— Suvi Reijonen

Anni Sinnemäen ajankohtainen poliittinen tilannekatsaus puoluehallitukselle

Yleisestä taloustilanteesta

Työttömyys on noussut, mutta nousu ei ole ollut niin rajua kuin olisi voinut tapahtua tuotannon romahduksen perusteella.Työtä on onnistuttu jakamaan. Monet suomalaiset yritykset näyttävät uskovan, että työntekijöistä kannattaa pitää kiinni.

Tiistaiset työttömyysluvut antavat aihetta varovaiseen optimismiin. Työttömyyden kasvu saattaa olla taittumassa. Tietenkin kaikki riippuu siitä, onko näkyvissä oleva talouden elpyminen vakaalla pohjalla. Esimerkiksi Tapiola pankin ennuste ei ollut lainkaan näin optimistinen vielä.

Hallitus sopi tällä viikolla 77 miljoonan euron lisäbudjetista nuorisotyöttömyyden torjuntaan. 15 000 nuorelle pystytään tarjoamaan työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka.

Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään (hakijoita ollut 5000 enemmän kuin vuosi sitten), samoin ammattistarttia ja oppisopimuskoulutusta. Merkittävä osa työttömistä nuorista on kokonaan ilman peruskoulun jälkeistä ammatillista tutkintoa, heidän osaltaan tärkeintä on koulutus. Tähän hallitus on panostanut koko vaalikauden ajan.

Varsinaisiin työllistämistoimiin lisätään noin 30 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriössä olemme käyttäneet paljon pohdintaa siihen, että joka tapauksessa rajalliset työllistämisrahat pystytään kohdentamaan mahdollisimman vaikuttavasti. Kohdennamme noin 10 miljoonaa euroa yrityksille palkkatukeen, koska sen on todettu parhaiten edistävän pysyvää työllistymistä. Lisäksi palkkatuen ehtoja lievennetään tälle vuodelle niin, että alle 25-vuotias voidaan ottaa palkkatuettuun nyt myös yrityksiin saman tien, kun hän on joutunut työttömäksi.

Me rakennamme koulutuksen ja tuetun työllistämisen avulla nuorille siltaa tämän taantuman yli.

Maahanmuutosta

Keskustelu käy jälleen vähän turhan kiivaana. Vihanlietsontaa ja uhkailu eivät kuulu suomalaiseen poliittiseen keskusteluun.

Toivoisin, että maahanmuuttohysteriasta tai toisaalta aika abstraktista suvaitsevaisuus- ja monikulttuurisuuspuheesta päästäisiin siihen, että puhutaan maahanmuuttoon liittyvistä hyvin arkisista kysymyksistä ja ongelmista.

Tyypillinen esimerkki on se, että ei osata kerrostalossa käyttää yhteistä pesutupaa. Kerrostaloasumisessahan saadaan usein riitoja aikaan ihan kantasuomalaistenkin kesken. Kulttuurierot ja kieliongelmat voivat johtaa vihan pitoon, jonka syyt ovat kuitenkin aivan selvitettävissä. Jossain kaupungeissa, esimerkiksi Vantaalla on tehty sosiaalista isännöintiä ja onnistuttu ratkomaan näitä ongelmia pysyvästi.

”Maassa maan tavalla” tuo enemmän mieleen vaalirahavilpin kuin maahanmuuton arkisten kysymysten ratkomisen. Ei tuollainen ohje tarjoa mitään esimerkiksi luokanopettajalle, jonka luokassa on oppilaita seitsemästä kansallisuudesta. Näihin kysymyksiin pitäisi pureutua enemmän.

Sitten haluaisin sanoa painokkaasti yhden asian: Vihreät eivät hyväksy poikkeamista ihmisoikeuksista tai Suomen lainsäädännöstä kulttuurisin perustein. Jatkuvasti kuulee väitettävän, että Vihreät hyväksyisivät mitä vain maahanmuuttajilta. Se ei pidä paikkaansa. Me vastustamme niin kunniaväkivaltaa, tyttöjen sortoa kuin pilapiirtäjien uhkailua.

Tilanteesta ydinvoiman suhteen

Vihreät ovat tällä viikolla esittäneet oman vihreän kasvun mallinsa, joka valmisteltiin varapuheenjohtaja Tynkkysen johdolla. Meidän mallissamme teollisuuden kilpailukyky ja suomalaiset työpaikat voidaan turvata ilman lisäydinvoimaa.

Aikataulusta. Ydinvoimahakemusten käsittely on alkanut ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerivaliokunnassa ja kvartetissa ministeri Pekkarisella vahvistettuna. Hallituksen käsittelyyn asia tulee todennäköisesti ennen juhannusta.

Miltä tilanne näyttää? Pitää tunnustaa, että oma uskoni on meinannut pariin otteeseen loppua sen suhteen, voidaanko tällä eduskunnan kokoonpanolla estää ydinvoiman lisärakentaminen. Nyt olen paljon toiveikkaampi. Päätös ydinvoiman lisärakentamisesta ei tule olemaan läpihuutojuttu eduskunnassa. Vain kokoomukselle ydinvoima on kuin messias, joka pelastaa kaiken: hyvinvointiyhteiskunnan, teollisuuden, työpaikat..

Useat kansanedustajat eivät ole päättäneet kantaansa. Osa tukee yhtä lupaa pitkin hampain. Ydinvoimaa kuulee joskus nimitettävän ylimenokauden ratkaisuksi matkalla kohti kestävää energiataloutta.

Esimerkiksi Erkki Tuomioja on sanonut: ”Parhaassa tapauksessa ydinvoiman lisäkäyttö voi kuitenkin suomen kaltaisessa maassa olla ratkaisu, jolla lyhennetään ylimenokautta kestävään energiatalouteen.”

Jutta Urpilainen kirjoitti puolestaan HS:n sunnuntaidebatissa otsikolla ”Nyt tarvitaan yksi uusi ydinvoimala”: ”Uutta energiaa on tuotettava uudella ydinvoimalla sinä ylimenokautena, jonka nykyistä parempien energiamuotojen kehittäminen kestää.” [HS 25.10.2009]

Kestää ja kestää. Erkki Tuomiojan sanat ovat Luvian työväenyhdistyksen 100-vuotisjuhlilta 19.1.2002, vähän sen jälkeen, kun hän oli äänestänyt Olkiluoto 3 rakentamisen puolesta valtioneuvostossa. Kymmenen vuotta on kulunut ja sosiaalidemokraattien energiapolitiikasta puuttuu edelleen kunnianhimo ja rohkeus päättää, mitä he oikein haluavat. Olkiluoto 3 –päätöksen jälkeen demarit olivat vallassa vielä viisi vuotta, joiden aikana uusiutuvan energian eteen ei tehty mitään.

Jos tavoitteena on uusiutuva energiatalous, miksi sen rakentamista ei aloiteta tänään? Miksi siirtymää halutaan viivyttää ydinvoimalla? Nyt on aika tehdä päätöksiä kotimaisen uusiutuvan energian lisäämisestä ja energiatehokkaasta Suomesta.

Mitään pakottavaa syytä ydinvoimapäätöksiin ei tällä hetkellä ole. Olkiluoto 3 valmistunee jonain päivänä ja entisten yksiköiden käyttöikää on vielä jäljellä. Niiden, jotka pitävät ydinvoimaa siirtymäkauden ratkaisuna, ei pitäisi nyt tukea uusia lupia.

Ydinvoimapäätös ei ole päätös hyvinvointiyhteiskunnan puolesta tai sitä vastaan. Kyseessä on voimakas teollisuuspoliittinen valinta. Vastakkain ovat Vihreiden kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen perustuva malli ja kokoomuksen ajama ydinjätetalous. Kokoomus ajaa Suomesta muun Euroopan raaka-ainereservaattia. Tässä mallissa Suomi vie ydinsähköä ja tuo muun Euroopan ydinjätteitä tänne varastoitavaksi.

Suomessa on aina ollut uskoa suuriin, yksinkertaisilta tuntuviin ratkaisuihin: Kekkoseen, idänkauppaan ja ydinvoimaan. Silmät on suljettu Kekkosen sairaudelta, Neuvostoliiton ongelmilta ja nyt ydinvoiman ongelmilta, vaikka Olkiluoto 3 on täydellinen epäonnistuminen.

Ydinvoima on työllisyyskysymys. Työministerinä kannan suurta huolta siitä, mistä syntyvät uudet suomalaiset työpaikat. Ydinvoima perustuu ulkomaiseen osaamiseen ja teknologiaan. On tietysti hienoa, että puolalaisilla rakennusmiehillä riittää Olkiluodossa töitä, ilmeisesti vielä pitkäksi aikaa, mutta Suomen kansantalouden kannalta tarvitaan muutakin.

Mitä työpaikkoja ydinvoima tuo esimerkiksi Itä-Suomeen? Mitä Pohjois-Karjala hyötyy ydinvoimasta? Viisi itäsuomalaista maakuntaa eli Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnat valmistelevat parhaillaan bio-ohjelmaa. Itä-Suomessa käytetään paljon puuenergiaa. Itä-Suomi on alue, joka todella tarvitsee uusia työpaikkoja ja elinkeinorakenteen monipuolistamista.

Ei ydinvoiman rakentaminen toiselle puolelle Suomea auta monipuolistamaan Itä-Suomen korkean työttömyyden alueiden elinkeinorakennetta. Päinvastoin, ydinvoiman kannattajat tekevät kaikkensa estääkseen bioenergian edistämisen. Ydinvoiman sijaan Itä-Suomen etu olisi, että puusähköä tuottaville pienvoimaloille saataisiin syöttötariffi. Se loisi Itä-Suomeen uusia työpaikkoja ja kokonaan uutta teollisuutta ja yrittäjyyttä.

Suomi on korkean osaamisen ja runsaiden uusiutuvien luonnonvarojen maa. Ne ovat vihreän teollisuuspoliittisen valinnan perusta. Valinnan tueksi aion selvityttää uusiutuvan energian työpaikkapotentiaalin Suomessa. Tarvitsemme lisää tietoa siitä, millaisia mahdollisuuksia uusiutuva energia tarjoaa uusien työpaikkojen luomiseen.

Toivon, että myös puoluehallituksen jäsenet vievät viestiä vihreälle väelle, että ydinvoimakamppailu on vasta alkamassa. Nyt on aika toimia. Ydinvoiman vastustus Suomessa on kasvanut valtavasta ydinvoimaa ajamasta lobbauskampanjasta huolimatta. Se on saavutus sinänsä.

- Järjestäkää ydinvoiman vastaisia tapahtumia ja tilaisuuksia

- Tutustukaa Vihreiden vaihtoehtoon Suomesta ilman ydinvoimaa

- Kirjoittakaa paikallislehteen, kuinka pieneen tahansa

- Osallistukaa järjestöjen kampanjointiin

- Tulkaa 8.5 joukolla Helsinkiin osoittamaan mieltä ydinvoimaa vastaan

Jaa sivu: