jatkossa oltava myös julkisuudessa, ei vain tavoitteissamme, uskottava haastaja porvaripuolueille yrittäjyyspuolueena. Poliittisessa kentässä meidän on vallattava tilaa vahvaan valtioon uskovan vasemmiston ja suuryrityksille korvansa eniten kallistavan oikeiston välissä kotimaista pk-yrittäjyyttä ja kolmannen sektorin merkitystä vaalivana puolueena.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomesta puuttuu satoja tuhansia palvelualan työpaikkoja. Tämä johtuu eri syistä, joista keskeisin on pienituloisen työn kannattamattomuus. Keskimääräinen työllistymisveroaste, eli se mitä työttömältä vähenee työtulosta tukien pienemisen ja verojen myötä, on Suomessa 62,5. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että korkeimmat marginaaliverot on kaikkein pienituloisimmilla!

Miksi verotamme siis eniten sitä, johon hyvinvointimme perustuu. Eikö olisikin järkevää verottaa hyvien asioiden sijaan enemmän pahoja asioita, kuten ilmaston pilaamista? Vihreiden tavoitteena on erityisesti pienituloisten työn verotuksen keventäminen ja verotuksen painopisteen siirtäminen ympäristöverojen ja muiden välillisten verojen suuntaan. Pienituloisten verotuksen keventäminen on samaan aikaan järkevää työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa: se vähentäisi rakenteellista työttömyyttä ja nostaisi ihmisiä köyhyydestä. Samalla on vahvistettava veropohjaa ja varmistettava hyvinvointiyhteiskunnan riittävä rahoitus.

Sata-komitean on saatava aikaan ratkaisu, jolla pienituloisen työn kannattavuutta parannetaan. Muutoin työttömyys uhkaa jäädä pysyvästi korkealle tasolle. Se olisi niin julkiselle taloudelle kuin inhimillisesti kestämätöntä.

Vihreiden ratkaisut, kuten perustulo, ovat ratkaisuja jotka vahvistavat tukea ihmisten omille elämänvalinnoille, vähentävät köyhyyttä sekä lisäävät työnteon ja yrittäjyyden kannattavuutta. Ne tukevat monipuolisen ja kestävän, vihreän talouden syntymistä.

Arvoisa valtuuskunta,

Lopuksi haluan sanoa muutaman sanan ajankohtaisesta aiheesta, eli vaalirahoituksesta. Vihreä eduskuntaryhmä on korostanut, että tämän eduskunnan luottamus kansan silmissä on nyt puntarissa. Tärkeintä on varmistaa, että suomalainen demokratia uudistuu tavalla, jossa avoimuus on demokratian ytimessä.

Tämä eduskunta on kansalle velkaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden takaavan ehdokas- ja puoluerahoituslain, joka takaa, että vanhasta maailmasta ja toimintatavoista kumpuavaa vaalirahoitusskandaalia ei enää tule.

Tässä ei ole kysymys hallituksen luottamuksesta, vaan koko eduskunnan luottamuksesta. Opposition on vastattava tähän huutoon Tarastin työryhmän työn viimeistelyssä.

Luotan puheenjohtaja Anni Sinnemäen tavoin siihen, että tämä hallitus pystyy luomaan avoimen vaalirahoituslainsäädännön. Kivuliaasta prosessista huolimatta vaalirahakriisi voi vahvistaa koko suomalaisen demokratian avoimuutta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Jaa sivu: