— Suvi Reijonen

Outi Alanko-Kahiluodon pitämä ryhmäpuhe välikysymyskeskustelussa pienituloisten toimeentulon turvaamisesta

Arvoisa puhemies,

köyhyyden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat olleet hallituksen kärkitavoitteita. Niihin sitouduttiin jo hallitusohjelmassa. Erityisesti luvattiin vähentää lapsiperheiden köyhyyttä.

Opposition välikysymys tarjoaa näin ollen hyvän tilaisuuden keskustella siitä, miten hallitus on tässä tavoitteessaan onnistunut.

Arvoisa puhemies,

Vihreät ajoivat hallitusneuvotteluissa sairauspäivärahan ja pienimpien vanhempainpäivärahojen korottamista. Korotus on toteutunut ja sen taso on merkittävä, 160 euroa kuussa.

Opintotukea on korotettu ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Eläkeläisten tilannetta parannetaan ottamalla käyttöön takuueläke, joka nostaa pienimpiä eläkkeitä yli 100 eurolla kuussa.

Ensi vuonna perusturvaetuudet, opintotukea lukuun ottamatta, sidotaan indeksiin. Vihreiden mielestä indeksisuojan ulottaminen myös opintotukeen on syytä ottaa esille seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Hallitus perusti ensi töikseen Sata-komitean, jonka tehtäviksi annettiin työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä perusturvan tason parantaminen kaikissa elämäntilanteissa.

Komitea on tuottanut monia uudistuksia, jotka helpottavat pienituloisten, pätkätyöntekijöiden ja työttömien elämää. Erityisen aiheellinen päätös on se, että perusturvan tasoa ryhdytään arvioimaan säännöllisesti.

Vihreille erityisen tärkeä, toteutunut tavoite on kunnallisveron perusvähennyksen nosto 2200 euroon. Tätä sosiaalisesti oikeudenmukaista, pienituloisille kohdistuvaa veronkevennystä ei demari-valtiovarainministeri saanut tehtyä. Osana veropohjan laajentamista ja vahvistamista Vihreät ovat halukkaita keskustelemaan perusvähennyksen nostamisesta edelleen.

Arvoisa puhemies,

Sata-komitean vielä toteuttamattomista tavoitteista Vihreille ensisijaisia ovat toimeentulotuen perusosan siirto Kelaan sekä työmarkkinatuen tekeminen henkilökohtaiseksi.

Toimeentulotuen perusosan siirto Kelaan tarkoittaisi ennen kaikkea sitä, että tuen hakemiseen liittyvä turha ja nöyryyttävä ihmisten luukulta luukulle juoksuttaminen vähenisi ja tuki tulisi helpommaksi saada niille, jotka tulojensa pienuuden takia ovat siihen oikeutettuja. Myös eräiden muiden tukien, kuten omaishoidon tuen, siirto Kelaan parantaisi kansalaisten tasavertaisuutta ja oikeusturvaa. Vihreiden mielestä sosiaaliturvan tarkoituksena on vastata ihmisten tarpeisiin, ei niin, että ihmiset ovat byrokratian palveluksessa.

Hyvin usein Kelan tukea saava henkilö joutuu turvautumaan myös toimeentulotukeen. Toimeentulotuella siis täydennetään muita Kelan maksamia etuuksia, kuten työttömän peruspäivärahaa, sairauspäivärahaa, lasten kotihoidon tukea, opintotukea tai kansaneläkettä.

Jos siis myös toimeentulotuki olisi Kelan maksettavana, voisi Kela myöntää sen suoraan jokaiselle asiakkaalleen, joka siihen on tulojensa perusteella oikeutettu. Moni kuitteja ja muita todisteita vaativa asia nähtäisiin suoraan Kelan tietojärjestelmistä, ja kuittirunba vähenisi oleellisesti. Tämä vapauttaisi kuntien sosiaalivirkailijoiden aikaa ja voimavaroja heidän varsinaiseen tehtäväänsä, ihmisten auttamiseen.

Tällä hetkellä kuntien sosiaalitoimen jonot ovat niin pitkät ja tuen hakeminen tehty niin vaikeaksi, etteivät kaikki toimeentulotukeen oikeutetut sitä edes hae. Moni masennuksesta kärsivä tai huono-osaisuuttaan häpeävä lannistuu ja mieluummin sinnittelee köyhyysrajan alapuolella kuin hakee itselleen lainkin mukaan kuuluvaa toimeentulotukea. Tämä on väärin.

Sata-komitean enemmistö kannatti toimeentulotuen siirtämistä Kelaan, mutta komitea jätti lopulta sitä esittämättä. Vihreä eduskuntaryhmä pitää siirron toteuttamista erittäin tärkeänä. Sivistynyt valtio ei tavoittele säästöjä sillä, että perusturvan hakemisesta tehdään liian vaikeaa ja raskasta.

On ikävää, ettei vasemmistovaltaiselta ay-liikkeeltä tullut Sata-komiteassa tukea Kela-siirrolle. Jatkossa köyhien aseman parantaminen vaatii solidaarisuutta myös vasemmistolta.

Arvoisa puhemies,

Vihreiden mielestä työmarkkinatuen muuttaminen henkilökohtaiseksi on yksi SATA-komitean loppuraportin merkittävimmistä ehdotuksista. Se lisäisi oikeudenmukaisuutta ja tekisi työnteon kannattavammaksi.

Komitea ehdottaa, että työmarkkinatuesta tehtäisiin henkilökohtainen niin, ettei se enää riippuisi puolison tuloista. Vihreät kannattavat ehdotusta varauksetta. Nykyään työtä ei välttämättä kannata ottaa vastaan, koska jos toinen puolisoista saa työtä, putoaa myös työttömän puolison tuki – jolloin talouden yhteenlasketut tulot eivät siis välttämättä yhtään kasva. Mielekkyys on tästä kaukana.

Vihreät ovat myös sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus omaan henkilökohtaiseen työttömyysturvaansa. Esitys työttömyysturvan tekemisestä henkilökohtaiseksi pitää mielestämme toteuttaa viipymättä.

Arvoisa puhemies,

sosiaaliturvan muuttaminen henkilökohtaiseksi sekä byrokratian karsiminen siirtymällä yhden luukun periaatteeseen ovat askeleita kohti Vihreiden pitkän aikavälin tavoitetta, perustuloa.

Perustulon lähtökohta on, että perusturva kuuluu kaikille ilman hankalaa hakumenettelyä. Sen tarkoitus on tehdä työn vastaanottaminen aina kannattavaksi ja siten tie ulos köyhyydestä vähemmän kiviseksi.

Arvoisa puhemies,

Laki apurahansaajien sosiaaliturvasta sekä tieteen ja taiteentekijöiden työttömyysturvan parantaminen kuuluvat Vihreiden tärkeimpiin saavutuksiin tällä hallituskaudella. Luovan työn tekemisen edellytyksiä on selkeästi parannettu.

Seuraavaksi lainsäädäntöä on uudistettava niin, että sosiaali- ja työttömyysturvan piiriin pääsevät myös itsensä työllistävät ja muut työn tekijät, jotka putoavat yrittäjyyden ja palkansaajuuden väliin. Vihreät katsovat, että oikeus sosiaaliturvaan ei saa riippua työn teettämisen muodosta. Lainsäädännön on huomioitava työelämän muutos ja uudet työn tekemisen tavat.

Arvoisa puhemies,

Sata-komitea ei yltänyt kaikilta osin tuloksiin, joita siltä toivoimme. Vihreät odottivat, että komitea olisi parantanut köyhimpien asemaa joko pienituloisten verotusta keventämällä tai etuuksia kasvattamalla.

Vastoin Vihreiden toivetta ansiotulojen verotus rajattiin Sata-komitean työn ulkopuolelle. Tämä tarkoitti, ettei komitealla ollut välineitä parantaa työnteon kannattavuutta siten, että pienituloisten verotusta oltaisi kevennetty.

Arvoisa puhemies,

Ei ole oikein, että pienituloisen työn kohdalla marginaaliverot ovat kaikkein suurimmat. Tästä seuraa myös, ettei järjestelmämme edelleenkään kannusta pienipalkkaisen työn vastaanottamiseen.

Pahimpia Sata-komitean tuottamia pettymyksiä oli se, ettei komitea voinut parantaa työttömien perusturvan tasoa.

Perusturvan parantaminen Sata-komiteassa olisi vaatinut perus- ja ansioturvan välisen kytköksen avaamista. Nykyään on ay-liikkeen vaatimuksesta olemassa sellainen käytäntö, että työttömän perusturvan korottaminen korottaa aina myös ansioturvaa. Näin korotusta valuu niillekin, jotka eivät sitä kipeimmin tarvitse. Keskimääräinen ansioturva on noin puolet työttömän perusturvaa suurempi.

Palkansaajajärjestöt eivät suostuneet siihen, että kaikkein köyhimpien perusturvaa oltaisiin korotettu ilman, että ansiosidonnainen työttömyysturva samalla nousee. Niin perusturvan korottaminen tyssäsi Sata-komiteassa osapuolten solidaarisuuden puutteeseen.

Arvoisa puhemies,

Opposition välikysymyksen asettelu on kahtalainen: toisaalta kysytään hallituksen toimia köyhyyden vähentämiseksi ja toisaalta tuloerojen kaventamiseksi. Nämä ovat osittain päällekkäisiä kysymyksiä, mutta vaativat osittain eri keinoja.

Tuloerojen tasoittamiseen tarvitaan oikeudenmukaista veropolitiikkaa. Suurin tuloerojen kasvua aiheuttava tekijä on se, että kaikkein suurimpia ansiotuloja nauttivat ovat pystyneet muuttamaan tulojaan kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi. Jos tuloeroihin oikeasti halutaan puuttua, tulee tämä valuvika pikaisesti korjata. Osinkotulojen verotuksen kiristäminen toisi valtiolle myös niitä veroeuroja, joilla köyhyyttä voidaan vähentää.

Vihreät haluavat, että jo tämän hallituksen aikana pääomatulojen verotus muutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi.

Arvoisa puhemies,

Vihreiden mielestä hyvinvointierojen kaventaminen on juuri nyt politiikan tärkeimpiä tehtäviä. Pohjoismainen yhteiskuntamalli perustuu ihmisten tasavertaisiin mahdollisuuksiin olla yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä, oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Vahvuutemme on se, että kaikki pidetään mukana.

Vihreät haluavat torjua kehityksen, jossa hyvä- ja huono-osaisten maailmat erkanevat yhä kauemmas toisistaan. Hyvä sosiaalipolitiikka on paitsi tuloeroja tasaavaa, myös yhteisöllisyyttä ja osallisuutta luovaa. Laadukkaiden kunnallisten peruspalvelujen osuutta ei tässä voi yliarvioida.

Vihreä sosiaalipolitiikka on vastuullista, oikeudenmukaista ja vapauttavaa. Sosiaaliturvan tarkoitus on toimia tukipilarina, joka vapauttaa ihmisten voimavaroja elämiseen. Sen pitää olla yksinkertainen, saavutettava ja joustava. Järjestelmä pitää suunnitella ihmisten lähtökohdista käsin; ei niin, että ihmiset yrittävät sovittaa elämänsä järjestelmän mielettömyyksiin.

Lopuksi, arvoisa puhemies,

Vastuullinen sivistysvaltio ei unohda myöskään maailman köyhiä. Köyhyyden vähentäminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat aikamme politiikan tärkeimmät tehtävät, niin Suomessa kuin globaalisti.

Arvoisa puhemies,

Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymistä.

Jaa sivu: