— Suvi Reijonen

Ville Niinistön pitämä ryhmäpuhe vuoden 2010 budjetin lähetekeskustelussa

Arvoisa puhemies,

Eduskunta kokoontuu käsittelemään ensi vuoden talousarvioesitystä uudenlaisessa tilanteessa. Vielä viime vuonna eduskunnan budjettikeskustelun alkaessa tasapainoilimme inflaation ja talouden hidastumisen ristipaineessa. Viimeisen vuoden aikana maailmantalouden taantuma on ravistellut koko kansainvälistä finanssijärjestelmää. Teollistuneet maat ovat velkaantuneet nopeasti, kun elvytyksellä on onnistuttu ehkäisemään 1930-luvun kaltaisen kansainvälisen suurlaman syntymistä.

Vaikka ainakin kansainvälisellä tasolla talouskasvu on näyttänyt elpymisen signaaleja, ovat ihmisten arjen elämän ja julkisen talouden osalta haasteellisimmat ajat vasta edessä. Meidän on kaikin tavoin ehkäistävä työttömyyden lisääntymistä ja varmistettava yhteiskunnan hyvinvointiverkon toimivuus, jotta tukea tarvitsevat pääsevät nopeasti jaloilleen. Samalla meidän on jo kuitenkin varmistettava, että julkinen talous kestää taantuman aiheuttaman taakan.

Hallituksen budjettiesitys on tästä kokonaisuudesta arvioituna vastuullinen. Budjettiesitys on noin 13 miljardia euroa alijäämäinen. Veropäätökset ovat kokonaisuudessaan ensi vuoden osalta elvyttäviä, mutta budjettiriihessä tehtiin kuitenkin jo veropohjaa vahvistavia päätöksiä - ne astuvat voimaan vuoden 2010 heinäkuun alussa suhdannetilanteen kannalta järkevässä ajankohdassa.

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen budjetin veropäätöksiin: kunnallisveron perusvähennyksen nosto, työsuhdematkalipun veroedun parannus, makeisveron käyttöönotto ja virvoitusjuomaveron korotus sekä sama vero kaupasta ja ravintolasta myytävälle ruoalle ovat kannatettavia linjauksia.

Näillä linjauksilla hallitus kantaa samalla vastuuta niistä, joita taantuma koettelee pahimmin, vahvistaa verotuksen ilmastovaikutusta ja palauttaa veropolitiikkaan ajatuksen, että sillä voidaan edistää myös kansanterveyttä.

Kunnat saavat yhteensä yli 750 miljoonaa euroa lisätukea palvelujen turvaamiseen ja elvytykseen. Investointien aikaistamispaketti, joka maksaa valtiolle useamman vuoden kuluessa yhteensä 330 miljoonaa euroa, laittaa liikkeelle kuntien ja yksityisen rahoituksen huomioiden 1,7 miljardin elvyttävät investointihankkeet.

Taantuma kohdistuu usein raskaasti nuoriin. On erityisen tärkeää, että hallitus budjettiriihessä kohdensi nuorisotyöttömyyden lieventämiseksi lisärahoitusta nuorten työllistämiseen ja ammatillisen peruskoulutuksen lisäämiseen. Kaikkiaan lisäpanostus nuoriin ja vastavalmistuneisiin on 50 miljoonaa euroa.

Hallitus halusi osoittaa vastuullisuuttaan myös siinä, että menokehyksestä pidetään tässä esityksessä kiinni. Tämä tarkoitti sitä, että hallitus joutui tekemään sisäisiä siirtoja yli 200 miljoonan euron edestä työllisyys- ja elvytystoimien rahoittamiseksi. Nämä siirrot olivat monin tavoin vaikeita ja kohdistuivat tärkeisiin menoluokkiin.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä menettely oli tässä poikkeuksellisessa tilanteessa hyväksyttävä, mutta haluaa korostaa siirtojen kertaluonteisuutta.

Arvoisa puhemies,

Taantuman myötä uusliberalismi on saanut väistyä keynesiläisyyden tieltä. Oli välttämätöntä, että valtiot ovat pelastaneet meidät kuilun partaalta markkinoiden ajauduttua täydelliseen epäluottamukseen ja paniikkiin viime vuoden lopulla. Ei kuitenkaan voi olla niin, että voitot ovat yksityisiä ja tappiot sosialisoidaan.

Yritysjohtajien kohtuuttomiin bonuksiin on puututtava, koska ne loivat liiallisen kannustimen lyhytjänteiselle ahneudelle ja riskin maksimoinnille. Keskustelu niistä ei saa kuitenkaan harhauttaa meitä kaikkein olennaisimmasta. Lähivuosina on luotava tasapainoinen ja läpinäkyvä finanssijärjestelmä, jotta voimme varmistaa kestävän kansainvälisen talouskehityksen.

Todellinen ongelma on vapaakaupan rinnalla kulkenut säätelyn purkaminen ja talouden irtautuminen poliittisesta valvonnasta, mikä on mahdollistanut valtavien riskien kerääntymisen kansainväliseen rahoitusjärjestelmään. Vapaakauppa ei saa tarkoittaa arvoista vapaata kauppaa. Talouskriisin takana olevien rajoittamattomien, salailua ja veronkiertoa suosivien, markkinoiden ongelmat on korjattava.

Arvoisa puhemies,

Suomessa on viime viikkoina käyty poikkeuksellisen tiivistä veropoliittista keskustelua. Tätä on tervehdittävä ilolla.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi pidämme huolta veropohjan laajuudesta ja riittävyydestä. Samalla meidän on varmistettava, että verotus on oikeudenmukaista: verotuksella on kavennettava tuloeroja, vahvistettava ihmisten oikeutta työhön sekä ohjattava kulutusta ympäristöystävälliseksi.

Tässä taloudellisessa tilanteessa on selvää, että 1990-luvun puolivälistä alkanut kokonaisveroasteen voimakkaan laskun kausi on ohi. Velkaantumista on lähivuosina ryhdyttävä rajoittamaan, eikä tätä voida tehdä ilman verojärjestelmän uudelleenarviointia.

Veropolitiikan yleinen suunta on työn verotuksesta ympäristöveroihin ja muihin välillisiin veroihin.

Korkea työn verotus heikentää työn kannattavuutta ja ohjaa työnantajia minimoimaan työntekijöiden määrän. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa korostaa, että erityisesti pienituloisten työn verottaminen on niin kansantaloudellisesti kuin sosiaalisesti kyseenalaista.

Jos hyvätuloiset välillä huokailevat 50 prosentin marginaaliveroasteesta, niin todelliset ongelmat verotuksen kannustavuudessa ovat pienituloisilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan keskimääräinen työllisyysveroaste - eli se mitä työttömältä vähenee työnansioista verotuksen ja tukien pienenemisen myötä - on yli 62 prosenttia. Siis kaikkein pienituloisimmilla on korkeimmat marginaaliverot!

Tässä budjettiesityksessä hallitus nostaa lähes puolella kunnallisveron perusvähennystä 1480 eurosta 2200 euroon. Kaikkein pienituloisimpien asemaa ja työnteon kannattavuutta parantavaa korotusta verottoman tulon rajaan ei yksikään hallitus ollut kyennyt tekemään lähes kahteenkymmeneen vuoteen.

Tällä tiellä on jatkettava tulevina vuosina. Pienituloisimpien veronkevennykset ovat hyvää työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa: niillä parannetaan yhteiskunnan heikompien asemaan ja lisätään pienituloisen työn tekemisen kannattavuutta.

Myös muilla veroilla tai tulonsiirroilla on jatkossakin varmistettava se, että verotus kaventaa tuloeroja ja vähentää köyhyyttä. Pääomaveron ja tuloveron välinen ero on kannustanut muuntamaan palkkatuloja pääomatuloksi. Ei ole reilua, että sama tulo verotetaan työnä kovemmin kuin pääomana. Merkittävin tuloeroja aiheuttava tekijä Suomessa ei suinkaan ole liian alhainen korkeiden työtulojen verotus, vaan se, että kaikkien suurinta tulotasoa nauttivat maksavat tuloistaan lähinnä vain pääomatuloveroa.

Ekologisen verouudistuksen avulla kulutusta voidaan ohjata ympäristön kannalta kestävämmäksi. Tämä on välttämätön kannustin uuden ympäristöystävällisen teknologian kehittämiselle ja käyttöönottamiselle. Vero-ohjaus on jatkossa tärkeää erityisesti päästövähennyksien saavuttamiseksi päästökauppasektorin ulkopuolella, kuten liikenteessä, asumisessa, jätehuollossa, maataloudessa ja palveluissa.

Tämä hallitus on ensimmäisenä hallituksena Suomessa oivaltanut ekologisen verouudistuksen merkityksen. Liikennepolitiikassa autoverouudistuksen ja työsuhdematkalippujen viitoittamalla tiellä on jatkettava. Ruuhkamaksujen edistämisellä olisi suuri positiivinen merkitys Helsingin seudun kehitykselle, kuten Tukholman kokemukset osoittavat.

Vastaaviin uudistuksiin on päästävä myös asumisen, jätehuollon ja yhdyskuntarakenteen puolella, joissa veroista vielä puuttuu ilmastosidos. Esimerkkeinä tällaisista ratkaisuista on jäteveron porrastus loppukäytön mukaan tai kiinteistöveron porrastus energiatehokkuuden mukaan.

Arvoisa puhemies,

Jotkut ovat huutaneet taantumassa vahvan valtion paluuta; on kuitenkin tärkeää, että suomalaisten usko ja mahdollisuudet yrittäjyyteen eivät heikkene taantuman myötä. Jos näin käy, ei vahvasta valtiosta ole paljoa apua.

Hallitus pyrkii elinkeinopolitiikassaan paitsi turvaamaan työpaikkoja myös luomaan uusia. Esimerkiksi Finnveran lisärahoituksella pyritään turvaamaan kotimaisten pk-yritysten rahoituksen saanti. Hallitus panostaa myös innovaatiopolitiikkaan ja uuden osaamisen kehittämiseen. Myös yliopistojen taloudellisen autonomian toteuttaminen ja rahoituksen vahvistaminen parantaa Suomen edellytyksiä menestyä kansainvälisessä kilpailussa.

Taantuma ei ole siis vain uhka, vaan myös mahdollisuus. 1990-luvun laman jälkeen Suomesta rakennettiin avoin talous. Samaan aikaan ajoittunut elektroniikkateollisuuden huikea nousu teki osaltaan Suomesta nousukauden menestyjän.

Tällä kertaa menestyksen siemen on ainakin puhtaassa teknologiassa ja viherkaulustyöpaikoissa.

Taloustaantuma pakottaa yhteiskunnat uudistumaan ja löytämään uusia kasvualoja, joiden avulla ne nousevat menestymään taantuman jälkeisessä maailmassa. Toisaalta kansainväliset ilmastovelvoitteet väistämättä johtavat siihen, että tulevaisuudessa yhteiskuntien menestys on matalahiilisen yhteiskunnan rakentamisessa; ei peräpeiliin katsomisessa tai silmien kiinni laittamisessa.

Hallitus panostaakin ilmastonmuutoksen torjuntaan lisäämällä merkittävästi tukea uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuushankkeille. Budjettiriihessä päätettiin yhteensä 74,1 miljoonan euron tuesta, josta 10 miljoonaa on käytettävissä jo tälle vuodelle. Nyt päätetyn tuen vaikuttavuutta lisää ensi vuonna käyttöön otettava syöttötariffi tuulivoimalle ja biokaasusta tuotetulle sähkölle.

Budjettiriihessä päätettiin myös varmistaa Seinäjoki-Oulu -ratahankkeen

jatkuminen kohdentamalla sen rakentamiseen 40 miljoonaa euroa sekä käynnistämällä elinkaarimallilla kaksoisraiteen rakentaminen Kokkola-Ylivieska -välille. Vihreä eduskuntaryhmä piti pääradan peruskorjausta tärkeimpänä yksittäisenä investointihankkeena näissä neuvotteluissa.

Pohjanmaan radan perusparannus on tärkeässä osassa koko Suomen raideliikenteen kehittämisessä ja liikenteen päästöjen vähentämisessä. Se mahdollistaa liikennemäärien ja -nopeuksien merkittävän lisäämisen. Etelä-Suomen ja Oulun välisen junayhteyden kilpailukykyä on parannettava, jotta niin henkilö- kuin tavaraliikenne siirtyisi yhä enemmän käyttämään ympäristöystävällisiä raiteita.

Oikea kannustin oli myös hallituksen päätös uudistaa työsuhdematkalippu houkuttavammaksi. Liikenteen päästöt vähentyvät vain jos saamme osan autoilijoista siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Työsuhdematkalippu on tähän hyvä keino.

Arvoisa puhemies,

Taantuma on ajanut monet kunnat vaikeaan tilanteeseen. On tärkeää varmistaa, että kunnat pystyvät järjestämään riittävät resurssit peruspalvelujen tason ylläpitämiseen ja tuen tarpeessa olevien ihmisten auttamiseen myös taantuman aikana.

Hallitus onkin lisännyt eri päätöksin kuntien rahoitusta yli 750 miljoonalla eurolla ensi vuodelle. Tämä on lähes yhtä paljon kuin mitä Kuntaliitto kuntien etujärjestönä on pitänyt tarpeellisena. Valtio kantaa päävastuun julkisen sektorin velanotosta; kunnissa velanoton tarve on noin miljardia euroa valtion ottaessa yli kymmenkertaisesti velkaa.

Kunnat ovat erilaisissa tilanteissa. On olemassa kuntia, joilla on taloudellista puskuria toteuttaa elvyttävää politiikkaa. Tähän on syytä kannustaa.

Toisissa kunnissa on varmistettava, että kansalaisten peruspalvelut taataan ja että taantuman nimissä ei tehdä liian äkillisiä korjausliikkeitä. Toisaalta rakenteellisiin uudistuksiin on kyettävä, jotta kuntien menojen kasvu ei muodostu hallitsemattomaksi. Hallituksen on syytä seurata jatkuvasti kuntien tilannetta ja oltava valmis tarvittaessa uusiin ratkaisuihin.

Arvoisa puhemies,

Vaikeina aikoina mitataan yhteiskunnan kyky kantaa huolta heikommistaan. Hallitus on sitoutunut siihen, että taantuman taakka ei jää yhteiskunnan heikompien kannettavaksi.

Meidän on sitouduttava samaan arvomaailmaan myös omien rajojemme ulkopuolella. Taantuma on monissa maissa lisännyt äärimmäistä köyhyyttä. Myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat, kuten kuivuus, kohdistuvat korostetusti kehitysmaihin. Suomen on pyrittävä määrätietoisesti parantamaan kehitysyhteistyötään niin määrällisesti kuin laadullisesti.

1990-luvun alun laman aikaan Suomi leikkasi voimakkaasti kehitysyhteistyömäärärahojaan. Tällaiseen suhteelliseen moraaliin meillä ei ole nyt varaa.

Vihreä eduskuntaryhmä edellyttää, että Suomi pitää kansainvälisistä lupauksistaan kiinni. Suomen on toteutettava tavoitteeksi asettamamme kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu vuoteen 2015 mennessä 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

On tärkeää, että myös ensi vuonna kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat määrällisesti. Vuoden 2011 kehyksen mukaisesta määrärahakorotuksesta on pidettävä kiinni, vaikka ensi vuoteen suunnitellusta kasvusta nyt joustettiinkin.

Arvoisa puhemies,

Vaikeasta kansainvälisestä taloustilanteesta huolimatta hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi jatkaa sinivihreän hallituksen sosiaalisesti vastuuntuntoista linjaa.

Hallituksen on kuitenkin syytä seurata tarkkaan erityisesti työllisyyden ylläpitämiseen ja työttömyyden hoitoon suunnattujen toimien riittävyyttä. Kuten olemme viimeisen vuoden aikana havainneet, on talouskehityksen tarkka ennustaminen tässä suhdanteessa vaikeaa.

Hallituksen on oltava valmis lisätoimiin, jos niillä voidaan auttaa suomalaisen yhteiskunnan selviämistä taantumasta ehyenä.

Jaa sivu: